3 vuoden pituisen suhteen jälkeen tyttöystäväni oli ilmeisen kyllästynyt minuun ja lähti toisen miehen matkaan. Itse rakastin(/tan) häntä vieläkin. Tästä on nyt n.9 kuukautta ja tuska pistää mut vieläkin vähän väliä polvilleen. Loputtomia pimeitä unettomia öitä loppumattoman tuskan puristuksessa äärettömän tyhjyyden keskellä. Miksei se koskaan lakkaa...
then the unnamed feeling takes me away...
then the unnamed feeling takes me away...
Vastaukset 13
Vanhimmat
kans 3 vuotta kestänyt ja sit sama juttu. Nyt siitä 2 puol vuotta aikaa ja kyl sitä aina välillä yöllä heräilee "muistelemaan". Kyllä se tuska pikuhiljaa helpottaa, mutta unohda ei koskaan!!!
kun luin tekstisi.Voisinpa auttaa! Tulisin vaikka luoksesi ja itkettäisi yhdessä, kuuntelisin, myötäeläisin.Oliko hän ensirakkautesi? Usein se säilyy aina mielessä, vuosien jopa vuosikymmenten taakse,koska se on jotain erityistä. Mutta etkö todellakaan ole yhtään päässyt asiassa eteenpäin,irti hänestä? Tapaatko häntä? Olisiko mitenkään mahdollista, että pakottaisit itsesi rimpuilemaan irti hänestä, jos se todella on ohi? Ettet ns. jäisi tuleen makaamaan? En todellakaan tahdo loukata sinua, mutta olisiko vain tyydyttävä tosiasioihin ja yritettävä katsoa eteenpäin? Toivottavasti sinulla on edes päivisin jotain työtä tms.ettet ihan koko aikaa asiaa pohtisi. Unetonko olet? Olisiko syytä mennä lääkärin juttusille( psykiatrin),jos vaikka lääkitys olisi paikallaan.
Voimia sinulle!
Kirjoitin sinulle monta vastausta muttei niitä tuntunut suomi24.fi noteeranneen. Kävin alkuvuodesta psykoilla (psykiatri ja psykologi) ja olin "vakavasti" (tai jotain) masentunut ja sain lääkityksen siihen (remeronia huiviin). Joskus toukokuussa tunsin oloni enemmän/vähemmän hyväksi joten lakkasin käymästä heidän luonaan (oli varmaan kuitenkin semmoista porukkaa jotka olivat hyppäämässä rekan alle ja mä en kuulunut siihen jengiin) Ja nyt ollaan taas vetämässä ranteita auki. Who knows or cares...I still love her more than anything...
onhan sulla joku, joka välittää, eikö niin? Vanhemmat,äiti, isä? Ota yhteys heihin, sinä tarviit nyt apua, tee se heti. Olen huolissani sinusta todella. Lämmöllä eeva
enkä tarkoita,että tuska olisi mihinkään kadonnut,mutta..olethan täällä joukossamme? Voisinpa valaa sinuun tulevaisuudenuskoa ja että asiat yleensä tapaavat järjestyä aikanaan, jos emme lopen väsy tai luovuta.
Muista,että koskaan et saa jäädä yksin hautomaan asioita.Puhu kaverille,läheisille,Palvelevaan puhelimeen,minne tahansa,pääasia on, että PUHUT.Yksin pähkäillessä asiat pääsee suhteettoman suuriksi. Ja muista, että olet ihmisenä ARVOKAS, ihan sellaisena kuin nytkin olet. Lupaathan, ettet vahingoita itseäsi, koskaan! Jokin sinussa..liikautti sisintäni erityisesti.
Iloa syksyyn, kyllä sinä selviät,kun päätät niin!
Tyttöystäväsi lähti, koska olit nyyhky.
Kylläpäs tuli taas oikein ihmistuntijan kommentti. Olin revetä naurusta. Potkitaan vaan maassa makavaa miestä. Se on todella kunniallista, aivan kuin pyörätuolissa istuvan pahoinpiteleminen.
