G: jättää vai jätetty?

Onhan se jättäjälle aina helpompaa, kun hän on voinut henkisesti valmistautua jo ties kuinka kauan toisen jättämiseen.

Itse olen ollut elämässäni jättäjä ja olen joutunut jätetyksi.Jätetyksi tullut kokee loukatuksi mm. itsetuntonsa ja on monesti shokissa alkuvaiheessa.Jättäjä taas tuntee syyllisyyttä (useinmiten).Samoin meillä oli syitä molemmissa, mutta tahtoa jäljellä enää vain toisella.

Mutta pää pystyyn. Ei ole häpeä tulla jätetyksi. Ehkä se toinen ihminen ei vain ollut sinulle se oikea.Arvosta itseäsi ja anna aikaa itsellesi sekä aikaa surra, sillä sitä ei voi nopeuttaa. Tämän jälkeen olet vahvempi. Tsemppiä!

mene ihmisten ilmoille, pidä hauskaa ja tutustu uusiin ihmisiin. Auttaa kummasti vaikka tuntuu että eka kerralla on itsensä väännettävä lähtemään


toivottelee, kanssasisar

Minun mieheni ole eronnut ja jätetty. Juuri tätä jätetyksi tulemista hän häpesi, koki itsensä jotenkin vialliseksi, koska oli tullut jätetyksi.
Joten minut hän sitten jätti, kun oli ensin rakentanut salasuhteen. Näin hän pääsi sanomaan, että hän jätti.

Koko avioliittomme ajan hän oli koko ajan varpaillaan, ettei vaan tule taas jätetyksi.
Hän ikäänkuin varmisti jättämällä minut sen, ettei tule jätetyksi, kun suhteessamme alkoi mennä huonosti.

onko jättäjä vai jätetty?minä olen se niinsanottu jättäjä eikä se taatusti ollut helppoa sitä todella mietti pitkään kunnes sitten jätin mieheni.syyllisyydentunteet olivat valtavat ja huoli lapsista että miten he kestävät eron,ja se tunne että olen epäonnistunut parisuhteessa.no siitä on jo monta vuotta ja tänä päivänä kaikki on jo hyvin.jätetty voi aina syyttää jättäjää mutta jättäjä voi syyttää vain itseään.

kumpi on kampi! Totuushan on kuitenkin se, että kaksi ihmistä eivät vaan tulleet pitemmän päälle juttuun keskenään. Aivan sama kumpi jätti.

Itse olen jättänyt ja tullut jätetyksi ja eronnut yhteisestä päätöksestä. Kaikki ovat olleet yhtä kamalia kokemuksia alkuus. Mutta aika on aina tehnyt tehtävänsä ja elämä on jatkunut kaikesta huolimatta. Jälkeen päin sen sitten vasta on hoksannut, että juuri niin pitikin tapahtua kuin oli kulloinkin tapahtunut.
Kun vanha ovi sulkeutuu, avautuu aina uusi. Usko mua!

Äläpä jää koloosi liian pitkäksi aikaa häpeämään, koska sinulla ei ole mitään hävettävää.

Lopeta kuvitelmat siitä, mitä ihmiset tuumivat. Ylipäätään kaikki ihmiset arvottavat asioita jokainen omalla tavallaan.
Hyväksy se, että et voi vaikuttaa heidän ajatuksiinsa, etkä ole niistä vastuussa.

Jos joku haluaa ajatella sinusta pahaa, niin hän tekee sen, vaikka todellisuudessa eläisit täydellisesti ja mallikelpoisesti.

Jos pidät itseäsi viallisena, niin omat kuvitelmasi tarttuvat toisiin, liimaat itse itsellesi silloin otsaasi viallisen leiman. Eleilläsi ja olemuksellasi annat heille aiheen sääliä sinua.

Kun lopetat itsesi säälimisen, niin ei sinua kukaan silloin säälikään.
Olet saanut itsetunnollesi pahan vaurion. Todellisuudessahan et ole mitenkään huono. Päinvastoin. Se, että toinen jätti sinut, on hänen ratkaisunsa ja tekonsa.
Sinä olet se, mikä ennenkin olit.

