Tämä ansaitsee oman aiheensa.
Kirjoitin äsken toiseen ketjuun:
Hillitön romantiikan janoaminen johtaa siihen, että parisuhteet hajoavat aina alkuhuuman mentyä, koska romantiikka-addikti ei ole mihinkään muuhun tyytyväinen. Romantiikka-addiktille rakkaus ei ole mitään muuta kuin alkuhuumaa! Sellaisia addikteja on näillä palstoilla paljon. Joka viikko tulee uusia ihmisiä tilittämään, että ei enää parin vuoden jälkeen ole samanlaista kuin alussa. On tullut tehtyä lapsi, mutta nyt on niin hirveän ihastunut ihanaan työkaveriin ja on perhosia vatsassa ja niin edelleen. Elokuvat ja sarjat ruokkivat tätä ilmiötä.
Epärealistiset unelmat romantiikasta johtavat vääristyneeseen käsitykseen parisuhteesta. Ajatuksia?
Kirjoitin äsken toiseen ketjuun:
Hillitön romantiikan janoaminen johtaa siihen, että parisuhteet hajoavat aina alkuhuuman mentyä, koska romantiikka-addikti ei ole mihinkään muuhun tyytyväinen. Romantiikka-addiktille rakkaus ei ole mitään muuta kuin alkuhuumaa! Sellaisia addikteja on näillä palstoilla paljon. Joka viikko tulee uusia ihmisiä tilittämään, että ei enää parin vuoden jälkeen ole samanlaista kuin alussa. On tullut tehtyä lapsi, mutta nyt on niin hirveän ihastunut ihanaan työkaveriin ja on perhosia vatsassa ja niin edelleen. Elokuvat ja sarjat ruokkivat tätä ilmiötä.
Epärealistiset unelmat romantiikasta johtavat vääristyneeseen käsitykseen parisuhteesta. Ajatuksia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
totta tuokin mutta ei se tarkoita sitä että parivuoden jälkeen saa olla ihan tunteeton toista kohtaan. On pyrittävä toisia hellimäänkin ja tuomaan arkeen romantiikkaakin mutta jos sitä tekee vain toinen osapuoli niin kyllä suhde nilkuttaa...
Olet oikeassa, ettei toisen laiminlyöminen ole koskaan oikein. Täysin oikeassa.
Todellinen ongelma ei ole siinä.
Ongelma on se, että helliminen ja romantiikan järjestäminen ei välttämättä riitä. Se ei palauta suhdetta alkuhuumaan. Jos alkuhuuma on se mistä romantiikkaa janoava tyytymätön osapuoli haaveilee, niin kuin asia usein on, helliminen ja romantiikan järjestäminen aidosti sitoutuneen osapuolen puolesta on vain tekohengitystä suhteelle.
on sitä mieltä, että nykyään kaikki pitää saada heti-mulle-kaikki-tänne-tyyliin. Tavataan, parin viikon/kuukauden päästä paukataan saman katon alle, 3 kk päästä ollaan kihloissa ja 8 kk jälkeen toinen ei oo enää se sama ihana helluinen ittensä, seksi tökkii, pitäis saada leluja ja virikkeitä, toiselta puolen katellaan kuitenkin yhteistä taloa ja mietitään lapsen tekoa. Koko höskä ollaan kaluttu vauhdikkaasti loppuun viimeistään 5 vuoden päästä ja sitten on riesana pari mukulaa ja eroprosessi. Ja sama alkaa taas alusta ja samalla vauhdilla, voi ristuz, en muuta osaa sanoa...Se on niinku ns. ennen vanhaa, ensimmäiset autot kesti ja kesti vaan eipä kestä nykyautot, ei niitä ole tehtykkään ikuisesti kestäviksi, elinkaari pistetään niin alas että hätinä on saatu määräaikaiset takuuhuollot tehtyä kun jo auto on valmista pässinlihaa.
