Olemme mieheni kanssa alustavasti puhuneet ulkomaanmatkasta, johon olimme lähdössä yhdessä, kahdestaan.
Nyt sitten anoppini oli varannut matkan minulle ja itselleen, tietenkin puhumatta etukäteen asiasta kanssani.
Sanoin miehelleni, etten halua lähteä. En ilman miestäni. Josta mieheni suuttui minulle, ja ilmoitti, että sinähän menet, ettei äiti suutu.
Muutenkin kaikki pitäisi tehdä anopin mielen mukaan, koska hän on niin "herkkä" ja "kovia kokenut"...
Mieheni on sanonut minun olevan etusijalla, mutta kertooko todellisuus muuta?
Nyt sitten anoppini oli varannut matkan minulle ja itselleen, tietenkin puhumatta etukäteen asiasta kanssani.
Sanoin miehelleni, etten halua lähteä. En ilman miestäni. Josta mieheni suuttui minulle, ja ilmoitti, että sinähän menet, ettei äiti suutu.
Muutenkin kaikki pitäisi tehdä anopin mielen mukaan, koska hän on niin "herkkä" ja "kovia kokenut"...
Mieheni on sanonut minun olevan etusijalla, mutta kertooko todellisuus muuta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
jos sinulta ei kysytty matkasta, on sinulla täysi oikeus päättää vasta nyt, lähdetkö. Sanot yksinkertaisesti että et ollut sellaista suunnitellut. Voit ystävällisesti mutta selkeästi osoittaa muutenkin että teidän kahden asiat ei kuulu anopille eikä hän teidän elämäänne muuten kuin sukulaisena jota tapaillaan oman tahtonne mukaan. Miehesi kuuluu olla sinun puolellasi eikä äidin.
Onnea vaan, olet naimisissa sekä anopin että miehen kanssa; 3 kimppa.
Ei helvetti.
itsekin ymmärtää!!! Voi pyhä Sylvi! Voiko noin avutonta naista ollakaan?
Miksi miehesi ei lähde matkalle? Olisiko nyt ollut niin, että hänen esteensä lähteä ovat todelliset ja halusi silti sinun pääsevän reissuun? Ja äitinsä hyvää hyvyyttään tarjoutunut kaveriksi, kun miehesi puhunut asiasta hänen kanssaan? Ei sitten ilmeisesti ollut osannut lukea ajatuksiasi etukäteen, että sinulle oli tärkeintä yhdessäolo eikä matka itsessään. Kamoon, tarkoituksensa on ollut suorastaan hellyttävän hyvä. Tottakai mies kun mies, joka ollenkaan arvostaa naista, tahtoo nähdä sekä äitinsä että morsmaikkunsa tulevan mahdollisimman hyvin toimeen keskenään. Tahdotko sinä samaa, vai onko sinulla joitakin syitä haluta pysyä hänestä muutenkin loitommalla kuin mitä hän ja miehesi toivoisivat? Onko jotain tapahtunut, onko sinua loukattu tms.? Et nimittäin paljasta tapahtumien taustoja riittävästi aloituksessasi, ettäkö tähän oikeasti voisi kantaa ottaa.
Nimenomaan olet etusijalla, kun on saanut äitinsäkin puolellesi, vaikka melkoisen ylimielinen nirppanokka oletkin. Vai kuvitteletko, että lomanvietto sinun seurassasi olisi hänelle muuta kuin helvettiä?
Anoppisi siis pitää sinusta. Voi kauheeta, jopa on kamala kohtalo. Anoppia käy kyllä sääliksi, hän ei siis ilmeisesti aavista ettei miniä hänestä diggaile.
Täysin samaa mieltä kanssasi. Onpa ihana anoppi.
Aika itsekkäitä näkyvät nuoret naiset nykyään olevan, mikään ei kelpaa.Muista, ehkä sinäkin olet joskus anoppi, tai miltä susta tuntuisi jos isäsi pyytäisi (maksaisi) miehesi mukaan reissuun, eikö olisi hieno juttu.
No en ymmärtäisi.
Haloo, Raili. Eihän tuo ollut 3-hengen matka, vaan miniän pitäisi lähteä anopin kanssa!
Minähän en lähtisi anopin kanssa kahdestaan matkalle sitten millään!
Olen tuntenut anoppini muutaman vuoden ja tulemme kyllä toimeen sen verta kun täytyy, ja ihan hyvinkin. Mutta tiedän meidän olevan NIIN erilaisia monessa eri suhteessa että ei tulisi kuuloonkaan viettää hänen kanssaan kaksin sen enempää aikaa kuin miehen velvollisuuksien takia kuuluu. Siitä ei tulisi mitään.
En lähtisi edes miehen mieliksi.