LeijonaNAISET!

HUOM!!!

Ihan mielenkiinnosta haluisin tietää, millaisia te muut leijonanaiset olette? Ollaanko me tosiaan niin samanlaisia luonteeltamme?

Itse olen 24-vuotias nainen. Ja olen erittäin äkkipikainen. Saatan kehittää riidan ihan muutamassa sekunnissa, plussaa se, että lauhdun myös nopeasti. Enkä ole ollenkaan pitkävihainen. Riippuen tietysti tilanteesta, mutta mua ahdistaa olla riidoissa muiden kanssa ja yleensä olen ensimmäisenä se, joka lähtee "sovittelemaan".

Kaverina olen reilu, se mikä on mun, on myös mun ystävien. Ja uskallan kehua myös ystäviäni kauniiksi ja auttaa heitä laittautumaan kauniiksi. Annan myös rehellisiä ja suoria vastauksia, jos he niitä kysyvät. Ikävimmissä asioissa, kaverit kyllä loukkaantuvat...totuuden torvi kun olen. Niin ja puolustan henkeen ja vereen ystäviäni ja -sukulaisiani.
En oikeastaan ikinä hauku sukulaisiani muille osapuolille. Perheen kesken saatan kyllä sanoa suoraan, mitä kenestäkin ajattelen, mutta en muille.

Parisuhteessa olen ollut useimmiten se aktiivisempi osapuoli. Tykkään ja haluan näyttää rakkaalleni, kuinka paljon häntä rakastan ja olen erittäin ylpeä puolisostani. Yleensä myös järjestän jonkinlaisia yllätyksiä rakkaalleni. Ja haluan siis viedä ja raahata kultaani ikäänkuin "näytille"
-:"kattokaas, mitä mulla on-tyyliin".
Ja makuuhuoneen puolella olen myös intohimoinen ja kokeilunhaluinen.
Tykkään myös suuresti pitää jonninjoutavia kissanristiäisiä ja kutsua ystäviäni ja heidän ystäviään istumaan iltaa/bailaamaan kotiimme/kotiini.
Mutta yritän tehdä kaikkeni, jotta parisuhteeni onnistuisi. Vaikka sitten pidettäisi joka viikko jotain kriisi-keskusteluja.

Sinkkuna: Olen "vamppi". Tai olen tahtomattani. Tai sitten se toinen ääripäisyys, erittäin ärsyttävä ja kiukuttelevainen. Niin ja..miinus puoli miehille.. menetän erittäin nopeasti mielenkiintoni sellaiseen "ok/kivaan-tyyppiin".. Sitten jos todella ihastun johonkin, niin en pelkää tehdä aloitetta ja hermojani syö, jos miehestä ei kuulu mitään.."vähään aikaan.. mulle toi on sama kuin 1-2pv" Ja.. ikäväkseni yleensä kostan jutun tekemällä saman. Tai, sitten leikin, ettei mua kiinnosta/haittaa ollenkaan. Ja olen sillä linjalla ja mies on ihmeissään. Ja silloin kyllä menetän mielenkiinnon sitten..
Niin ja mua alkaa ahdistaa, jos sellainen "ok"-tyyppi ei tajua hienovaraisia vihjauksiani, ettei mua oikeesti kiinnosta kovinkaan paljon ko. tyyppi. Mitkä sitten on hienovaraisia vihjauksia. "Kiitos kutsusta, mutta en pääse tulemaan... tuli este.. mulla on kiireitä. MÄ otan sitten YHTEYTTÄ, kun musta niin tuntuu". Jos ei mene nuppiin, niin sitten ikävämpi tapa.
"Poista mun numero ja jätä mut rauhaan!!!" Niin ja jos olen sinkku ja liikenteessä jonkun "ok:n" kanssa, niin en epäröi pitää silmäpeliä muidenkaan kanssa.. miinus tuostakin.

Työssäni yritän hoitaa homman kunnialla läpi, enkä voi sietää, jos jotkut muut yrittävät ottaa asian "löysin rantein". Enkä missään nimessä tykkää, että ketään aletaan haukkumaan selän takana, enkä itse niihin edes osallistu.

Ihmisenä, mulla on paljon vielä opittavaa. Ja olenkin aika paljon ihailujen ja huomionosoitusten lumossa. Meinaan, että jos useampi mies on kiinnostunut, niin tuntuu, kuin pitäisi ns. miellyttää kaikkia.. ettei kenellekään tule pahamieli. Vastata myöntävästi kahvi-pyyntöihin jne.

Enkä osaa oikein itse määrittää, milloin mun pitäisi rauhoittua kotiini telkkarin ääreen, vaan menen niin paljon kun jaksan ja niin paljon kun hermoni antavat periksi ja sitten useimmiten olenkin ihan sippi ja menetän kokonaan mielenkiintoni kaikkiin ja kaikkeen ja makaan vaan kotona, lataamassa pattereita.

Olen myös erittäin ex-tempore ihminen ja sytyn ja innostun erittäin nopeasti eri asioista. Ja yleensä olenkin aina se ensimmäinen joka houkuttelee kaikki muut mukaan.

