Jatkosodan alku

päivä kerrallaan

Jatkosodan alku päivä kerrallaan
1940

12.3. Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
9.4 Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa. 10.5. Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen.
29.-31.7 Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon
1.8 Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia.
18.8 Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
12.9 Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan.
21.9 Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.
22.9 Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.
23.9 Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille. 26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.
12.-13.11 Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta ratkaista "Suomen kysymys" samalla tavalla kuin Baltiassa. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.
21.11 Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.
18.12 Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sen mukaan saksalaiset hyökkäävät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli on sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon.
19.12 Risto Ryti valitaan presidentiksi.

1941

30.-31.1 Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
13.2 Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.
14.-18.2 Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
9.3 Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
30.4 Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
25.5 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla.
28.5 Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
2.-6.6 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
7.-21.6 Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6.
10.6 Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen.
15.6 Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
14.6 Sotilasneuvottelujen tuolokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa.
15.6 Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille.
15.6 Pohjois-Suomen joukot kutsutaan "ylimääräisiin harjoituksiin"
15.6 Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon
16.6 Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa
16.6 Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
17.6 Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6 Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
17.6 Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon.
17.6 Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: "ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen".
21.6 Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin.
21.6 Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laskea miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin, suomalaiset noin klo 8 aikoihin. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita.
22.6 Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana.
22.6 Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30.
22.6 Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen.
22.6 Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan.
22.6 Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton
22-23.6 saksalaiset pommikoneet pommittavat Suomesta käsin Neuvostoliittoa ja käyttävät pommitukseen mm. suomalaista miehistöä. Samoin miinoitettiin Kronstadtin-Leningradin edusta, sekä pommitettiin Hankoniemeä.
22.6 Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten olevan liitossa – im Bunde - saksalaisten kanssa.
22.6 Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja.
23.6 Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon.
25.6 Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomea.
25.6 Pääministeri Jukka Rangell ilmoittaa Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa.
26.6 Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6 Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan. Mukana Sallan suunnalla saksalaisillae alistettu suomalainen III AK.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.

14

2806

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tapahtumista

      Kovin yksipuolisesti tuot tapahtumalistallasi esiin vain Saksan ja siihen viittaavia tapahtumia. Kyllä toinen suuri toimija oli Neuvostoliitto Saksan lisäksi. Suomi oli VAIN täivaltio kun jättiläiset teroittivat kynsiään tulevaa otteluaan varten. Geopoliittinen asemamme kahden suuren välissä oli syynä miksi tapahtumat osuivat maamme alueelle.

      Myös venäläiset vaativat kauttakulku oikeuta Etelä-Suomen läpi Hankoniemeen. Myös Ahvenanmaan kysymys sekä Petsamon vaatimukset olivat venäläisten puolelta agressiivisia vaatimuksia.
      Myös on huomattava että Venäjä ei mitenkään vastustanut saksalaisten kauttakulkua.
      Myös venäläisten vaatimus rautatien rakentamisesta Sallasta Ruotsiin suomalaisten tekemänä pitää ottaa samanarvoisena vaatimuksena mukaan kuin saksalaistenkin Pohjois-Suomeen kohdistuneet toimet.

      • mitä puuttuu

        Päivämäärä tapahtuma. Anna tulla, ole hyvä?


      • ja Enson

      • ...........
        ja Enson kirjoitti:

        tehtaiden jälkikäteen tehdyt rajansiirrot. Enson alue voimalaitoksineen ei kuulunut Moskovan rauhansopimukseen. Näin Ensosta tulikin uusi venäläinen tehdaspaikkakunta Svetogorsk.

        Nykyisin amerikkalaiset omistavat Enson tehtaan.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/International_Paper

        Viereinen pehmopaperitehdas on taas ruotsalaisten heiniä.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/SCA

        Päivämääriä, kiitos?


      • ,,,,,,,,,,,.
        ........... kirjoitti:

        Päivämääriä, kiitos?

        Mikäs se tuollainen lista on, mistä ei ole lähdeviitteitä minnekään.


      • lista....
        ,,,,,,,,,,,. kirjoitti:

        Mikäs se tuollainen lista on, mistä ei ole lähdeviitteitä minnekään.

        mistä Putkinenkin voi tarkistaa mitä milloinkin tapahtui ;)

        Lähdeviitteitä ei tarvitse luetella, koska nuo tapahtumat ja päivämäärät löytyvät KAIKISTA historiankirjoista. Voisi kai siihen perään jonkun kirjaston linkin sulle ja muille hölmöille heitää....


      • mikä tahansa...
        lista.... kirjoitti:

        mistä Putkinenkin voi tarkistaa mitä milloinkin tapahtui ;)

        Lähdeviitteitä ei tarvitse luetella, koska nuo tapahtumat ja päivämäärät löytyvät KAIKISTA historiankirjoista. Voisi kai siihen perään jonkun kirjaston linkin sulle ja muille hölmöille heitää....

        Olipa surkea vastaus. Lähhteitä kaipallaan, ja suoraa lainausta.


      • ..........................
        mikä tahansa... kirjoitti:

        Olipa surkea vastaus. Lähhteitä kaipallaan, ja suoraa lainausta.

        Ota listasta mikä tahansa päivämäärä ja tapahtuma ja tarkista se historiankirjasta (ei Putkisen tuotannosta ;) ). Paikkaansa pitää.

        Jos löydät jotain mikä ei pidä paikkaansa niin korjaa toki, jos osaat.


    • lisäys

      On se kumma että venäläisistä pitää tehdä syntipukki kaikessa. Miksemme voi hyväksyä että mekin pystyimme joskus hyökkäämään. Eikö siitä kannattaisi olla ylpeä?

