Rakastaako mies vain

Kyllä kuule on molemmissa sukupuolissa paljon ihmisiä, jotka pitävät huolta vammautuneesta ja halvaantuneesta puolisostaan ihan loppuun asti.

Eikös tuo ole samoin sekä miehillä että naisilla? Onko pyyteetöntä rakkautta edes olemassa?

caput.mortuum kirjoitti:

Eikös tuo ole samoin sekä miehillä että naisilla? Onko pyyteetöntä rakkautta edes olemassa?

mutta kyllä mun mielestä arvokkaampaa rakkautta on se, että rakastaa ihmistä. Eikö asioiden rakastaminen ole oikeastaan vain itserakkautta?

Pyyteetöntä rakkautta on äidin rakkaus lastaan kohtaan. (eikä valitettavasti aina sekään, mutta yleensä). Ja ehkä myös lemmikkieläimiä kohtaan, eihän niiltäkään vaadita itselle niin paljon.

mun mielestä kirjoitti:

mutta kyllä mun mielestä arvokkaampaa rakkautta on se, että rakastaa ihmistä. Eikö asioiden rakastaminen ole oikeastaan vain itserakkautta?

Pyyteetöntä rakkautta on äidin rakkaus lastaan kohtaan. (eikä valitettavasti aina sekään, mutta yleensä). Ja ehkä myös lemmikkieläimiä kohtaan, eihän niiltäkään vaadita itselle niin paljon.

Kaikki rakkaus jollain tasolla antaa itselle hyvää mieltä ja siis pohjimmiltaan on itsekästä. Onko se sitten huono vai hyvä asia? Mielestäni se on hyvä asia. Ilman tervettä itsekkyyttä ja rakkautta omaan itseen ei ole elämää.

Äidinrakkauskin antaa äidille paljon. Pahimmassa tapauksessa marttyyrin kruunun.

caput.mortuum kirjoitti:

Kaikki rakkaus jollain tasolla antaa itselle hyvää mieltä ja siis pohjimmiltaan on itsekästä. Onko se sitten huono vai hyvä asia? Mielestäni se on hyvä asia. Ilman tervettä itsekkyyttä ja rakkautta omaan itseen ei ole elämää.

Äidinrakkauskin antaa äidille paljon. Pahimmassa tapauksessa marttyyrin kruunun.

se, että onko rakkauden ehtona tietyt vaatimukset ja se, että saa mielihyvää rakastamisen tunteesta on eri asioita. Ja rakkaus voi kyllä naiselle tuottaa ihan käsittämätöntä tuskaakin, joten onko sekin sitten itsekästä.

Mun mielestä äitiys antaa naiselle paljon, mutta se äidinrakkaus sinällään on eri asia. Koska se on olemassa silloinkin, kun se lapsi osoittautuu kylmäksi narkkaripsykopaatiksi, joka tappaa muita ihmisiä tai vaikka miten kauhea ihminen siitä lapsesta kasvaisi. Tunnen pari naista, joiden lapsi on omien ongelmiensa takia tehnyt myös äitinsä elämästä täyden helvetin, mutta en silti yhtään epäile heidän rakkauttaan lastaan kohtaan.

Kyse on kai siitä, miten eri tavalla naiset ja miehet näkee ja kokee rakkauden. Naiselle se on nimenomaan tunne, miehelle kai vain yleisnimitys joillekin käytännönjutuille.

Ja yksi asia, mikä ei olettaakseni koska miehiä, on se, miten suurta huolta nainen kykenee tuntemaan toisen ihmisen takia. Tai ehkä siinä on kyse vain kyvystä empatiaan...

Musta olisi järkevintä, että pariskunnat ei käyttäisi ollenkaan sanaa rakkaus, koska se aiheuttaa väärinkäsityksen, kun nainen luulee, että mies kokee mitä hänkin ja päinvastoin. Ja sitten kun toinen ei toimikaan niin kuin "kuuluisi", niin sydämiä särkyy.

mun mielestä kirjoitti:

se, että onko rakkauden ehtona tietyt vaatimukset ja se, että saa mielihyvää rakastamisen tunteesta on eri asioita. Ja rakkaus voi kyllä naiselle tuottaa ihan käsittämätöntä tuskaakin, joten onko sekin sitten itsekästä.

