Ja miten?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 37 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 37 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
tulin itseni yllättäneeksi :( Suutarin lapsilla ei ,taaskaan, ollut kenkiä, kun eipä suhtautumiseni oikein ammatillisesti mennyt läheisen sairastuessa vakavasti...
vaikka ihan sua piristääkseni, et laskimpa menneenä viikonloppuna housut nilkkoihin ja esittelin kaunimmalle osapuolelle reidessäni olevaa mustelmaa... tai siin samalla kun naiselleni tätä esittelin, ni samalla esittelin sitä 'tuhansille' muille ja lisäksi parin metrin päässä olleelle tv-kameralle.
Sainpa virneen väännettyä naamalleni, vaikka äiti kyllä on jo tajuissaan, heräsi toissa päivänä :)
sulla muuten kiskoa pöksyjä alas, muistaakseni olet maininnut joskus aiemminkin jotain samansuuntaista :D
siin oli sul kaks hyvää asiaa samassa kommentissa.
mut kyl tällä kertaa oli ja pysy ne alimmaiset kuitenkin jalassa. Tää ego ei vaan aina tajua, että on muiden ihmisten ympäröimänä.
Kävin heittämässä eilen rentouttavan ja palauttelevan pyörälenkin ja tarkoitukseni ei ollut repiä mitenkään, mutta kun maantietraktori ohitti minut kärry perässä, niin joku rattorikilpavietti iski ja oli pakko lähteä polkemaan traktorin imuun niin pitkään, kun vaan reidet jaksaa vääntää.
Sen verran mittaria vilkasin, että traktorin vauhti oli n. 50 km/h.
on kyl jo kunnioitteva vauhti jo. Olen pikkasen kade.
kauppaan ja katselemaan sinne kauramoottoriosastolle erilaisia vempaimia :)
Pakko tässä on valmistautua hvyissä ajoin. Ensi kesänä olisi tarkoitus heittää 1500-2000 kilometrin lenkki pyörällä täällä kotomaassa ja haaveena elelee Euroopan kiertue ilman kilometrirajoituksia.
ku tykkään itekin pyöräillä ja mul on mun tasoon ja vauhtiin nähden jo ihan liianki hyvä vempele siihen hommaan. Mut, jotenkin sitä on vähä saamaton kuitenkin polkkarilla ajelemaan, pitäs vähä ottaa itteensä niskasta kiinni ja ajella vaan enemmän, eikä aina mennä helpoimmalla konstilla.
1500-2000 km kuulostaa hurjalta.
yllätin itseni täältä, vaikka piti kattoa Serranon perhe..
minäkin ja varmasti moni muukin itsensä yllättää, vaikka se vaihtoehtoinen tekeminen voikin vaihtua.
voi yllättää, kun tuntee itsensä niin hyvin?
rikot niitä kaavoja.
mut kai sitä noinkin voi vielä elää.
Eihän se ole itsensä yllättämistä, se on tietoista toimintaa. Ja jos tietää tekevänsä jotain, niin ei voi yllättyä.
Tietoisesti rikot ja et voi tietää mitä siitä tulee. jos muka tiedät kuljet kehää
..kun mä (taas) yllätyin nopeudestani. Varmaan 2 minuuttia veltosta velttoon.
no uusitko kuitenkin perään?
Meni fiilis ihan pilalle.
sun pitää seuraavalla kertaa ottaa vähä olutta alle, ni saat kyydittää kolme varttia, tai käydä kädellä vähä ennen. Tai, emminä tiiä muutku, että ainaki mul toimii noin, muuten se ei oo ku se muutaman minuutin riemu.
Tuo olen ottaminen auttais kyllä asiaan paljon, mutta se on vaan ollut jo jonkin aikaa rouvalle sellainen totallinen turn-off. Vaikka ei sitä tarvis kuin sen sixpackin niin johan alkais kestoo löytyä. Mäyräkoiran jälkeen kunto loppuu ennen kuin kuti irtoaa.
Kyllä se silloin alkuaikojen kanivaiheessa oli hienoo, kun oli pussit tyhjänä koko ajan, niin kestoo löytyi aina tarpeeksi. Siinä ehti käydä kaikenlaiset temput läpi =D
ei sais vissiin mainostaa, mut mä oon huomannu, että se SB12 suuvesi auttaa siihen oluen hajuunki, ainaki vähä.
Perjantaina join matkalla jyskälään yheksän olutta ja sit siel yöparkissa hiasen perällä kesti aivan siihen rajoille, ettei olis kunto loppunu ennen kudin irtoomista ja sen hiasen heilumisen huomas sisällä autossaki, ni aattelin sit jälkeenpäin, et miltähän se oike ulkoapäin näytti ja lauantaiaamuna naapuriauton naisen pitkistä katseista päätellen se heiluminen oli rekisteröity.
Mäyris on mulle kans ihan liikaa. Ja näin vanhemmiten ei oo oikein sitä kanivaihetta enää ollutkaan, mut muistan kans ajan. :)
Mun rouvast on tullut sellainen häveliäs "pikkuvanha", että sitä ei enää tahdo saada yllytetyksi tuollaiseen pakun heilutukseen millään. Ehkä se sitten vielä intoutus, jos sen sais jollakin konstin juotettua hilpeään humalaan.
Ristus sentään, sehän ei oo ollut huppelissa kolmeen vuoteen....Mikähän siihen auttais? Etelänmatkaa ehdotelin, mutta sinnekään ei aikonut lähteä ilman lapsia.
Se on jo aika pitkä aika. Ei se mihinkään kylpylään edes viikonlopuksi kahestaan lähtis? Eihän siitä mitään tule jos muksut on aina messissä.
Kerran nuoruudessa, kun heiluteltiin vaimon kanssa pakua, niin kaveriporukka tempas sivuoven seljälleen keskellä festarialuella. Sitten kehtasivat vielä etsittää ärkyttynyttä/hämmästynyttä/yllättynyttä siinä määrin, että kukaan ei hetkeen tajunnut pistää sitä ovea kiinni.
Perskule ja tuo kaikki vain sen takia, että ei tullut tarkistettua toimiiko oven lukko sisältä päin. Ei sitten toiminut.
Kai te kuitenkin hommia jatkoitte? =D
...pahimman hämmennyksen hälvetty sain sanottua, että voisko joku laittaa oven kiinni. Ku ovi lävähti kiinni, niin sitten jatkettiin finaaliin asti. =D
Oli varmaan liian hyvät näkymät kun ei pyytämättä kenellekään tullut mieleen laittaa ovea kiinni.
:-D
tilatessani itselleni uudet spinningkengät.
Tänään olisi vielä tarkoitus käydä ostaa uudet jumppakledjut.
Vai siksikö yllätti, että sä et harrasta kumpaakaan?
kun ne on uudet vetimet, eikä vanhat jotka käyttänyt puhki jo näiden vuosien saatossa.
Yksinkertaista mutta totta. Samalla kun yllätän spinningpyörän ja tai peilin jumppasalissa ja sitä kautta itseni uusissa vermeissä, niin yllätän myös muutkin kävijät. (siis kaikkihan katsoo mitä muilla on päällä ;D)
viikkoa sitten.
Pidin hermoni kasassa tilanteessa, jossa aikaisemmin räjähdin helpolla. Ehkä ikä tosiaan tuo kärsivällisyyttä jonkin verran lisää...
mutta se tuo jos kovasti tykkää toisesta.
En tiedä onko ikä vai etäisyys mikä on tuonut kärsivällisyyttä, mutta nuorempana mulla oli hermo täysin loppu vastaavassa tilanteessa. Olin hetkellisesti ylpeä itsestäni että pystyin käyttäytymään tilanteessa maltillisesti, vaikka oikeasti olis tehnyt mieli tirvasta...
Yllätin itseni juhlien edellä. Tein koko alkukesän urakan muutamassa päivässä. Oli pieni paniikki onnistuuko puutarhan remontti (vain päässä). Pari päivää ennen h-hetkeä oli vielä iso monttu entisen kukkalaatikon ja nurmen tilalla...nyt on PYÖREÄ nurmi ja pari uutta puutarhakäytävää, uusi portin paikka...ja lähes kaikki puutarhakasvit istutettu! Niin ja uusia olen taas ostanut jonkun viiden sadan dollarin edestä. Pitää mennä istuttamaan.
Kaikki kolkyt kuutioo multaa levitetty. Lopuksi oli kyllä apuna naapurin traktorimies etukauhalla ja minä lapiomiehenä.
En ikuna!
Oiskohan ollu joku kuukausi sitten kun yllätin itseni onnistumalla yli odotusten..
Olisipa ollut enemmän samaa rohkeutta eilen, jolloin yllätin itseni negatiivisessa mielessä. Sain puhelun mielenkiintoista työtä tarjoavalta mutta väsymyksen takia rupesin diivailemaan eli sanomaan ettei nyt sovi, soita vaikka huomenna..(anteeksi, en ole mikään diivailija..) No, yllätän itseni positiivisesti tänään tai huomenna, jos puhelin soi, ja ihan kiltisti keskustelen tarjotusta työstä...
tiskasin eilen.
yllätin? Sanotaan noin kaks viikkoo sitten. Tein ennenkuulumatonta.
onneks noit yllätyksii tulis vähemmä, mut näinki tasane miäs ku tääki olis, yllätti ittesä kehittämällä muutaman viikon vitutuksen ;D ;D välil otti nii pattii, et iha nauratti ;) heh
on pikkase aikaa edellisest ja olis jo laantunu moine, mut se olis varmaa viimeisin tollane varsinaine yllätys.
et niinku vielä jaksais hiiltyy asioist..
ja mitähä muit ylläreit, no joku sellane saattais löytyy, et olis onnistunu väsään jotai ohjeen mukaan silleen, et se olis oikeesti onnistunu. tai et ylipäätään koskie ohjeit, olis ollu nii yksinkertaine ohje, et olis yllättyny siit, ku hommat oliski toiminu, ku olis tehny ohjeen mukaan. heh :)
vähis o yllärit.
tuohan on hauska ylläri. Minä yllättäsin itteni sit harva se päivä.
oot positiivinen, kun osaat nauraa itsellesi...
kyllähä noi muutki välil naurais, tää vähä toilailee välil tai muute vaa sekoilee.
et jos ei ittelleen naurais, ni aika rasittavaa olis, elämä ;D
Ihan tylsää, mitä tähän vastaisi... pakko jotain... varmaankin olen viimeksi yllättänyt itseni yllättymästä kun olen lyhyen ajan sisään huomannut peräti kaksi kertaa vänkyrän sortuneen vitsailemaan. Se on varmaan tulossa sairaaksi......
ei vissiin passais nauraa, mutku alko naurattaa vaan. =D
Sori.
näkymään