      25.6.1941 Vihollisen pommikoneet pommittivat Suomen alueita kostoksi. Suomi julisti silloin sodan. Oliko Venäjä sitä ennen keskittänyt hyökkäysjoukot rajalle kuten talvisodassa?

      Tätä ennen, heti Barbarossan seuraavana päivänä tapahtui: Vänrikki teol. yo. Armo Aarne Joonas Vasunta, synt. 29.3.1917 Hämeenlinnassa, joukko-osasto Ulk.1/K/PM, katosi 23.6.1941 Laatokan-Vienan kanavalla. (täytyy olla Stalinin kanava)

      Mitä vänrikki teki siellä? Hänen on pitänyt lähteä matkaan jo ennen Barbarossaa.

      • ..........

        Mahtoikohan vänrikki Vasunta olla sillä saksalaisten järjestämällä kaukopartioretkellä, joka lähti saksalaisella vesitasolla suomalaisten hävittäjien saattamana Vienan kanaville tuhoamistehtävään illalla 22.6.1941?


      • joukon mukana
        .......... kirjoitti:

        Mahtoikohan vänrikki Vasunta olla sillä saksalaisten järjestämällä kaukopartioretkellä, joka lähti saksalaisella vesitasolla suomalaisten hävittäjien saattamana Vienan kanaville tuhoamistehtävään illalla 22.6.1941?

        Googlesta löytyy selostus:

        "Siviilisissit"
        Kuudentoista Osasto Marttinan sissin partiomatka Stalinin kanavalle kesällä 1941 on partiomatkojen joukossa poikkeuksellinen. Se suoritettiin saksalaisten toimeksiannosta siviilipuvuissa ja aloitettiin rauhantilan vielä vallitessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Tällä matkalla ollut partio siis täytti ainakin osan vakoilijoiden tuntomerkeistä.

        22. kesäkuuta 1941 alkanutta matkaa johti vänrikki Jorma Hämäläinen, jonka lisäksi joukkoon kuului kolme muutakin upseeria, vänrikit Olavi Joentaus, Lauri Korhonen ja Joona Vasunta, mikä oli harvinaista partion kokoon nähden. Partion selviytymiseen vaikuttanut avainhenkilö oli paikalliset olosuhteet tunteva, vuonna 1921 Paateneen Särkijärveltä Suomen puolelle siirtynyt kokenut emigranttisissi, vääpeli Pekka Savinainen.

        Saksalaisella vesitasolla suoritettu menomatka päättyi suunnistusvirheen seurauksena aiottua pitemmälle itään, josta marssi aiotulle toiminta-alueelle Stalinin kanavalle kesti viikon. Vänrikki Vasunta katosi ensimmäisenä matkapäivänä.

        Kanavasulkujen panostusyritykset epäonnistuivat ja partio suuntasi toiseen kohteeseen, Muurmannin radalle. Ratapanostuksen räjähdettyä ennen aikojaan partio joutui takaa-ajetuksi.

        Lentäjien suunnistusvirheen korjausmarssi oli kuluttanut partion muonavarat ja niitä oli täydennettävä Pölkkylän kylässä. Takaa-ajajat saavuttivat kylästä poistuneen partion tauon aikana. Seuranneessa tulitaistelussa alikersantti Eino Ehrukainen haavoittui ja kuoli matkaa jatkettaessa 30. kesäkuuta. Pekka Savinainen johdatti partion Pieningänsalon (ks. Pieninkä) erämaita pitkin omalle puolelle.[20]

        Lähde:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/ Kaukopartiotoiminta#Kaukopartiotoiminnan_tulo kset_ja_merkitys


    • hyökkääjä?

      Talvisodassa NL oli keskittänyt joukkoja rajoillemme satoja tuhansia. Sitten H-hetkellä joukot vyöryivät rajan yli yhtaikaa.

      Jos NL oli hyökkääjä jatkosodassa, niin oliko se keskittänyt armeijansa rajoillemme? Vyöryivätkö joukot yhtaikaa rajojemme yli kuten talvisodassa? Vai vyöryivätkö suomalaisten joukot rajan yli?

      Vaikuttaa ihan siltä, että Suomi oli selvästi hyökkääjä.

      • otsikoi

      • Anonyymi
        UUSI

        Sota kesti yli kolme vuotta ja siinä molemmat osapuolet toimivat väliin hyökkääjänä ja väliin puolustajana.

        Vuonna 1941 Suomi hyökkäsi ja eteni ns. Kolmen kannaksen linjalle. Vuodet 1942-1943 vietettiin asemasodassa ja vuonna 1944 Puna-armeija puolestaan hyökkäsi ja Suomi vetäytyi käyden torjuntataisteluja!


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anteeksi mies

      En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin
      Ikävä
      30
      4277
    2. Ripeyttä asiointiin

      Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee
      Hyrynsalmi
      30
      2217
    3. Palstan henkisesti sairaat ja lihavat

      Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals
      Ikävä
      114
      1750
    4. Mietin aina vain

      Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh
      Tunteet
      7
      1608
    5. Koska me nähdään

      Seuraavan kerran ja odotanko sitä?
      Ikävä
      83
      1446
    6. Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!

      Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi
      Tunteet
      139
      1296
    7. En tunne muita

      Kohtaan tätä samaa polttavaa halua vain sinua kohtaan. Ei vaan muut sytytä
      Ikävä
      64
      1096
    8. Olen vähän

      Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I
      Ikävä
      10
      1004
    9. Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä

      Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      220
      984
    10. Ollaan kuin yö ja päivä

      Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.
      Ikävä
      70
      971
    Aihe