Mieheni ei koskaan ole sanonut minulle mitään muuta kaunista kuin joskus pakollinen "Rakastan sinua". Koskaan hän ei ole kehunut minua millään tavalla. Kaiken osaan aina tehdä vain väärin. En nyt tarkoita että minua pitäisi koko ajan ylistää, mutta olisi joskus kiva kuulla sanottavan jotain kivaa ja kaunista.
Kyllä hän muita naisia aina osaa huomioida minun kuulleni.
Mitä tälläinen mienaa? vaan olenko vaan jotenkin niin ylireagoiva?
Kyllä hän muita naisia aina osaa huomioida minun kuulleni.
Mitä tälläinen mienaa? vaan olenko vaan jotenkin niin ylireagoiva?
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei ihmeempiä kehuja ja kauniita sanoja tule minunkaan mieheltä,harvemmin..kyllähän niitä välillä kaipaa.kännipäissään kyllä puhuu vaikka mitä..osoittaa rakkautta enempi teoillaan kuin sanoilla.ja kyllähän ne sanat kauniimmalta kuulostaa kun niitä harvemmin kuulee eikä jatkuvasti.oletko sanonut miehellesi että olis joskus mukava kuulla jotain kivaa ja kaunista?
ja hempeä ja hellä, mutta tiukassa ovat kyllä kauniit kehut ja sanat:-/. Ei sillä, ajattelen ettäse on oma vikani! Vajaan kahden vuoden aikana, kun olemme tunteneet, olen lihonut 15 kiloa;-o! Syytän siis vain itseäni, etten kehuja kuule. Sehän on selvää, enkä valheita ainakaan halua kuulla. Viime aikoina olen miettinyt aikoja ennen häntä: edeltänyttä kesää lähinnä. Sain koko ajan kuulla olevani ihana, hyvä, haluttava, ja se myös osoitettiin teoin. Ajattelen, että olen nyt niin huono ja vastenmielinen, ettei sama tietenkään ole mahdollista. Ja kaikki on omaa syytäni. Nyt luulen ja uskon, että jos jaksaisin taas piristyä ja laihtua ja liikkua, olisin parempi. Järki sanoo, että avomies, kihlattu, Rakastaa minua! -mutta silti kaikki ei tunnut hyvältä. Rakastaísi enemmän jos olisin erilainen...saisin kuulla kaikkea hyvää ja ihanaa ja olisin vielä halutumpi...pahinta on se, että aina seksiä harrastaessa ajattelen sitä millainen olen ja miltä tunnun:-(. Se haittaa omaa keskittymistä ja nauttimista. Kai ainoa keino on tosiaan taas laihtua, liikku hullun lailla, kärsiä nälkää....
niin olen toi sua edellinen kirjoittaja...sulla on nyt tullut kai joku itsetunto ongelma ja pitäis päästä siitä eroon..jos ylipainoa on niin onhan se laihduttaminen aina hyvä terveyden kannalta ja voishan se auttaa siihen itsetuntoonkin jollain tapaa,mutta helppoahan se laihdutus ei aina ole..no,mulla paino tippunut 10kg ja ei mun mies sen ihmeemmin kauniita mulle puhu..älä ole liian ulkonäkökeskeinen,hymyä huuleen ja lenkkipolulle :)
ehkäpä mies pitää sitä itsestään selvänä asiana, ei kait se muuten sun kanssas olis jos ei susta pitäis...
Sanotko sinä miehellesi jotain vastaavaa? Mitä haluaisit itse kuulevan mieheltäsi, sano se itse hänelle ensin... ehkä miehesikin sitten piristyy kehumaan sinua???
ja teillä sentään vielä sanotaan "rakastan sinua".
Itse en saa minkäänlaisia kehuja, tai edes jotain muuta kuin "tee sitä, tee tätä..tmv."
Olisi joskus kiva kuulla että "kiva kun teit" tai jotain.
Toiset vaan ei osaa sanoa mitään positiivista, vaikka mikä olisi, mistä lie johtuu. En tiedä, kovin on raskasta ja pidemmänpäälle tämä ei toimi... joten huonosti tässä käy.
tsemppiä sinulle
Olen laihduttanut 10 kg ja koskaan en ole ollut lihava. Tuon määrän laihtuessa ei jäljelle jää paljoa. Että tuskimpa se johtuu mistään kiloista. Ja kehun kyllä aina miestäni ja sanon kauniita sanoja, mutta ehkä se on vaan niin että jotkut ihmiset eivät vaan osaa sanoa mitään positiivista tai kehua toista. Tai voihan se olla että minulla on huono itsetuntokin.
Mutta se tuntuu vaan niin ilkeältä, kun itse jaksat näyttää tunteet ja vastakaikua ei paljoa tule.
Ja kun ei tiedä millä tavalla osaa miellyttää toista, kun ei koskaan saa palautetta.
vaikeita asioita..
kertomaan mitä tunnen ja ajattelen, ja etenkin kertomaan miehelle mitä kaikkea hyvää hänessä on! Kehun välillä niin että hetken päästä tulee itselle kauhea alemmuudentunne: entäs minä;-o!? en osaa mitään eikä musta ole mihinkään ja sitten kun on vielä ne aiemmin mainitut ylimääräiset 15 kg;-(. Mies kyllä yrittää sanoa mulle miten rakastaa ja haluaa olla vain mun kanssa lopun elämänsä, mutta minä En VOi Uskoa. Viimeksi tänä aamuna ajattelin, etten vain voi edes kuvitella tilannetta, että heittäytyisin hulluksi ja hihkuisin "jees, tiedän että rakastat, olen niin onnellinen, luotan täysin sinuun, rakastan itsekin!";-0. Ei ei ja ei. Parempi olla aina varautunut pahimpaan. Oikeastaan ajattelen, että kyllä se jossakin välissä huomaa miten väärä ihminen olen ja täysi paska ja jättää. Siihenhän pitää varautua. Tai varmaankin tapaa jonkun Unelman, ja sitten jättää. Minusta ei voi etenkään tällaisena pitää, ei vain voi:-/.