Olen samaa mieltä. On Sinkkuelämät ja ties mitkä. Pahasti on media kallellaan romantiikkahössötyksen suuntaan, mutta kuka meidät opettaisi tulemaan toimeen keskenämme ja selviämään parisuhteen karikoista. Arkea on kuitenkin suurin osa ajasta, eikä jatkuvaa kipinää/perhosia vatsassa/yleistä romantiikkahössötystä voi kukaan pitää ikuisesti yllä.
Pitäisi tehdä enemmän "romanttisia" elokuvia ja sarjoja, jotka alkavat viiden vuoden kuluttua ah niin ihanista & romanttista häistä. Ihan mitä vain, joka ruokkisi mielikuvaa esimerkiksi yhdessä onnistumisesta elämässä, eikä ylistystä satuhäistä ja prinsseistä/prinsessoista. Ongelma on vain se, että arki on "tylsää" ja se ei myy...
ihastuksen ja intohimon janoaminen, mikä johtaa suhteiden purkautumiseen parin vuoden kuluttua/sisällä. Ihastus aiheuttaa huumaantuneen olon, rakastuminen levollisemman tyytyväisen olon. Moni on tosiaan addiktoitunut tuohon huumaantuneeseen oloon.
Ei siinä kyllä ole juurikaan ristiriitaa aloittajan teemaan, koska omasta mielestä tuo ihastuminen ja myös intohimo ja seksi on kyllä juurikin sitä romantiikkaa, vaikka monet haluaa erotella sen vaan kynttiläillallisiksi ja hellyydeksi;). Koska romanttinen rakkaus tarkoittaa nimenomaan nykyistä länsimaista käsitystä intohimoisesta rakkaudesta. (Monessa muussa maassahan on järkiavioliittoja ja pitkällä tähtäimellä he ovat yhtä onnellisia ja rakastuvat myöhemmin, kuin maissa jossa mennään yhteen "rakkaudesta".)
Hyvä aihe kyllä, outoa on jo romantiikka kokonaan katoaisi, mielestäni romantiikka on pienissä arjen asioissa ja joskus tietysti muutakin. On myös normaalia, että toisesta kiihottuminen vähenee ja seksielämä yleensä laimenee (ainakin jossain vaiheessa). Jotkut vetäisee omasta tai kumppaninsa muuttuneesta tunteesta johtopäätöksen, et lopussahan suhde on, kun ei kolahda enää yhtä paljon. Sen vaiheen yli pitäisi vaan päästä... Suhdehan vaan paranee iän myötä, jos vaan rakkautta ja edes jonkinlaista kipinää on.
Mutta yhtälailla romantiikan janoaminen saa siis naiset että miehet lopettamaan suhteita, oli sitten kyse huomionosoituksista, hellyydestä tai seksistä.
Allekirjoitan. Kaikilla ihmisillä ei ole tajua realiteeteista. Kaiken pitäisi olla pelkkää huumaa alusta loppuun, mutta sellaista suhdetta ei ole eikä tule.
Minusta sekin on erittäin romanttista, että toinen vain on. On olemassa. Ja tiedän sen. Niin se ehkä menee, että jos on kova nälkä, niin murusetkin mieltää jo ruuaksi.
Tietynlaiselle ihmiselle muruset ovat koko maailma. Esimerkiksi sellaiselle ihmiselle, jolla on paljon kokemuksia hylätyksi ja torjutuksi tulemisesta. Sellaiset ihmiset ovat myös alttiita henkiselle väkivallalle, antavat pienten murusten vuoksi riepotella itseään miten tahansa. Se on se toinen ääripää.
Kunpa murusten palvojat saisivat parikseen sellaisen ihmisen, joka tarjoaa rakkautta ja täysiä annoksia romantiikkaa. :-)
Tämä asia voi olla myös miehen ongelma, mutta luultavasti neljässä viidestä tapauksesta ongelma on juuri naisen puolella.
Sarjapettäjiä lukuun ottamatta mies pitäytyy samassa naisystävässä, vaikka toivoisi enemmän romantiikkaa. On erittäin harvinaista, että mies jättäisi naisystävänsä uuden ihastuksen tai romantiikan vuoksi.
minä olen ainakin ihastunut tohon meidän sheriffiin Jimiin80.eikö olekki romanttista???janoan romanttiikkaa....