Niin, ihan mielenkiinnosta kysyn, onko teillä samanlaisia piirteitä? vai onko kaikki geeneistä johtuvaa.

37

5959

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lionman35

      että tämä on nyt jotain naaraitten juttuja! Tylsää.............:(

      • vierailija

        niin että hus pois vaan! =)


    • vierailija

      ihan kaikkea en jaksa ruveta selittämään mutta sen sanon että elämäniloisuus, äkkipikaisuus (monet ei juuri sitä loputtomiin jaksa, vie hermot), reiluus, suoruus, kiihkeys... ne kuuluu meille. mutta myös se että kyllästyy aika helposti, kuten myös itse ainakin osaan olla PITKÄVIHAINEN ja ilkeä ämmä jos mua tai läheistäni loukataan, ja sen myös tuon tarvittaessa selvästi ilmi. tietty sitä tulee kans sellasia kiukunpuuskia ja lauhtumisia samantien mutta ne on pieniä. toista samanlaista en saman katon alla siedä. :) ailahtelevaisuus kuuluu myös ainakin tälle katille... eipähän voi sanoa jokasta päivää "tavalliseksi".

      miehiin menetän mielenkiinnon heti jos ne näyttää omansa liian suoraan ja häpeilemättä, ei siinä oo mitään ns. haastetta. plaa. mieluummin pelailen ja väijyskelen, MUTTA jos kummatki osapuolet on näyttäny kiinnostuksensa ja mies alkaa yhtäkkiä liikkuakkin toisen kanssa niin huhhuh... mutta noin muuten kumppaniani haluan myös "näytellä" ylpeänä kaikille jne. enkä halua myöskään tuottaa pahaa mieltä sellasille miehille tai ylipäänsä muillekkaan jotka ei oo sitä "ansainnu".

      innostun kans helposti uusista asioista, ehkä joskus se tietty lapsenmielisyyskin mukana, mutta ei sitä tähän asti olla ainakaan pahana nähty vaan päinvastoin. en halua että vapauttani rajoitetaan yhtään sen enempää mitä "on tarve", ja jos haluan jotain tehä niin sen haluan myös tehä tai saada eikä toisella oo siihen mitään sanottavaa ja jos on niin saa nähä mun huonon puoleni. tietty minäminäminä -asenne taitaaki joskus olla kompastuskivenä...

      pidän ja tavallaan ihailen sellasia ihmisiä jotka kulkee omia polkujaan, on henkisesti vahvoja ja jotka osaa pitää puolensa tarpeen tullen puolustaa ja joilla on omat mielipiteensä. tulimerkeistähän sellasia ihmisiä paljo löytyyki mutta siihen ei silti taida ihan pelkkä horoskooppi olla osana vaan paljo muutaki.

      niin ja tietty kehut yms. otetaan aina hyvissä mielin vastaan. :)

      • delie

        Minä olen naispuolinen leijona ja olen ehkä menettänyt tyypillistä leijonaluonnetteni jonkin verran, siksi että olen joutunut nöyrtymään elämän monien vastoinkäymisten edessä. Voi olla, että luonteeni olisi muokkautunut toisenlaiseksi ilman näitä isoja menetyksiä joita minulla on ollut lapsesta saakka. Olen tasainen , herkkä rauhallinen, lempeä ja ystävällinen luonne. Tulen yleensä toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, enkä riitele juurikaan. Minua on sanottu viehättäväksi ihmiseksi, tietynlaiset ihmiset kiintyvät minuun ja itse olen huomannut kiintyväni tasapainoisiin ja ns. kunnollisiin ihmisiin. Rentuista en välitä. Parisuhteessa olen sovitteleva ja teen itse paljon asioita, toiselta en vaadi paljoa enkä vaadi muutenkaan paljoa tavaraa ympärilleni, tulen toimeen hyvin vähällä. Imartelusta ja mukavien asioiden sanomisesta pitäisin kyllä, mutta puolisoni ei sitä harrasta.
        Huonoista puolista mainitakseni pidän parisuhteessa ollessanikin koko ajan silmät avoimena mielenkiintoisten miesten varalta ja ihastun helposti. Olen kuitenkin periaatteen ihminen ja minulla on erittäin korkea kynnys pettää tai loukata toista ihmistä. Energiaa minulla on yleensä tosi paljon ja harrastan mielelläni rankkaa liikuntaa, jossa kunto nousee ja kunnolla tulee hiki. Nautin fyysisistä asioista tosi paljon, pidän kaikenlaisesta touhuilusta paljon enemmän kuin paikallaan olosta. Seksi on minulle toisen ilahduttamista ja lähellä oloa, välittämisen osoittamista. Ei enää mitään kiihkeää intohimoa, koska olen pitkässä parisuhteessa.(20 vuotta rapumiehen kanssa).
        Surut ja masennukset koen hyvin voimakkaasti, samoin ilon ja onnen tunteet. Tällainen leijona täällä.


    • pysykää kaukana

      "Leijona on yhteistyökyvyttömin, laiskin, epäluotettavin nahjus eikä opi 30 vuodessa vielä
      yksinkertaistakaan asiaa,

      vaan pitää uusissakin asioissa idioottimaisesti oman tyhmän kantansa."