Ei "oikea" mies tunne mitään, tosi mies ei itke and bullshit like that. Stupid but true Hän tykkäsi tosi nynnyistä/herkistä miehistä. You don't a shit what you're talking about U fuckin' coward. Intissä mulle opetettiin ettei saa puhua asioista joista ei paskaakaan tiedä ja sulla ei todellakaan ole aavistustakaan. Olet vain yksi muurahaisista joka kuuluu ryhmään kaikkitietävät "men don't cry" pellet. Hommaa elämä, rakastu joskus johonkin naiseen oikeasti, eikä mitään sana helinää. Yeah right...
Ehkei hän ollut ensimmäinen, mutta ensimmäinen jota todella rakastin. En ole mielestäni kauheasti jäänyt tuleen makaamaan, vaikkakin olen tavannut häntä silloin tällöin. Eikä tämä ole kokoaikaa ollut tälläistä. Jostain syystä nämä viimeiset n. 4 viikkoa on vain ollut aivan käsittämätöntä päivästä toiseen raahautumista. Olen aivan lopen kyllästynyt tuntemaan näitä tunteita häntä kohtaan. Päätin etten enää lähiaikoina aio tavata häntä. Tiedä sitten auttaako sekään.
Tuntui koskettavalta lukea. Muistan parin vuoden takaa tuon tunteen, mut päätös oli vain tehtävä. Ehkä sen kaiken surun täytyy sallia tulla. Olet ainakin elänyt täysillä jotain todella arvokasta. Kukaan ei muistojasi riistä.Ajattelin, ettei kukaan ei koskaan voi korvata häntä. Sallin ajan kulua, murehdin, aika kului... pidin yhteyttä ystäviin ja muistot palasivat mieleen. Ei koskaan voi unohtua se ainutkertaisuus, mut sitten jossain sattumalta kerran tapaat mukavan ihmisen, jonka kanssa aloitat alusta. Tuntui silloin, et ei toista tuu. Ei samanlaista, mut tulee juuri hän, joka haluaa aidosti rakastaa. Muistot säilyy edelleenkin, mut juuri tää nykyisyys on sitä mitä haluaa elää uuden rakkaan kans.En uskonut, et jossain todellakin on joku, johon eräänä päivänä tutustuu. Pidä yhteyttä ystäviin ja yritä jaksaa.
:( tiedän tunteen.
Mulla meni viime viikolla poikki tyttöystäväni kanssa. Tosin ei ollut yhtä pitkä suhde kuin Sinun tapauksessasi.
Nyt tuntuu siltä, että melkein kuolee tähän tuskaan ja ahdistukseen.
Fyysisiä oireita - a h d i s t u s tuntuu rintakehässä eikä saa melkein hengitettyä :(
Mutta turvaan Herraan, Hän tietää tuskan.
Toivon Sinulle hymyä elämääsi. Kyllä kai tämän yli elossa selviää. Vaikka välillä tuntuu ettei.
_______________________________________
Matt. 5:4
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Jes 57:15
Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.
Jes. 25:8
Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut.
miten voit tänään?onko olo yhtään helpompi?
"On hyvä" huomata ettei ole yksin tunteidensa kansa. Olen (taas) hakeutunut ammattiauttajien piiriin ja tunnen oloni hieman paremmaksi. Sain lääkityksen ja vakituisen ajan ammatti auttajalle (taas.) En haluaisi tuntea näitä tunteíta enää 9 qkauden jälkeen mutta minkäs teet. Yritetään jaksaa, vaikka tiedän, että ahdistusta tulee riittämään vielä kuukausia.
Kiitos vastauksista!
Then the unnamed feeling
It comes alive
Then the unnamed feeling
Treats me this way
And I wait for this train
Toes over the line
And then the unnamed feeling
Takes me away...
Vaikka suhteemme ei ole loppunut, niin pelkään kamalasti sen loppumista, ja sitä etten selviäisi siitä hengissä, koska olen niin kovasti rakastunut.
En voi siten muuta kuin ihmetellä, että olet niin kauan jo pärjännyt kuitenkin ilman häntä. Rakastuminen pitäisi kieltää ja sellaisten jotka aikovat leikkiä toisten tunteilla pitäisi se ilmoittaa jo suhteen alussa.