Hei!
Pulmani on seuraavanlainen. Seurustelin muutaman vuoden verran erään miehen kanssa. Meillä ei ollut riitoja, uskottomuutta yms. vakavia ongelmia. Koin kuitenkin tilanteen ahdistavaksi, sillä minulla ei ollut ollut aikaisempia vakavia suhteita ja ajattelin jotenkin jääväni jostain paitsi jos sitoudun näin nuorena (20v).
Muutaman kuukauden eron jälkeen kuitenkin tulin järkiini ja tajusin mitä olin menettänyt. Eihän minulla ollut silloin mitään todellista syytä erota! Ei ns. vapaa elämä ole mitään verrattuna siihen että on rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Kerroin entiselle miehelleni tunteistani ja siitä, että haluaisin palata häntä koipien välissä kotiin. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, ettei halunnut jatkaa suhdetta, koska olin loukannut häntä niin pahasti. Hän koki että olin vaihtanut hänet baareissa juoksemiseen sinkkukavereideni kanssa ja tämä kertoi siitä miten paljon oikeasti arvostin häntä. (Oikeassahan hän on, kyllä minä tiedän sen itsekkin)
Olemme olleet kuitenkin kavereita siitä asti. Uskoin, että kun olisin hänen kanssaan ns. kaveri, hän jossain vaiheessa luottaisi taas minuun ja voisimme palata yhteen. Minusta tuntui, että hän pelkäsi suhteen aloittamista uudestaan, ettei taas polttaisi siipiään. Välillämme oli hyvin läheisiä tilanteita, jotka eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään, ja tähän syyksi epäilen miehen pelkoa että satuttaisin häntä taas.
SItten jotan kauheaa tapahtui! Hän kertoi tavanneensa kivan tytön jonka kanssa nyt seurustelee. Tämä tyttö ei pidä siitä että olemme yhteydessä entisen mieheni kanssa, mutta hän ei pidä siitä että tämä tyttö yrittää näin rajoittaa hänen elämäänsä. En tiedä mitä tekisin, sillä ainoa mitä haluan, on saada hänet takaisin. Mitä voisin tehdä? Olen yrittänyt olla hänen kanssaan tiiviisti yhteydessä, lähetellyt viestejä, soitellut, pyydellyt kahville jne. koska tiedän että se aiheuttaa riitaa heidän välillään ja voisi kenties saada minun asemaani paremmaksi. Nyt vain pitäisi ottaa järeämmät keinot käyttöön, ettei heidän juttunsa ennätä mennä liian vakavaksi. (Sitä on siis kestnyt pari kuukautta, erostamme on n. 5 kk aikaa) Mitä ihmettä nyt teen??
Pulmani on seuraavanlainen. Seurustelin muutaman vuoden verran erään miehen kanssa. Meillä ei ollut riitoja, uskottomuutta yms. vakavia ongelmia. Koin kuitenkin tilanteen ahdistavaksi, sillä minulla ei ollut ollut aikaisempia vakavia suhteita ja ajattelin jotenkin jääväni jostain paitsi jos sitoudun näin nuorena (20v).
Muutaman kuukauden eron jälkeen kuitenkin tulin järkiini ja tajusin mitä olin menettänyt. Eihän minulla ollut silloin mitään todellista syytä erota! Ei ns. vapaa elämä ole mitään verrattuna siihen että on rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Kerroin entiselle miehelleni tunteistani ja siitä, että haluaisin palata häntä koipien välissä kotiin. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, ettei halunnut jatkaa suhdetta, koska olin loukannut häntä niin pahasti. Hän koki että olin vaihtanut hänet baareissa juoksemiseen sinkkukavereideni kanssa ja tämä kertoi siitä miten paljon oikeasti arvostin häntä. (Oikeassahan hän on, kyllä minä tiedän sen itsekkin)
Olemme olleet kuitenkin kavereita siitä asti. Uskoin, että kun olisin hänen kanssaan ns. kaveri, hän jossain vaiheessa luottaisi taas minuun ja voisimme palata yhteen. Minusta tuntui, että hän pelkäsi suhteen aloittamista uudestaan, ettei taas polttaisi siipiään. Välillämme oli hyvin läheisiä tilanteita, jotka eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään, ja tähän syyksi epäilen miehen pelkoa että satuttaisin häntä taas.
SItten jotan kauheaa tapahtui! Hän kertoi tavanneensa kivan tytön jonka kanssa nyt seurustelee. Tämä tyttö ei pidä siitä että olemme yhteydessä entisen mieheni kanssa, mutta hän ei pidä siitä että tämä tyttö yrittää näin rajoittaa hänen elämäänsä. En tiedä mitä tekisin, sillä ainoa mitä haluan, on saada hänet takaisin. Mitä voisin tehdä? Olen yrittänyt olla hänen kanssaan tiiviisti yhteydessä, lähetellyt viestejä, soitellut, pyydellyt kahville jne. koska tiedän että se aiheuttaa riitaa heidän välillään ja voisi kenties saada minun asemaani paremmaksi. Nyt vain pitäisi ottaa järeämmät keinot käyttöön, ettei heidän juttunsa ennätä mennä liian vakavaksi. (Sitä on siis kestnyt pari kuukautta, erostamme on n. 5 kk aikaa) Mitä ihmettä nyt teen??
Vastaukset 11
Vanhimmat
..juuri sellainen roikkuva ex, joka tuntuu montaa suhdetta varjostavan, sellainenko haluat olla? Yrität väkisin estää exääsi olemasta onnellinen uuden kanssa, koska et osannut tippaakaan arvostaa mitä sinulla aikanaan oli, halusit olla "sinkku" ja kun sitä olit, se ei ollutkaan kivaa ja haluat exäsi takaisin?