    • pian 36-v leijonanainen

      Oiken nauratti lukea "itsestään". Äkkipikaisuudesta olen itsekkin kärsinyt, varsinkin hieman sanoissaan hitaamman kanssa olen itse keksinyt hänenkin mielipiteensä kun hän vielä itse miettii :( , lauhdun nopeasti, enkä muistele menneitä. Pyytelen anteeksi, vaikkei olisi minun syynikään. Ja riidoissa olo ahdistaa.

      Olen suorasukainen, mutta en loukkaa kenenkään mieltä, eli voin niellä sanojani. Kavereita minulla on paljon. Rakastamaani miestä kohtaan näytän tunteeni kaikin tavoin ja seksi on minulle tärkeää, niinkuin myös hellyys.

      Kunnianhimoinen en ole, urheilua rakastan, ja ulkoilua.

      Nyt sinkkuna olen saanut huomiota osakseni, kenellekkään en halua olla ilkeä. Mitä vähemmän kiinnostukseni kohde minusta näyttää innostuvan, sitä enemmän häntä piiritän. Eli olen se ketä haluaa viedä. Masennun joskus, mutta silti onneksi minussa asuu ikuinen optimisti.

      Olen ahdistava ja vaativa, haluan keskustella ja huomiota. Täytyy sanoa että vaadin puhetaitoisen miehen jolta ei lopu jutut kesken.

      Kun olen iloinen se tarttuu muihinkin, masentuneena olen hiljainen ja areä.

      Kyllä me leijonat ollaan ihquja!!

    • puuttui..

      Leijoona -naiseen vaikutta hänen ikänsä.
      Nuorempana olin seurallinen ja seuran-kipeä .
      keski-ikäisenä ,hyvin paljon perhe-keskeinen ja vastuun kantava ,toiset huomioon ottava.
      nyt viisikymppisenä ..hyvin paljon yksinään viihtyvä ja luonnosta ja eläimistä pitävä.
      Joten kai ..vanhuus on sitten erakoitumista ..ja
      sellaista itsensä tutkimista.
      kaikenlainen tekopyhyys ällöttää..
      ..voisin vaikka mennä luostariin:)

      • ällöttää minuakin.

        Itse olen teeskentelemätön ja minua voikin miltei lukea kuin avointa kirjaa. Kaikki tunneskaalat ovat mielestäni sallittuja - jopa toivottuja.
        Vaadin itseltäni ja kanssaihmisiltä paljon.
        Olen dominoiva, mutta aikuisuuden myötä olen oppinut myös joustamaan.
        Rakkaudessa annan sydämeni, sieluni, kaiken. Tosin odotan sitä myös kumppanilta, mikä harvoin toteutuu...
        Olen herkkä ja taiteellinen runosielu.
        Työmoraalini on hyvin korkea enkä millään muullakaan elämän alueella siedä epärehellisyyttä.
        Äkkipikaisuus on nimeni, mutta pitkävihaista minusta ei saa tekemälläkään.


      • leijonaainen
        ällöttää minuakin. kirjoitti:

        Itse olen teeskentelemätön ja minua voikin miltei lukea kuin avointa kirjaa. Kaikki tunneskaalat ovat mielestäni sallittuja - jopa toivottuja.
        Vaadin itseltäni ja kanssaihmisiltä paljon.
        Olen dominoiva, mutta aikuisuuden myötä olen oppinut myös joustamaan.
        Rakkaudessa annan sydämeni, sieluni, kaiken. Tosin odotan sitä myös kumppanilta, mikä harvoin toteutuu...
        Olen herkkä ja taiteellinen runosielu.
        Työmoraalini on hyvin korkea enkä millään muullakaan elämän alueella siedä epärehellisyyttä.
        Äkkipikaisuus on nimeni, mutta pitkävihaista minusta ei saa tekemälläkään.

        "Rakkaudessa annan sydämeni, sieluni, kaiken. Tosin odotan sitä myös kumppanilta, mikä harvoin toteutuu... "

