Kiitos asiallisuudesta

pahinta.
-kuinka nuori nainen oli kun suhde alkoi
-onko nainen antanut kunnon vastauksia kun mies on kysynyt syytä
-onko vastaan tullut isoja tulevaisuuteen liittyviä asioita(lasten teko, avioliitto, asuntolaina..) joissa eriäviä mielipiteitä

jossa ei voi tallettaa sillon ku menee hyvin.

"if there's will there's a way"

Ei suhteella oo enää tulevaisuutta. Tuota tarkottaa se että kasvetaan erilleen. Tai joo, jos alkaa kaduttaa kuukauden kuluessa se ois vielä mahdollista, mut pian toinen loukkaa toista vahingossa josta toinen suuttuu ja loukkaa toista suutuspäissään. molempia alkaa kaduttamaan ja sit ollaan siinä tilassa ja aletaan kasvaa erilleen, molempien oma elämä nousee sijalle yks ja sit se onki jo historiaa. Nainen löytää "ystävä miehen" ja mies katkeroituu....

Mitä merkitystä sillä enää on. Ette löytäny onnellisuutta yhdessä, miks jatkaa sitä kitumista sit erossa. Kaikista suotavinta olisi nyt vaan antaa itselleen mahdollisuus tehdä se onni. "katsellaan" vaihe on se kaikista ikävin... Molemmat luulee että toinen on vielä käytettävissä omiin tarpeisiin, mut ei se enää mee niin...

sen verran kummalta, että kannattaisi kyllä koittaa keskustella asioiden oikeilla nimillä. Onko tapahtunut jotain muuta ahdistavaa, joka saa jonkin ongelman heijastumaan näin?

* Ei ole, nainen on täysin kyllästynyt.
* Suoraan lopettamisen sijaan nainen haluaa säälistä loiventaa tulevaa eroa. Ei välttämättä ketään toista kuvioissa.
3) Mitä muutakaan mies voi tehdä. Ehkä vaatia tiukasti selvitystä tilanteen syistä tai laittaa itse kertarytinällä poikki.

Onko jokin erityinen syy miksi nämä erilleen muuttohalut syntyivät?

Ensi vaikutelma on, että nainen haluaa erilleen ja ruveta katselemaan itselleen uutta mieleisempää miestä, mutta on liian epäitsenäinen että uskaltaisi pistää täysin poikki kunnes uusi on löytynyt.
Voin olla väärässä ja etenkin koska lähtötietoja oli näin vähän..

No siis...minä en ole kyseinen mies, vaan miehen ystävä. Nainen tosin. Minun mielestäni tuo kuvio on kaikkinensa niin kummallinen, etten pysty oikein ymmärtämään.
Ilmeisesti tässä tapauksessa naisella on "elämä sekaisin, eikä tiedä mitä haluaa".
Jotenkin vaan tuntuu pahalta miehen tuska, ja toiveet hyvästä tulevaisuudesta. Olen yrittänyt varovasti sanoa, että kannattaisi ehkä asennoitua kokonaan uuden sivun kääntämiseen elämässä, mutta eihän sydänsuruinen halua sellaista kuulla.

Mutta yhdyn siis teidän näkemyksiinne täysin. Ja etenkin Fredericon lauseen "if there's a will, there's a way" allekirjoitan täysin.

"Kysymys siis on, että onko:

* suhteella enää mahdollisuuksia eheytyä?"

On se mahdollista, mutta epätodennäköistä. Lopun ajan merkit ovat ilmassa. Suhde etenee taaksepäin.


"* onko naisella kenties toinen mies, eikä rohkeutta lopettaa suhdetta suoraan"

Voi olla, ehkä miehen saa siten helpommin ja ilman isoa riitaa ulos kämpästä?



"* onko mies ihan säälittävä raukka, kun "alistuu" tällaiseen"

No ei ole, parisuhteen edellytys on se, että molemmat ovat siinä vapaaehtoisesti. Minkäpä se mies sille voi?

ottamista.
Omakohtaiset kokemukset on (takana ei silloin ollut noin pitkää suhdetta) että seuraus on katkeroituminen, laastarointi ja tämän seurauksena ero on todennäköisin vaihtoehto.

Toisaalta omat kokemukset näyttävät, että toisinkin voi mennä, aina ei erota.

Kuulostaahan tuo tietty melkoisen riskaabelilta ratkaisulta suhteen tulevaisuutta ajatellen, mutta tämän pariskunnan on itse mietittävä heille oikea ratkaisu. Ensimmäisenä mieleen tuli, että tällä ratkaisulla yritetään vain helpottaa eron tuomaa tuskaa vaikka se itseasiassa vain pitkittää sitä... Noin pitkän suhteen jälkeen irtipäästäminen voi olla todella vaikeaa ja monet kuvittelee että se on helpompaa jos sen tekee asteittain vaikka siinä yleensä repii itsensä enemmän hajalle kuin kertarysäyksellä.

