Oletko mustasukkainen

Ei tosin ole sitä rakastakaan. Kai juuri sen takia, etten ole mustasukkainen.

No, ihan pikkuisen. Sen verran et sydämessä tuntuu sellanen joku pieni liikahdus tilanteissa, joissa näkee, kuulee tai kokee jotain. Ei se ole niin voimakas tunne, että se saisi mua avaamaan edes suutani saati tekemään mitään muuta, mutta se on juuri sen verran voimakas, että se kertoo mulle itselle kaiken tarvittavan. Että rakastan.

mustasukkasuutta. Pettynyt ja riittämättömyyden tunteet ois varmaanki enemmän ajankohtasia.

Ja toistan edelleenkin. Jos oisin sen elämäni miehen kanssa ollu yhessä 20 vuotta ja se sitten huomais kiinnostuksen vaikka pissa-kakkaleikkeihin. Mua nämä tämmöset leikit taas eivät kiinnosta yhtään. Päästäsin miehen todennäkösesti ihan sovinnolla alan ammattilaisen luokse.

Nuorena teininä olin mustasukkainen silloisista, mutta se johtui varmaan siitä, että silloin parit vaihtuivat aika tiuhaan muutenkin. En enää ole. Otan älykkään naisen, joka vaihtaa kumppania sitten muista paljon suuremmista syistä, jos vaihtaa. En ole mustasukkainen, terve suhde perustuu 100% luottamukseen, enkä rupea muihin kuin terveisiin suhteisiin.

...ko ei ole mitää tarvetta semmosee...saattasin olla jos oisi ketku ja liehittelisi naisii...mu ko ei oo mitää syytäkää..

=O)

..jah minust mustasukkasuus on vähä semmosta jotta ei oikee olla varmoja ittestä eikä suhteesta...jollon epävarmuus nostelee päätäsä...saattaaha siihe olla aihettaki..mu kannataako semmoses suhtees olla mist ei ole oikee varma mitä se on...??

=OI
...kiikun kaakun epävarmuus nakertaa ja rasittaa...

siitä etten ole mustasukkainen,ilmeisesti naisten mielestä miehen kuuluisi vähän olla.

Mustasukkaisuus on sairasta.

Kenelläkään ei ole oikeutta olla mustasukkainen. Jos ei pysty luottamaan toiseen, on parempi erota.