        tuo on NIIN totta :(


      • leena 3174

        Onneksi olemme kokemusten kautta oppivia, ei kirjanoppivaisia. Tosin olen paljon kirjallisuuttakin lukenut, syystä että en ole uskaltanut puhua asioista kenenkään kanssa. Johtuu kotikasvatuksesta, mitään ei saa kertoa kellekään ulkopuolisille. Ikävä kyllä opetin saman omille lapsilleni ja nyt olen joutunut siitä virheestä maksamaan sekä henkisesti että rahallisesti. Suurin huoli on siitä, kuinka saan lapseni luottamuksen takaisin. Niin, että he voisivat puhua omista asioistaan, ongelmista ja huolistaan minulle avoimesti. Kasvatin heidät yhtä sotilaallisesti kuin isäni minut ja ensimmäisen raskauden aikana vannoin, etten KOSKAAN kohtele lapsiani yhtä välinpitämättömästi. Enkä kohdellut, kun he olivat pieniä. Mutta toistin samaa virhettä kuin äitini: kun lapsi tuli koulu ikään, en pystynyt enää halaamaan tai muutenkaan osoittamaan hellyyttä lapselle. Syliin otin ja kasvatin johdonmukaisesti. Kun oli vapaapäivät,(isi kaljailtaa viettämässä)
        iltaisin menimme aikaisemmin nukkumaan siskonpetiin ja kerroimme jokainen oma keksimä satu ja rupateltiin taivaan ja maan ihmeet mitä viikon aikana oli tullut mieleen. Niitä hetkiä muistelen tippa silmässä.
        Siitä on aikaa, vanhin poika jo 26v, ei ota yhteyttä koskaan. Nuoremmat vastaavat puheluihin, sentäs.
        Pojista nuorin on vilkkain ja koki avioeromme luonteensa takia (huomionhakuinen) voimakkaasti eli koulussa oli keskittymisvaikeuksia, pinnaamista jne. Kävimme terapiat, koulukuraattori ja -psykologilla käynnit. Nyt poika Amiksessa, ongelmat jatkuu. Poissaoloja, rahaongelmia, tuomio pahoinpitelystä, käy kriminaalihuollossa 2 x kk (Luojan kiitos!!) yms. Olen sanonut hälle monta kertaa, että sua on auttanut ainakin 10 ulkopuolista ammattiauttajaa, kyllä sinun nyt pitäs jo pärjätä. Enkä tän jälkeen aio auttaakaan. Kasvakoon mieheksi, 18v. (Ite olin 17 v kun 1. lapsi synty ja maailmalle läksin.)Taas se sotilaallinen kasvatus näkyy... mutta mitään et saa jos et vaadi. Muut pojat pysyneet poissa rikollisuudesta, VIELÄ. Ja elämä jatkuu...


      • leena 3174

        Anteeksi, etten varsinaisesti keskittynyt sinun viestiisi vaan purin omia tuntojani. Tarkoitus oli kertoa että minäkin ehkä olen jotain tähän 44 v ikään mennessä oppinut. Oppinut ja oppinut. Aina pitää toivoa ja uskoa parempaan. Olen sen tunnelin läpi ryöminyt, missä ei valoa näy. Vaikka lapset halusivat muuttaa isänsä luo 7 v sitten ja muuttivat minun suostumuksella (ja sain leiman pienellä kylällä että sossu määräsi ne isälleen, joka on aika reipas ottamaan alkoa viikonloppusin ja ei kovin miellyttävä ihminen siinä kunnossa)isänsä luo, mulle tuli työnsaanti vaikeuksia siksi, että kansa luuli että lapset siirty isälleen MINUN alkoholin käytön takia. Siis HEH! Kun kaikki olivat vuosikausia nähneet exän reippaan alkoholinkäytön. Ne ei vain tajunneet sitä, millaista ruumiillista (seksuaalista) ja henkistä väkivaltaa se käytti minuun. Enkä minä hoitoalan ihminen voi tällasia asioita yksityiselämästäni paljastaa. Haluan suojella myös lapsiani kaikelta häpeältä. Ehkä kerroin tämän väärälle ihmiselle mutta kiitos että sain purkaa huoleni.


      • leena 3174
        ällöttää minuakin. kirjoitti:

        Itse olen teeskentelemätön ja minua voikin miltei lukea kuin avointa kirjaa. Kaikki tunneskaalat ovat mielestäni sallittuja - jopa toivottuja.
        Vaadin itseltäni ja kanssaihmisiltä paljon.
        Olen dominoiva, mutta aikuisuuden myötä olen oppinut myös joustamaan.
        Rakkaudessa annan sydämeni, sieluni, kaiken. Tosin odotan sitä myös kumppanilta, mikä harvoin toteutuu...
        Olen herkkä ja taiteellinen runosielu.
        Työmoraalini on hyvin korkea enkä millään muullakaan elämän alueella siedä epärehellisyyttä.
        Äkkipikaisuus on nimeni, mutta pitkävihaista minusta ei saa tekemälläkään.

        Mitä pitkävihaisuus tarkoittaa tällaisena hektisenä aikana? Kun kaikki mehut vie jo työelämä, lapset, arjen pyörittäminen?? Kun ei ole enää aikaa ja voimia ns nykykielellä "hoitaa" parisuhdetta?? Minä olen pitkävihanen ihminen silloin, jos avioeron hetkellä unohdetaan sellanen asia kuin lasten hyvinvointi. Sen verran ikävä jouskari olen, että pidän huolen siitä, että lapseni kärsivät mahdollisimm an vähän erosta. Mutta kun isä yritti tehdä itsarin 3 kertaa erovaiheessa, mitä sossu ei tienny, ja isä halusi lapset itelleen, asui 3v isänsä aitassa. Eikä ois asuntoa saanut, jos en ois hänelle huoltajuutta siirtänyt.
        Ja mie hölmö sen tein. Olin henkisesti aivan poikki. Ja sitten vasta poikki olinkin, kunn lapset lähti.


    • nahjus

      Käytännön asioissa toivoton ja oppimiskyvytön nahjus. Ollaan pahin mahdollinen Blondi tukanväristä riippumatta.

