Vihdoinkin onni, mutta...

Mitäs tästä sanotte:

Olimme ystäväni kanssa vuosia yhtä aikaa sinkkuja - ja mukavaa oli. Hän oli räväkkä persoona, ei ihan helpoimmasta päästä, mutta aina Ystäväni.

Sit tapahtui toivottu - ystäväni tapasi kaipaamansa (ja ansaitsemansa) symmpiksen miehen ja elämä muuttu -tuli matkoja lähelle ja kauas, kaunis kivitalo suurine pihoineen, kihlajaiset Pariisissa, talonpoikaishäät, kesähuvila, rotukoirakin.

Parisuhde toimi ja molemmat ovat hyvätuloisia, mutta ystäväni muuttui. Hänestä tuli pisteliäs, kiivas, omahyväinen arvostelija, joka keskittyi muiden vikojen tonkimiseen ja ylimieliseen loukkaamiseen teoilla ja sanoilla. Usein hän näytti nolostuttavan myös miehensä ajattelemattomilla töräyttelelyillään. Toisaalta hän esiintyi vaatimattomana marttyyrina; kun esimerkiks ihastelimme naisten kesken pariskunnan mieletöntä kesähuvilaa leikkimielisesti kadehtien (että miksei meillä voi olla tällaista) tämä totesi, että kait sitä rahaa jää sivuun kun me ei osteta kaljaa ja pitsaa ja ravata ostoksilla, vaan tehdään kotiruuat! Omilla arvokkailla nelivitosillaan hän höyrysi keittiössä, ja kun häntä käytiin kutsumassa päivänsankarina vieraiden joukkoon, tösäsi, että oottekos sitten ilman ruokia, kun ei täällä kukaan muukaan mitään tee! Loukkaus niitä kohtaan, jotka olivat nimenomaan tulleet auttamaan tarjoiluissa.

Parissa vuodessa tästä ihmisestä tuli yhä vain ilkeämpi. Nyt sain tarpeekseni ja paukautin, että emäntä voi vapaasti tukehtua omiin happoihinsa, että mua ei enää tartte kyykyttää. Mitä tapahtui? Hän otti valokuvakansionsa (en edes tiennyt siitä) sekä villakoiransa ja käveli paljastamaan vuosien takaisen, muutaman päivän viattoman kesäromanssini varatun miehen kanssa tämän vaimolle, jonka päällisin puolin tuntee. Hillitön soppa - ollaan sitten syrjähypyistä mitä mieltä tahansa! Sitä paitsi onhan hän itsekin villeinä vuosinaan suhaillut muidenki ku vain vapaiden kansa. Olen järkyttynyt - mikä h -vetti sille tuli?
1374
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

ilmeisesti pissa nousi päähän..
tai sitten pelko että joku kertoo miehelle hänen suhailuistaan.
jotenka hän alkoi käyttäytyä juuri tuolla kyykytys periaatteella,jotta kaikki lähipiirissä olisivat hänen vallassaan/alaisuudessaan pelkonsa alla.
tai sitten hän on vaan muuten pohjimmiltaan pahansuova ihminen joka tuli vasta nytten ilmi.
älä vaivaa päätäsi moisella. häntä pystyyn ja nokka kohti uusia tuulia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mikä sitä vaivaa? kirjoitti:

Mitäs tästä sanotte:

Olimme ystäväni kanssa vuosia yhtä aikaa sinkkuja - ja mukavaa oli. Hän oli räväkkä persoona, ei ihan helpoimmasta päästä, mutta aina Ystäväni.

Sit tapahtui toivottu - ystäväni tapasi kaipaamansa (ja ansaitsemansa) symmpiksen miehen ja elämä muuttu -tuli matkoja lähelle ja kauas, kaunis kivitalo suurine pihoineen, kihlajaiset Pariisissa, talonpoikaishäät, kesähuvila, rotukoirakin.

Parisuhde toimi ja molemmat ovat hyvätuloisia, mutta ystäväni muuttui. Hänestä tuli pisteliäs, kiivas, omahyväinen arvostelija, joka keskittyi muiden vikojen tonkimiseen ja ylimieliseen loukkaamiseen teoilla ja sanoilla. Usein hän näytti nolostuttavan myös miehensä ajattelemattomilla töräyttelelyillään. Toisaalta hän esiintyi vaatimattomana marttyyrina; kun esimerkiks ihastelimme naisten kesken pariskunnan mieletöntä kesähuvilaa leikkimielisesti kadehtien (että miksei meillä voi olla tällaista) tämä totesi, että kait sitä rahaa jää sivuun kun me ei osteta kaljaa ja pitsaa ja ravata ostoksilla, vaan tehdään kotiruuat! Omilla arvokkailla nelivitosillaan hän höyrysi keittiössä, ja kun häntä käytiin kutsumassa päivänsankarina vieraiden joukkoon, tösäsi, että oottekos sitten ilman ruokia, kun ei täällä kukaan muukaan mitään tee! Loukkaus niitä kohtaan, jotka olivat nimenomaan tulleet auttamaan tarjoiluissa.

Parissa vuodessa tästä ihmisestä tuli yhä vain ilkeämpi. Nyt sain tarpeekseni ja paukautin, että emäntä voi vapaasti tukehtua omiin happoihinsa, että mua ei enää tartte kyykyttää. Mitä tapahtui? Hän otti valokuvakansionsa (en edes tiennyt siitä) sekä villakoiransa ja käveli paljastamaan vuosien takaisen, muutaman päivän viattoman kesäromanssini varatun miehen kanssa tämän vaimolle, jonka päällisin puolin tuntee. Hillitön soppa - ollaan sitten syrjähypyistä mitä mieltä tahansa! Sitä paitsi onhan hän itsekin villeinä vuosinaan suhaillut muidenki ku vain vapaiden kansa. Olen järkyttynyt - mikä h -vetti sille tuli?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu