Työministeri ottaa nyt tiukan kannan nuorten työllistämisessä, näin työvoimavajausta voidaan paikata.
"Cronberg:
Alle 25-vuotiaat heti töihin tai koulutukseen
Työministeri Tarja Cronberg (vihr) haluaa toimettomat nuoret töihin tai kouluun, jotta he eivät syrjäytyisi. Työvoimatoimistoilla on tällä hetkellä kolme kuukautta aikaa valmistaa asiakkaaksi tulleelle nuorelle työnhakusuunnitelma. Cronberg haluaisi ohjauksen alkavan heti ja jatkuvan nykyistä pidempään. Vaikka nuori on jo osallistunut työvalmennukseen, hän voi senkin jälkeen joutua tyhjän päälle. Uutta aktivointia täytyy usein odotella monta kuukautta.
- Alle 25-vuotiailla pitää olla oikeus jatkuviin toimenpiteisiin, jotta heillä ei olisi riskiä pudota järjestelmästä, Cronberg toteaa.
Ministeri kannattaa sivistysvaliokunnan ajatusta nuorten valvonnasta. Valiokunta on ehdottanut, että kunnat seuraisivat nuoria 25-vuotiaaksi asti.
- Ketään ei ole tarkoitus kytätä, mutta ongelmanuoria on syytä seurata, toteaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Työministeri Tarja Cronberg (vihr), joka haluaisi ottaa mallia Tanskasta.
- Suomessa työvoimatoimistoilla ei ole velvoitetta tarjota nuorelle työtä tai koulutusta välittömästi, kun hän jää työttömäksi, Cronberg harmittelee.
Tanskassa on yksinkertaistettu byrokratiaa ja nuorten työttömyyteen puututaan nopeasti. Nuorten on otettava vastaan joko työtä tai opiskelupaikka, eikä nuoria työttömiä enää ole.
Suomen yhteiskuntatakuun mukaan työvoimatoimistolla on kolme kuukautta aikaa tehdä työnhakusuunnitelma työttömän nuoren kanssa. Nuorelle pyritään järjestämään esimerkiksi työpajatoimintaa tai koulutusta. Monet ohjataan työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun. Ministerin mielestä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä, jotta kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä kouluun.
- Oppisopimuskoulutusta pitäisi räätälöidä nuorille ja työnantajia pitäisi innostaa sopimuksen käyttöön, koska se on nuorille erittäin hyvä keino päästä työelämään.
Työpajasta töihin
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö käyttävät tänä vuonna 15,5 miljoonan euron lisämäärärahan nuorten työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Summasta on jo käytetty noin puolet.
- Rahaa ohjataan myös työvoiman palvelukeskuksille, kertoo Tarja Cronberg.
Keskusten palveluja käyttää koko maassa 1 500 nuorta, joilla on esimerkiksi lukivaikeuksia tai päihdeongelmia.
- Työttömistä nuorista vajaa neljäsosa on maahanmuuttajia. He tarvitsevat kotouttamista ja kielikoulutusta.
Syrjäytyneille nuorille järjestetään työpajoja, joiden avulla he voivat löytää itselleen sopivan tien koulutukseen tai työelämään. Pienillä paikkakunnilla tarjonnan pitäisi Cronbergin mielestä olla nykyistä monipuolisempaa. Ministeri myös räätälöisi nuorille uudenlaisia oppisopimuskoulutuksen muotoja, koska toisille opiskeluosuus on nykyisellään liian raskas ja teoreettinen.
- Pitäisi olla vaihtoehto, jossa työntekoa olisi paljon ja opiskeluvaiheet olisivat kevyitä. Oppisopimusaika olisi tavallista pidempi."
Aamulehti:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/99128.shtml
"Cronberg:
Alle 25-vuotiaat heti töihin tai koulutukseen
Työministeri Tarja Cronberg (vihr) haluaa toimettomat nuoret töihin tai kouluun, jotta he eivät syrjäytyisi. Työvoimatoimistoilla on tällä hetkellä kolme kuukautta aikaa valmistaa asiakkaaksi tulleelle nuorelle työnhakusuunnitelma. Cronberg haluaisi ohjauksen alkavan heti ja jatkuvan nykyistä pidempään. Vaikka nuori on jo osallistunut työvalmennukseen, hän voi senkin jälkeen joutua tyhjän päälle. Uutta aktivointia täytyy usein odotella monta kuukautta.
- Alle 25-vuotiailla pitää olla oikeus jatkuviin toimenpiteisiin, jotta heillä ei olisi riskiä pudota järjestelmästä, Cronberg toteaa.
Ministeri kannattaa sivistysvaliokunnan ajatusta nuorten valvonnasta. Valiokunta on ehdottanut, että kunnat seuraisivat nuoria 25-vuotiaaksi asti.
- Ketään ei ole tarkoitus kytätä, mutta ongelmanuoria on syytä seurata, toteaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Työministeri Tarja Cronberg (vihr), joka haluaisi ottaa mallia Tanskasta.
- Suomessa työvoimatoimistoilla ei ole velvoitetta tarjota nuorelle työtä tai koulutusta välittömästi, kun hän jää työttömäksi, Cronberg harmittelee.
Tanskassa on yksinkertaistettu byrokratiaa ja nuorten työttömyyteen puututaan nopeasti. Nuorten on otettava vastaan joko työtä tai opiskelupaikka, eikä nuoria työttömiä enää ole.
Suomen yhteiskuntatakuun mukaan työvoimatoimistolla on kolme kuukautta aikaa tehdä työnhakusuunnitelma työttömän nuoren kanssa. Nuorelle pyritään järjestämään esimerkiksi työpajatoimintaa tai koulutusta. Monet ohjataan työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun. Ministerin mielestä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä, jotta kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä kouluun.