      • KUKA..

        teitä ainaa jaksaa palvella ...ja laittaa käytännön asiat kuntoon..on ne aivot annettu toisellekin merkille .....leijona pitää huolen ainakin oman reviirin asioista..eikä koko pitäjän.

        pointti on vaan siinä ..ettei leijona juokse ..silloinkuin vihelletään. siinä se eroaa toisista merkeistä paljonkin!

        ja aivot voi otta sieltä narkista itekin käytöön ..eikä syytää *oppimiskyvystä* ..leijonaa.


    • ...

      En ihan tunnistanut omia piirteitäni viestin aloittajan kertomasta. Olisiko iällä mitään tekemistä tuon kuohunnan kanssa?

      En ole äkkipikainen vaan rauhallinen. Kaikki kuvaavat minua rauhalliseksi, vaikka en sisimmiltäni koe olevani erityisen rauhallinen - mutta sellaisena se ulospäin ilmenee.

      Vihastun, jos aihetta on, mutta senkin teen hvyin hillitysti. Ja jos anteeksi pyydetään, annan anteeksi. Jos loukkaus menee rajojen yli - olen hyvin pitkävihainen.

      Pääsääntöisesti olen nainen, joka kulkee omia polkujaan. Muiden viitoittamat tiet eivät kiinnosta.

      Ystävänä olen ehdottoman lojaali ja uskollinen, samoin seurustelusuhteissani. Kateus on minulle vierasta, karsastan sitä myös muissa ihmisissä.

      En lauo kenestäkään minkäännäköisiä "totuuksia" päin naamaa, enkä selänkään takana. Mielestäni se on huonoa käytöstä ja osoittaa arvostelukyvyn puutetta.

      En ole koskaan ollut mikään miespyydys. En ole koskaan pukeutunut provosoivasti. Ja silti viihteellä ollessani luokseni on jono, kun hitaat alkavat. Se on joskus jopa noloa ajatellen seinäruusuiksi joutuvia kanssasisaria. Olen aina päässyt valitsemaan tanssikaverini useista tarjokkaista. Se on ihan mukavaa, mutta ei mikään ylpeilyn aihe. Yksi mukava hakija olisi ihan riittävästi.

      Työt teen tyyliin: Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin ellun kanat. Tosin asemani on sellainen, ettei siihen kenelläkään ole nokan koputtamista...

      • leijonaNa

        Tämä oli ihan just minua!
        En koreile vaatteilla vaan mukavuus ratkaisee.
        En käytä koruja muuta kuin asialliset korvikset.
        Hiukset on oltava siistit kuten muukin ulkoasu.
        En mielistele, en möläyttele, en puutu ihmisten yksityisasioihin enkä ruodi kenenkään puutteita.
        Olen tyytyväinen elämääni enkä ikinä ole halunnut olla muunlainen tai kukaan muu.
        Olen rauhallinen mutta minua ei silti tarvitse tahallaan ärsyttää.
        Joskus tuntuu että liiankin herkästi vaistoan kielteiset mielialat. Kuin olisi silmät selässäkin.
        Omiani pidän niin hyvänä kuin mahdollista on. Lapseni haluaisin kantaa kaikkien elämän karikoiden yli ja varjella heidän jalkojaan sattumasta kiviin.
        Jos lastani satutetaan se on isku suoraan sydämeeni.
        Tämä ei muutu vaikka lapset kasvavat aikuisiksi.
        Töiden vuoksi en itseäni riko. Kohtuus kaikessa.
        Silti kaiken minkä teen, teen hyvin.
        Jos ei ole aikaa tehdä hyvin on parempi jättää koko homma ja tehdä se sitten kun on aikaa.
        Laiskottelen mielelläni ja aikani kuluu kuin siivillä omassa hyvässä seurassani.
        En jätä ystävää pulaan koskaan.
        Olen liiankin ehdoton ja mustavalkoinen. Joko-tai-ihminen.


      • marjanni
        leijonaNa kirjoitti:

        Tämä oli ihan just minua!
        En koreile vaatteilla vaan mukavuus ratkaisee.
        En käytä koruja muuta kuin asialliset korvikset.
        Hiukset on oltava siistit kuten muukin ulkoasu.
        En mielistele, en möläyttele, en puutu ihmisten yksityisasioihin enkä ruodi kenenkään puutteita.
        Olen tyytyväinen elämääni enkä ikinä ole halunnut olla muunlainen tai kukaan muu.
        Olen rauhallinen mutta minua ei silti tarvitse tahallaan ärsyttää.
        Joskus tuntuu että liiankin herkästi vaistoan kielteiset mielialat. Kuin olisi silmät selässäkin.
        Omiani pidän niin hyvänä kuin mahdollista on. Lapseni haluaisin kantaa kaikkien elämän karikoiden yli ja varjella heidän jalkojaan sattumasta kiviin.
        Jos lastani satutetaan se on isku suoraan sydämeeni.
        Tämä ei muutu vaikka lapset kasvavat aikuisiksi.
        Töiden vuoksi en itseäni riko. Kohtuus kaikessa.
        Silti kaiken minkä teen, teen hyvin.
        Jos ei ole aikaa tehdä hyvin on parempi jättää koko homma ja tehdä se sitten kun on aikaa.
        Laiskottelen mielelläni ja aikani kuluu kuin siivillä omassa hyvässä seurassani.
        En jätä ystävää pulaan koskaan.
        Olen liiankin ehdoton ja mustavalkoinen. Joko-tai-ihminen.

        tunnistan itseni tästä. On antoisaa olla NaarasLeijona 63 v.