Suhteella toki voi olla mahdollisuuksia, jos osapuolet itse ovat valmiita tekemään töitä sen eteen. Kaikki on mahdollista ja voi olla että ratkaisu tuo aivan uudenlaisen vireen suhteeseen. Se vaatii kuitenkin sitä, että kumpikin osapuoli tosissaan panostavat suhteeseen ja tuossa vaiheessa taitaa olla vakava mietinnän paikka, onko suhde enää sellainen mihin haluaa panostaa.

* suhteella enää mahdollisuuksia eheytyä?
- Aina se on mahdollista, jos vain kaikilta osapuolilta halua löytyy.

* onko naisella kenties toinen mies, eikä rohkeutta lopettaa suhdetta suoraan
- Ei välttämättä. Ehkä sillä on ollut vaan syrjähyppy, eikä se nyt tiedä oikein mitä tekis ja miten päin olis, kun syyllisyys painaa.

* onko mies ihan säälittävä raukka, kun "alistuu" tällaiseen
- Mihinpä me miehet ei alistuttais....

* suhteella enää mahdollisuuksia eheytyä?

- Miksei.

* onko naisella kenties toinen mies, eikä rohkeutta lopettaa suhdetta suoraan

- Voi olla. Voi olla syrjähyppykin. Voi olla olematta, eli ei välttämättä kolmatta osapuolta. Ehkä kasvettu erilleen / nainen turhautunut nykymenoon / nainen turhautunut siihen, että ollaan edelleen vaan kihloissa eikä suhde etene esim. lapsiin. Onko kyseessä kenties teininä alkanut suhde? Jos on, niin homma lienee paketissa, tai ainakin nainen epäilee sitä. Ehkä ei ole kokenut muita ja nyt on alkanut vieras mulkku kiinnostaa. Tai sitten vaan tosiaan haluaa selvitellä tuntemuksiaan suhteen nykytilasta ja tunteitaan mieheen vailla halua kolmansiin osapuoliin.

* onko mies ihan säälittävä raukka, kun "alistuu" tällaiseen

- Ei välttämättä. Jos mies on halukas jatkamaan naisen kanssa ja jos kaikki erkaantumiseen liittyvä on tapahtunut hyvässä yhteisymmärryksessä, niin mikäpäs siinä on miehen katsellessa. Myös ehkä se pitäisi tehdä selväksi että jos / kun välimatkaa otetaan, niin mitkä on pelisäännöt. Naidaanko vieraiden kanssa vai ollaanko kuin parisuhteessa, vaikka otetaankin etäisyyttä.

Tarinani: Teininä yksiin, ero lähes 20 vuoden yhdessäolon jälkeen, kahden vuoden ero, nyt yhdessä onnellisempina kuin koskaan ;) Jälkiviisaana sanon, että meidän tapauksessa ero oli oikea ratkaisu. Oli muita suhteita molemminlla, mutta koko ajan vanha suola janotti, eikä mikään lopulta voinut pitää erossa. Muttei varmaan aina näin onnellista loppua.

Tarinani:
Teininä yksiin, ero lähes 20 vuoden yhdessäolon jälkeen, kahden vuoden ero, nyt yhdessä onnellisempina kuin koskaan ;)
Jälkiviisaana sanon, että meidän tapauksessa ero oli oikea ratkaisu. Oli muita suhteita molemminlla, mutta koko ajan vanha suola janotti, eikä mikään lopulta voinut pitää erossa.
Muttei varmaan aina näin onnellista loppua.

Miksi miehen pitää muuttaa? Miksi nainen ei muuta itse?

Sitten vastaukset:

* suhteella enää mahdollisuuksia eheytyä?
-riippuen miehestä ja naisesta, joskus hengähdystauko on ihan paikallaan

* onko naisella kenties toinen mies, eikä rohkeutta lopettaa suhdetta suoraan
-ei vaan ennemminkin itsenäistymisvaihe tai jotain vastaavaa "ahistaa toisen ihmisen jatkuva läsnäolo"

* onko mies ihan säälittävä raukka, kun "alistuu" tällaiseen
-periaatteessa joo koska mieshän ei halua muuttaa. Mitä mies itse haluaa, riippuu siitä.

kuulla hyvät perustelut, miksi pitäisi muuttaa pis.

Itse katsoisin kyseessä olevan "Turha jatkaa" tilanteen.