- Oppisopimuskoulutusta pitäisi räätälöidä nuorille ja työnantajia pitäisi innostaa sopimuksen käyttöön, koska se on nuorille erittäin hyvä keino päästä työelämään.
Työpajasta töihin
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö käyttävät tänä vuonna 15,5 miljoonan euron lisämäärärahan nuorten työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Summasta on jo käytetty noin puolet.
- Rahaa ohjataan myös työvoiman palvelukeskuksille, kertoo Tarja Cronberg.
Keskusten palveluja käyttää koko maassa 1 500 nuorta, joilla on esimerkiksi lukivaikeuksia tai päihdeongelmia.
- Työttömistä nuorista vajaa neljäsosa on maahanmuuttajia. He tarvitsevat kotouttamista ja kielikoulutusta.
Syrjäytyneille nuorille järjestetään työpajoja, joiden avulla he voivat löytää itselleen sopivan tien koulutukseen tai työelämään. Pienillä paikkakunnilla tarjonnan pitäisi Cronbergin mielestä olla nykyistä monipuolisempaa. Ministeri myös räätälöisi nuorille uudenlaisia oppisopimuskoulutuksen muotoja, koska toisille opiskeluosuus on nykyisellään liian raskas ja teoreettinen.
- Pitäisi olla vaihtoehto, jossa työntekoa olisi paljon ja opiskeluvaiheet olisivat kevyitä. Oppisopimusaika olisi tavallista pidempi."
Aamulehti:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/99128.shtml
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun ei anneta tehdä työtä jo lapsena, jolloin lapsi omaksuisi työnteon taidot, vaikka lapsi haluaisi tehdä jotain pientä askaretta se kielletään heti jopa lailla, sitä on sitten vanhempana vaikea opetella ihan nollasta työnteko.
siis palkallista työtä, jonka varaan perustaa perhe ja koti, vai palkattomia persereikätyönharjoitteluita, jotka nostavat v-käyrän tappiin, syrjäyttävät lopullisesti palkkatyökelpoisista ja laittavat varastamaan elannon muualta ?
"Järjestetäänkö.."
Kyllä edelleen itse aktiivisena tarvitsee työtä hakea, hyvin harvoin se vain "järjestetään", ehkä joidenkin perheyhtiöiden vesoille..
"persereikätyönharjoitteluita,"
Kummaa kielenkäyttöä kyllä työharjoitteluun aina sisältyy suunnitelma, tavoite ja työllistymismahdollisuus.
Eri asia sitten esim opiseskeluun liittyvät harjoittelut. Tai jos kyseessä vaikka vain peruskoulun käynyt nuori ilman työkokemusta. Tällöinkin pitäisi nuoren päästä ennemmin opiskelmaan tai oppisopimuskoulutukseen, josta saisi edes pientä palkkaa.
Jos käytäntöä muutetaan siten, että nuorten kohdalla ei ole mitään enimmäisrajaa esim työharjoittelulle, niin mitenköhän mahtaa käydä? Kyllä niitä yrityksiä piisaa, ketkä mielellään ottavat harjoittelijoita tekemään perustyöt eikä koskaan palkkaa näistä harjoittelijoista ketään oikeean työsuhteeseen vaikka kuinka hyviä työntekijöitä olisivatkin.
Turha jankata tuota jatkuvaa kuntouttamista työelämään tai muuta sontaa harjoittelun tarpeesta.
Kyllä ennenkin maksettiin harjoittelijallekin jonkinalaista palkkaa. Jostain syystä päättäjät haluavat laillistaa ns kahden kerroksen työmarkkinat. Toiset saavat työpanoksestaan palkkaa, joiden varaan voivat elämänsä rakentaa ja toiset joutuvat antamaan työpanoksensa puoli-ilmaiseksi(ei kerry eläkettä, ei mitään työsuhteen etuja, pienellä työttömyylkorvauksella työskentely ei pidemmän päälle motivoi jne jne).
Mutta tilastojen kaunistelustahan tässä tosiasiassa on kyse aika pitkälle. Kukaan näistä toimenpiteessä olijoista ei ole työtön tilastoissa. Sitten voidaan puhua kuinka vaikka nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut huimasti.
Tosiasissa työpaikkoja ei ole kaikille ja jos on ,niin halua palkanmaksuun ei ole.
Menkääpä tutkimaan työvoimatoimistoihin harjoittelupaikkoja niin näette kuinka moni työnantaja hakee nimenomaan harjoittelijaa, mutta osaamista silti vaaditaan. Päiväkodeissa ja kouluissa on jatkuvasti harjoittelijoita, jotka voitaisiin palkata oikeaan työsuhteeseen avustajiksi jos halua olisi. Nyt ei ole, sillä nykyinen laki sallii sen, että työtöntä voidaan käyttää näissä töissä ilman työsuhteen muodostamista.
1980-luvulla ja vielä 1990-luvun puoleenväliin asti ei olisi tullut kysymykseenkään, että kukaan työskentelisi ilman palkkaa. Opiskelijaharjoittelijatkin saivat palkkaa. Se oli harjoittelija-palkka, joka oli määritelty TES:ssä. Olisiko tuo ollut 15 % alempi alan TES-palkkaa.
1996 alusta sitten tuli työmarkkinatuki ja sen myötä työmarkkintukiharjoittelu, jota käytettiin aika rajallisessa määrin.
Vasta 2000-luvulla on ilmaistyön teettäminen laajentunut, varsinainen räjähdys tapahtui vuoden 2006 lainmuutosten tultua voimaan.