    • Maria Leijona

      Kyllä tutulta kuulostaa. Olen samanlainen leijona vuosiallia -60 :)

    • 987

      mä oon ihan samallainen!

    • mau...

      Juttusi oli ihan kuin minusta kirjoitettu, ihan hymyilytti sitä lukiessa. Minä myös leijonanainen.

    • zimba

      Aika tavalla itseni tunnistan kuvailemistasi
      luonteenpiirteistä ja tuntemuksistasi.
      Olen tosin vanhempi leijonaemo, mutta karjun ja
      kehrään aivan entiseen malliin.
      Meidät kyllä huomataan, se on totta.
      Tai ainakin tuntuu siltä, totta, vai lieneekö
      sitte välillä kuvittelua :)ku mehän OLLAAN niin
      sairaan hyvännäkösiä!!Ja parannutaan vain vahemmiten:)No joo. Nuorempana olin kyllä aika ujo
      ja kiltti mutta vanhempana olen oppinut jämäkkyyttä ja niille joita rakastan, annan kaikkeni ja teen melkein mitä tahansa heidän puolestaan. Kun leijonanainen rakastaa, se rakastaa koko sielullaan ja sydämellään, uskollisesti. Kieroja ja itsekkäitä ihmisia inhoan ja jyvät kyllä erottuu pian akanoista.
      Reilun ja hyvän, uskollisen ystävän minusta saa,mutta jos joku kieroilee selän takana, kunniansa kyl kuulee ja silloin voin kyllä olla tosi pitkävihanen ja näyttää ne kuuluisat leijonankynteni. Paha en ole, mutta sananmiekka voi olla viiltävä.
      Ja monisanainen kyllä olen myös, kuten sinäkin, huomaan.
      Mitään ei oikein osaa sanoa lyhyesti vaan pitää selittää ja selittää, pilkutkin.
      Jotkut kyllä todella ärsyyntyy, mutta on niitäkin jotka antaa samalla mitalla ja silloin kyllä rönsytään oikein kunnolla! Mun kaksosmieheni ymmärtää mua kyl uskomattoman hyvin. Meillä onkin usein todella mielenkiintoisia väittelyjä. Ja
      me kyl osataan kinata todella hyvin. Minä heilun ja selitän, kädet viuhtoo joka ilmansuuntaan, kauhea kailotus vois saada toiset pitelemään korviaan, mut mies antaa samalla mitalla ja asiat tosiaan selvitetään juuria myöten ja sitte usein nauretaan myöhemmin koko jutulle.
      Impulsiivinen olen mutta osaan myös relata, laiskotella leijonamaiseen tapaan. Ja parisuhteessa olen kyllä aktiivinen ja nautin täysin sydämin kun on ihminen joka rakastaa ja jota rakastan sieluni syvimpiä sopukoita myöten.
      Jatka vain samaan tyyliin, mutta älä pompottele liikaa miehiä. Suoraan puhuminen kannattaa ellei pieni vihjailu mee perille. Ja kyllä ne särmät hioutuu vähän vanhemmiten. Mutta pidä impulsiivisuutesi ja seuraa intuitiotasi. Sen oikean kohdatessasi ne voivat olla juuri se juttu jonka vuoksi olet jotain erityistä.

      • leijonamaiseen tapaan

        "osaan myös relata, laiskotella leijonamaiseen tapaan"
        Mitäs sitten kun relataan ja laiskotellaan niin paljon että kaikki päivittäisetkin, muille itsestäänselvät asiat laiminlyödään tai unohdetaan leijonamaiseen tapaan totaalisesti.


      • leijonaNa
        leijonamaiseen tapaan kirjoitti:

        "osaan myös relata, laiskotella leijonamaiseen tapaan"
        Mitäs sitten kun relataan ja laiskotellaan niin paljon että kaikki päivittäisetkin, muille itsestäänselvät asiat laiminlyödään tai unohdetaan leijonamaiseen tapaan totaalisesti.

        "Muille itsestäänselvät"?

        Mitä se oikeasti kenellekään kuuluu mitä kukakin kotonaan tekee?
        Töissä leijonat, siis ainakin minä, hoitaa kyllä hommansa vaikka ei suuna päänä ole itseään mainostamassa ja esiin työntämässä.
        Itse olen ollut työparina neitsyt-merkkisen ihmisen kanssa parikymmentä vuotta.
        Voi sitä vauhkoamista ja hössötystä ja huutoa!
        Vaikka vuodet vierivät niin ääni ei pienene.
        Ihan tasan olen omat työni tehnyt ainakin yhtä hyvin kuin tämä toinenkin ja silti minun ei ole koskaan tarvinnut yrittää hänen ylitseen missään.