Exäsi on löytänyt uuden rakkauden, miksi et etsi itsellsi uutta kumppania? Menneisyyteen ei pääse, eikä sitä voi muuttaa, katsohan sen sijaan elämää eteenpäin ja anna exäsi elää omaansa, juuri sillä tavalla häntä eniten arvostat, jos nyt yleensä häntä arvostat tai hänestä välität. Itsekkyys ei ole välittämistä, ja vielä vähemmän rakkautta.
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa..anna miehesi olla onnellinen ja jätä hänet rauhaan..mitä enemmän siinä roikut sen typerämmältä ja naurettavammalta näytät..he luultavasti nauravat sinulle selkäsi takana..olisit miettinyt aikasemmin ennenku jätit! viisainta sun olisi jatkaa elämää eikä sekaantua muiden rakkausasioihin!!hanki elämä ja uusi mies itelles ja ehkä seuraavassa suhteessa mietit ennen tekoja!!!!!ruikuttavista existä ei pidä kukaan!!!!
tulisi punnita etukäteen niin huolella, ettei tällaista tapahtuisi. Jos kuitenkin jotain päättää tehdä, on asian kanssa opittava elämään vaikka lopputulos olisikin epätyydyttävä.
Olisit voinut aikanaan jakaa huolesi miehen kanssa ja yrittää yhdessä pohtia ratkaisuja ahdistukseesi. Jos näin teit, ja silti päädyttiin tähän, niin tapaus kuulunee osastoon "teki niin tai näin, voittaa ei voi", sillä jäämällä miehen luo olisit saanut ikuisen aiheen jossitteluun. Jos vain erosit yrittämättäkään ratkaista pulmia, en yhtään ihmettele miehen penseää suhtautumista comebackiasi kohtaan.
Minä jätin poikaystäväni ja jäin katumaan tekoani. Olimme tiiviisti yhteydessä eron jälkeen, kävin hänen äitinsä kanssa kahveilla yms.Hän oli jo aloittanut uuden suhteen, tapaillut uutta tyttöä muutamia kuukausia. Satuimme samaan ravintolaan ja kun tyttö oli kavereidensa kanssa baaritiskillä, pyysin entistä poikaystävääni tanssiin. Tanssilattialla kerroin hänelle tunteeni. Ravintolasta lähti "vanha" uusi pari yhdessä ja tuo tyttö jäi kun nalli kalliolle. Se oli kauhean rumasti tehty ja aina välillä mietin miten karmealta siitä uudesta tytöstä on mahtanut tuntua. Mutta me asumme nyt vuosia tämän tapahtuneen jälkeen onnellisesti yhdessä, suhdetta on nyt kestänyt tästä uudesta aloitamisesta lähtien 4 vuotta.
kannattais varmaan hillitä hieman yhteydenpitoa, miehet ei tykkää jos ex roikkuu ja painostaa. miehen pitää kuitenkin itse huomata, että sinä olisit nykyistä naista parempi. korosta hyviä puoliasi tavatessanne, eli niitä puolia joista hän piti kun seurustelitte. tietysti hyvä, jos uudessa ei näitä samoja ominaisuuksia ole...
erostanne on kuitenkin vasta 5kk, mikä on pitkästä suhteesta toipumiselle aika lyhyt aika.
tuskin sinun kannattaa tahallaan rikkoa heidän välejään, koska miehen on itse haluttava palata luoksesi, et voi pakottaa häntä siihen. jos näin ei käy, niin sille ei vaan voi mitään. sinun kannattaa mielestäni keskittyä nyt työstämään eroanne vielä uudestaan, siksi että jos palaatte yhteen niin voitte lähteä puhtaalta pöydältä (suhde tuskin voi jatkua siitä mihin se jäi erotessanne). ja jos ette palaa yhteen, saat sinäkin silmäsi vähitellen auki muiden miesten suhteen. Tsemppiä!
Hävisit leikin, oma moka, hyväksy se.
Äläkä enää roiku miehessä kiinni, se jos mikä on varma tapa tehdä itsestään raivostuttava roikkuja...
Olet todella ihminen,joka sotkee omat asiat ja sitten vielä yrittää sotkea toisten asioita. Olet oikea pahan ilman lintu. Voiko noin kamalia ihmisiä yleensä olla?????? Säälittävä.
Haloo hei, hieman empatiaa aloittajalle!
Kuvittelehan jos itse olisit tehnyt virhearvioinnin ja menettänyt elämäsi rakkauden. Eiköhän elämä tunnu jo tarpeeksi pahalta ilman sun tuomitsevaa asennettakin.
Säälittävää on mun mielestä tuomita ihminen yhden kirjoituksen perusteella pahan ilman linnuksi ja kamalaksi ihmiseksi.
Siihenkö pitäisi olla empatiaa, että sotkee ihmisten suhteet jos itse on mokannut. Luulen, että tälle henkilölle löytyy vielä elämässään mies ilman katkeruuksia.
mies jätti koska halusi olla vapaa eikä tuntenut oloaan hyväksi suhteessa. mutta mieltäni vaivaa tunne että hän ei kuitenkaan haluaisi että tämä on lopullista. kysyessäni tätä hän ei vastaa mitään. kysyisinkin vain että onko tämä tunne vain kuvitelmaa.. vai saattaako tässä piillä totuuden poikanen..
Olen sitä mieltä, että kaikki onnistuu parhaiten kun ei yritä väkisin mitään. Antaa ajan kulua niin kohtalo järjestää yhteen jos on tarkoitus.