Mun mielestä äitiys antaa naiselle paljon, mutta se äidinrakkaus sinällään on eri asia. Koska se on olemassa silloinkin, kun se lapsi osoittautuu kylmäksi narkkaripsykopaatiksi, joka tappaa muita ihmisiä tai vaikka miten kauhea ihminen siitä lapsesta kasvaisi. Tunnen pari naista, joiden lapsi on omien ongelmiensa takia tehnyt myös äitinsä elämästä täyden helvetin, mutta en silti yhtään epäile heidän rakkauttaan lastaan kohtaan.

Kyse on kai siitä, miten eri tavalla naiset ja miehet näkee ja kokee rakkauden. Naiselle se on nimenomaan tunne, miehelle kai vain yleisnimitys joillekin käytännönjutuille.

Ja yksi asia, mikä ei olettaakseni koska miehiä, on se, miten suurta huolta nainen kykenee tuntemaan toisen ihmisen takia. Tai ehkä siinä on kyse vain kyvystä empatiaan...

Musta olisi järkevintä, että pariskunnat ei käyttäisi ollenkaan sanaa rakkaus, koska se aiheuttaa väärinkäsityksen, kun nainen luulee, että mies kokee mitä hänkin ja päinvastoin. Ja sitten kun toinen ei toimikaan niin kuin "kuuluisi", niin sydämiä särkyy.

kysymys on kuitenkin vain aivojen kemiasta ja aivojen tuottamista hyvänolontunnetta aiheuttavista aineista. Esim. vauvan hymy saa aikaan äidissä luonnollisen humalan. Mutta mikään ei ole pyyteetöntä, paitsi sellaisen asian tekeminen, joka tuntuu pahalta ja josta ei saa tai ole odotettavissa minkäänlaista tyydytystä tai hyvänolontunnetta. Ihmiset eivät tee sellaisia asioita.

Rakkaus ja tuska tai vihaisuus taas eivät ole toistensa vastakohtia, vaan tunteen vastakohta on tunteettomuus.

Mitä se ihmisen rakastaminen sitten tarkoittaa? Ei kukaan rakastu aiemmin tuntemattomaan aivokuolleeseen ihmiseen, joka makaa hengityskoneessa. Jos taas tarkoitat ihmisen luonnetta ja olemusta, nekin ovat asioita. Sanoit, etteivät naiset rakastu asioihin vaan ihmisiin. Ilman aivotoimintaa ihminen on vain elossa oleva ruumis, johon ei rakastu edes nainen. Paitsi jos hän sitten luulee rakkaudeksi pelkkää kiinnostusta kroppaan.

mun mielestä kirjoitti:

se, että onko rakkauden ehtona tietyt vaatimukset ja se, että saa mielihyvää rakastamisen tunteesta on eri asioita. Ja rakkaus voi kyllä naiselle tuottaa ihan käsittämätöntä tuskaakin, joten onko sekin sitten itsekästä.

Mun mielestä äitiys antaa naiselle paljon, mutta se äidinrakkaus sinällään on eri asia. Koska se on olemassa silloinkin, kun se lapsi osoittautuu kylmäksi narkkaripsykopaatiksi, joka tappaa muita ihmisiä tai vaikka miten kauhea ihminen siitä lapsesta kasvaisi. Tunnen pari naista, joiden lapsi on omien ongelmiensa takia tehnyt myös äitinsä elämästä täyden helvetin, mutta en silti yhtään epäile heidän rakkauttaan lastaan kohtaan.

Kyse on kai siitä, miten eri tavalla naiset ja miehet näkee ja kokee rakkauden. Naiselle se on nimenomaan tunne, miehelle kai vain yleisnimitys joillekin käytännönjutuille.