        Jos joku kuvittelee että olen tehnyt oman osuuteni jotenkin huonommin siksi että en ole suu vaahdossa selittänyt miten hyvä olen, niin saa toki kuvitella.
        Minä teen niinkuin teen ja se on enemmän kuin kukaan olisi ansainnut :)
        Kotona on kiva olla niinkuin itse haluaa.
        Vaikka tykkään laiskottelusta niin jopa tämä "maailman paras työntekijä" kolleegani kehuu aina meillä käydessään miten kotonani on siistiä ja viihtyisää ja tyylikästä.
        Hän ei ole ainut kävijä joka niin sanoo.


      • totuus Leijonnanaisesta
        leijonaNa kirjoitti:

        "Muille itsestäänselvät"?

        Mitä se oikeasti kenellekään kuuluu mitä kukakin kotonaan tekee?
        Töissä leijonat, siis ainakin minä, hoitaa kyllä hommansa vaikka ei suuna päänä ole itseään mainostamassa ja esiin työntämässä.
        Itse olen ollut työparina neitsyt-merkkisen ihmisen kanssa parikymmentä vuotta.
        Voi sitä vauhkoamista ja hössötystä ja huutoa!
        Vaikka vuodet vierivät niin ääni ei pienene.
        Ihan tasan olen omat työni tehnyt ainakin yhtä hyvin kuin tämä toinenkin ja silti minun ei ole koskaan tarvinnut yrittää hänen ylitseen missään.

        Jos joku kuvittelee että olen tehnyt oman osuuteni jotenkin huonommin siksi että en ole suu vaahdossa selittänyt miten hyvä olen, niin saa toki kuvitella.
        Minä teen niinkuin teen ja se on enemmän kuin kukaan olisi ansainnut :)
        Kotona on kiva olla niinkuin itse haluaa.
        Vaikka tykkään laiskottelusta niin jopa tämä "maailman paras työntekijä" kolleegani kehuu aina meillä käydessään miten kotonani on siistiä ja viihtyisää ja tyylikästä.
        Hän ei ole ainut kävijä joka niin sanoo.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000007&conference=4500000000000089&posting=22000000037487736


      • leijonaNa
        totuus Leijonnanaisesta kirjoitti:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000007&conference=4500000000000089&posting=22000000037487736

        Mut miksi mun pitäisi lukea jotain noin omituista?
        Miksi pitäisi ottaa itseensä siitä että jotkut "viisaat" haluavat niputtaa kaikki miljoonat leijona-merkkiset samaan nippuun?
        Vai halusitko jotenkin korostaa omaa paremmuuttasi?
        En oikein ymmärrä tarkoitustasi.
        Mitä yleensäkään teet leijonien keskustelupalstalla?

        Kerroin vain omasta elämästäni. Kokemuksistani työn tekemisestä neitsyt-merkkisen työkaverin kanssa.

        Kummallista muuten että hän on aina mainostanut miten hyvät välit meillä on vaikka ollaan oltu samassa duunissa parikymmentä vuotta.
        Hän yrittää silläkin kerätä itselleen pisteet "hyvänä tyyppinä".
        Minun ei ole ikinä tarvinnut mainostaa sitä että en suostu riitelemään työkaverin kanssa...


    • .fabulous.

      Tunnistin itseni tuosta! kaikki kuvaukset kyllä natsas niin hyvin ! ei voi muuta sanoa kuin että ihmettelemiseen asti olen samanlainen ! 18-vuotias leijona tytteli olen :)

    • jepulis

      samanlainen taidan olla... Viimeiseen asti puolustan kavereita ja seison tanakasti suojaamassa heikompia.. Itse aikas vahva persoona joka kaipaa huomita aikas paljon..

      • leijonatyyppi

        Mä oon kyllä kans tosi samanlainen mitä viestin aloittaja, paitsi että en välttämättä jaksa mitään kotihippoja erityisemmin järjestellä, ja tykkään rauhallisista koti-illoista. Muuten luonne vastaa täysin mua :) Ehkä sen takia oon rauhottunut kun teininä olin räiskyvä luonne ja sain siitä sitten kärsiä kun loukkasin vähän liikaakin ystäviä suorasukaisuudellani yms.. Mutta ei leijonat mun mielestä niin pahoja oo mitä aina väitetään ;D


    • Leijonatar

      Moi..

      Aivan samanlainen olen minäkin ....
      Muut ensin huomioin ennenkuin itseni...


      Hyvä me...

    • leijonakaveri

      Olen saanut onnen tutustua leijona-naiseen, joka on ystävänä todellinen lottovoitto! Hän on todella nopeaälyinen, huumorintajuinen, sekä syvällinen. Sopivasti jalat maassa, mutta osaa kuitenkin hassutella ja elää täyttä elämää.
      Olen ymmärtänyt, että työelämässä hän on myös työnantajalleen kultakimpale, tekee laadukasta työnjälkeä.
      Käyttäytyy todella upeasti ihmisten keskuudessa; tutuille ja tuntemattomille riittää lämpöä ja ystävällisyyttä, leijonamaisella arvokkuudella.
      Huonoja puolia ei kerta kaikkiaan tule mieleen, ihailen hänä todella!

      Todella mahtava tyyppi!!!!!

    • mie...