Nosta reippaasti pää pystyyn, vaikka itkettäisi. Vaikka tuskan aallot kalvaisivat, ikävä pukkaisi kyyneliä, lähde ihmisten joukkoon.
Älä odota heiltä kuitenkaan, että he täysin pystyisivät tuskaasi poistamaan. Mutta on hyvää itsehoitoa olla muiden ihmisten parissa, yrittää jutella niitä näitä, vaikka se tuntuisi typerältä ja turhalta.

Sinun on hoidettava oma haavoittunut minäsi kuntoon. Hemmottele kaikella tavalla sydäntäsi, pyydä ystäviä kylään, ja yritä elää niin kuin ei mitään olisikaan.
Se ON vaikeaa, mutta se on parempi kuin käärityä kaikeksi ajaksi suremaan.
Ei ole hyvä eristäytyä. Hakeudu eroryhmiin, ota vastaan kaikki apu, mikä tarjotaan.

Etsi uusi harrastus, älä liikaa pohdi, että sinussa olisi vikaa.
Harva niin ajatteleekaan. Eroamiset ja jättämiset ovat niin yleisiä nykyään. Jokainen joutuu joskus jätetyksi.

Jättäjällekin jää teostaan paha maku suuhun ja ehkä syyllisyydentunnot.

ja rupesin miettimään että laitetaanko suhteita poikki nykyään liian helposti liian heppoisin perustein. Tiedän sen että väkisin yrittämällä ei mistään tule mitään mutta ennen vanhaan silloin kuin meidän vanhempamme olivat nuoria ei parien eroprosentti ollut yhtä suuri kuin nyt. Uutisissa taisi olla joku aika sitten että nykyään jopa n.50% naimisissa olevista pareista eroaa tai tulee eroamaan? Voi olla että muistan ton prosentin väärin mutta suurista luvuista oli kyse.

Mieheni petti koko avioliiton ajan, eli hän jätti minut sekä henkisesti että fyysisesti. Toisaalta avioeroa hän ei suostunut hakemaan, vaan minun piti tehdä se. Eli hän teki minusta jättäjän, ja surkuttelee itseään jätettynä!

Taidan siis olla se ensin jätetty, joka sitten kokosi itsensä ja muuttui jättäjäksi. Kummassakaan roolissa ei sinänsä ole häpeää, jokainenhan tietää itse oman tilanteensa, omat syyt siihen, mitä on tapahtunut. Miksi välittää muiden kommenteista?

Jättäjä pääsee mollaamaan sitä jätettyä, miten tuo oli kauhea ihminen.

Tiedän tunteen! Mutta oikeasti ei kannata hävetä.. tiedätkö se on sen jättäjän häpeä, ettei ole tajunnut millaisen kultakipaleen menetti!

Jossain on sulle parempi kumppani ja elämä odottamassa.. usko siihen! Ja sitä odotellessa, pää pystyyn!

petturivaimoni oli paskahousu,että minun oli haettava eroa kun hänellä ei selkärankaa ollut siihen.
Siis vaimon pettämisen myötä jätetty ja eroa hakeneena jättäjä!

Minut jo käytännössä jättänyt poikaystävä on antanut minun vain elätellä toiveita viimeiset 4 kk, vaikka käytännössä on hylkinyt minua. Antaa juuri sen verran toivon kipinää sanoillaan, että ei tarvitisisi sanoa haluavansa eroa ja nähdä sydämen murtumista ja itkua. Pelkää selvästi loukkaavansa minua, mutta koko ajan on toitottanut että voinhan minä lopettaa tämän, jollei tilanne tyydytä. Olen itkenyt viimeiset kolme kk:tta niin paljon, että silmäpusseista ja silmärypyistä on jäänyt vissiin jo lopulliset jäljet, vanhentunut siis ulkoisesti olen kun on ollut rakkauden riuduttama. Todella selkärangatonta toimintaa, jotta välttyisi jättäjän syyllisyydestä. Eli ihmiset kyllä keksivät keinot syyllisyyden välttelyyn pakottamalla jätetyn jättämään jättäjä. Huh huh.. Tänään otan itseäni niskasta kiinni ja pistän hänet selkä seinää vasten ja VAADIN, että sanoo suoraan. Ei tätä jaksa enää, pakko irrottautua, jos kerran käytännössä kuitenkaan emme seurustele.