Ja yksi asia, mikä ei olettaakseni koska miehiä, on se, miten suurta huolta nainen kykenee tuntemaan toisen ihmisen takia. Tai ehkä siinä on kyse vain kyvystä empatiaan...

Musta olisi järkevintä, että pariskunnat ei käyttäisi ollenkaan sanaa rakkaus, koska se aiheuttaa väärinkäsityksen, kun nainen luulee, että mies kokee mitä hänkin ja päinvastoin. Ja sitten kun toinen ei toimikaan niin kuin "kuuluisi", niin sydämiä särkyy.

Tuskaa kokevat kaikki jotka eivät saa sitä mitä haluavat. Eli se on itsekästä. Jos nyt puhutaan henkisestä tuskasta.

caput.mortuum kirjoitti:

Tuskaa kokevat kaikki jotka eivät saa sitä mitä haluavat. Eli se on itsekästä. Jos nyt puhutaan henkisestä tuskasta.

se tyyppi, joka aina puskastakin vänkää ja vänkää jostain pikku yksityiskohdasta niin kauan, ettei kukaan enää jaksa väittää vastaan ja sitten kuvittelet olevasi jotenkin ylivertaisen älykäs?

Sä olet selvästikin mies, etkä kykene ymmärtämään naisen rakkautta, joten tämä keskustelu on ihan turha. Mä olen eri mieltä, mutta mulla on nyt muita suunnitelmia lauantai-
illaksi, kuin vääntää asiasta sun kanssasi.

mun mielestä kirjoitti:

se tyyppi, joka aina puskastakin vänkää ja vänkää jostain pikku yksityiskohdasta niin kauan, ettei kukaan enää jaksa väittää vastaan ja sitten kuvittelet olevasi jotenkin ylivertaisen älykäs?

Sä olet selvästikin mies, etkä kykene ymmärtämään naisen rakkautta, joten tämä keskustelu on ihan turha. Mä olen eri mieltä, mutta mulla on nyt muita suunnitelmia lauantai-
illaksi, kuin vääntää asiasta sun kanssasi.

En keskustele puskista kuten sinä. En myöskään pidä itseäni älykkäänä.

Miten voit väittää että miehen ja naisen rakkauden tunne olisi jotenkin erilaista kun tunnet ja tiedät vain omat tunteesi?

mun mielestä kirjoitti:

se tyyppi, joka aina puskastakin vänkää ja vänkää jostain pikku yksityiskohdasta niin kauan, ettei kukaan enää jaksa väittää vastaan ja sitten kuvittelet olevasi jotenkin ylivertaisen älykäs?

Sä olet selvästikin mies, etkä kykene ymmärtämään naisen rakkautta, joten tämä keskustelu on ihan turha. Mä olen eri mieltä, mutta mulla on nyt muita suunnitelmia lauantai-
illaksi, kuin vääntää asiasta sun kanssasi.

ettet tarpeeksi syvällisesti kykene ymmärtämään (tai halua ymmärtää) asioita, joista yrität keskustella.

caput.mortuum kirjoitti:

En keskustele puskista kuten sinä. En myöskään pidä itseäni älykkäänä.

Miten voit väittää että miehen ja naisen rakkauden tunne olisi jotenkin erilaista kun tunnet ja tiedät vain omat tunteesi?

sä oletkin ihan rekisteröinyt nimimerkin, joka ei sisällä tietoja mistään. Nyt sait mut kyllä tuntemaan niin suurta alemmuuden tunnetta... Jeesus, mitä idiootteja täällä liikkuu.

Miten tiedän, että tunne on erilainen? Siitä, että sen ilmenemismuodot on erilaisia.

glats kirjoitti:

ettet tarpeeksi syvällisesti kykene ymmärtämään (tai halua ymmärtää) asioita, joista yrität keskustella.

mutta sun viesti sitä vastoin suorastaan häikäisi syvällisyydellään.