      -suutun ja loukkaannun nopeasti jos en saa esim. arvoistani palvelua, tai jos joku, yleensä mies, on esim. myöhässä, tai sanoo jotakin josta pahoitan mieleni. Leijonan ylpeys kärsii... ;)

      - Kehun myös paljon ystäviäni kauniiksi jne. eihän se ole minulta pois. Aika moni suomalainen menee ihan hämilleen jos kehuu? :o

      - En minäkään yleensä puhu pahaa ihmisistä selän takan. Yritän aina puolustaa heikoimpia.

      - Joitakin ärsyttäviä ihmistyyppejä kuitenkin en voi sietää esim. pomottelija, besser wisserit, toisten päällepuhujat ja pihit! ;D

      - Miehissä ei myöskään sytytä "laimea" kiinnostus, jos jonkun soittoja/ vastauksia joutuu odottelemaan, ei näytä tunteitaan jne. Valitettavasti suurin osa suomalaisista ei näytä tunteitaan (eikä niiltä saa mitään kehuja joita jellona nainen kaipaa) ja siksi usein olen seurustellutkin ulkomaalaisten kanssa.


      - Olen aika laiska, nukkuminen aina kiinnostaa... Samoin auringon palvonta. :) Olen työssä kuitenkin todella kunnianhimoinen, ja jos en voi tehdä jotain täysillä, en tee sitten sitä ollenkaan. En tykkää ryhmätöistä. Haluaisin itse aina tehdä kaiken (tai sitten delegoida).

      - Olen myös erittäin spontaani, lähden vaikka parin päivän varoitusajalla maailman ääriin... ;)

      - Etsin edelleen sitä miestä, joka on tarpeeksi vahva ja jolla on tarpeeksi itseluottamusta ymmärtämään laijonan diivamaisia ominaisuuksia. Odotan että minua kohdellaan hyvin, mutta olen myös erittäin luotettava, rakastava ja minulle on sanottu että minusta tulisi hyvä äiti. :)

      - En välitä mitä muut minusta ajattelevat en pelkää tehdä "hullujakin" juttuja, en elä miellyttääkseni muita. Mutta toisaalta haluan aina ihailua ja että minulle tärkeät ihmiset rakastaisivat minua täysin.

      - Rakastan eläimiä ja lapsia.

      - Tykkää myös viihdyttämisestä ja illan istujaisten järjestämisestä.

      - Huonoina puolina kärsimättömyys (asioiden tulisi hoitua nyt tai ei millloinkaan, itsekkyys (asioiden tulisi aina mennä minulle sopivimmalla tavalla), ja pomottelu (varsinkin perheeni)... :p Rahaa palaa paljon niin ulkonäköön kuin kotiinikin ja matkusteluun, mutta elämästä tuleekin nauttia! ;)

    • superkoira123

      ihan nappiin meni luonnekuvaukset O.O Johtuuko se horoskoopista, vai onko jotain outoa meneillään......

    • Niapraha

      Täysin 100 prosenttisesti samaa mieltä nimim. Leijona-nainen-Ninnu

    • jellona nainen 23v

      suurimman osan allekirjoitan.

      tossa "ok"-tyyppi ei kiinnosta, sanon kyllä yleensä suoraan mutta nätisti että ei kiinnosta, enkä vihjaile.

      Mutta muuten tuntui kuin olisin itse kirjoittanut tuon :)

    • k

      Mä oon ihan JUST eikä melkeen kun sä oot tossa kertonut..usein oon miettiny et mahtaako olla kaikki ihan kunnossa,mut nyt voin huokasta helpotuksesta, kun en oo ainut tällänen (=täydellinen;) ) Tosin erona tuossa se,että mä olen 20vuotias..

    • JellonaN_68

      kuin minusta... juuri noin menee.
      Olen huomannut monista muistakin... ystävä-tuttava piirissäni on leijonia paljon :)

    • Kyllä vaan! Tunnistan leijona naisen usein jo lyhyenkin tuttavuuden jälkeen.. niin paljon samoja luonteenpiirteitä meistä jellonista löytyy!!!! Toki ikä vaikuttaa ym. elämän kokemukset ja lisäksi esim. nouseva merkki josta voi tulla ns. lisäsävyjä persoonaan.. Mulla on nouseva merkki myös leijona..
      Äkkipikaisuus on tasaantunut iänmyötä. Mutta edelleenkin olen nopea käänteissäni jos koen väärin ymmärrystä tai väärinkohtelua.. Erinlaisia ystäviä on laajakirjo, tosiystävien kanssa lojaalisuus, auttaminen ym. on hyvinkin tiivistä!! Mulla on suuri sydän ja paljon rakkautta annettavana, mutta sen saa vain oikeanlainen ihminen.. Olen nyt sinkku ja saan paljon miesten mielenkiintoa osakseni, mutta tarkka ihmisvaistoni kertoo kehen kannattaa uhrata aikaansa ja mielenkiintoansa..
      MINUSTA LEIJONAT ON UPEITA!!! jos pystyy olemaan myös nöyrä elämälle..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1759
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1371
    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1347
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      11
      1330
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1325
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1294
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1284
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1240
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1200
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1173
    Aihe