No niin...Kaipaisin kommenttia ja neuvoa tähän mahdottomaan tilanteeseen. Tapasin tyypi eka kertaa puolitoista vuotta sitten. Aluksi tapailimme harvemmin koska hän asui 300km päässä.Muutin töihin samaan kauouniin (en hänen takiaan), tapailu jatkui ja itse aloin puhua seurustelusta. Mies sanoi ettei halua seurustella, ei ole valmis sitoutumaan ja puhui exästään jne. No, lemppasin miehen ja sanoin että tämä nyt riittää.Hän suuttui ja ei ymmärtänyt ollenkaan miski ei voi pitää yhteyttä edes kamuina. Puolen vuoden ajan hän soitteli silloin tällöin, kyseli kuulumisia jne. Kunne suostuin lähtemään muutama kk sitten oluelle ja sama veisuumme alkoi uudelleen.Tällä kertaa sitten luulin että olisi jotain vahvempaa tulossa mutta ei kai. Mies käyttäytyy niinkuin seurusteliseimm, on rakastava, hellä, soittelee ja huolehtii.Asui luonani hetken aikaa(kämpän vaihdon aikana),mutta sitten kun kerron että kaipaan tai olen pettynyt kun hän ei tule tms. alkaa se sama juttu:"musat tuntuu että sidot mua", "mähän olen koko ajan sanonut etten halua suhdetta", "en halua satuttaa sinua j haluan pelkkää hyvää".pointtina nimenomaan se, että tyyppi todella käyttäytyy kuin seurustelisimme mutta sitten kun aihe tulee jutuksi niin kova kielto päällä. Mitäs neuvoisitte?Kolemkymppisistä tääsä on kyse.
APUA etenkin miehiltä
uhriko
132300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
narikasta ja mieti mitä elämältä haluut. Kun oot miettiny niin ala elää niin! Jos päätät pitää tuon söpöliinisi, niin pidä se, mut anna hänen olla semmonen kuin on.
Hommaa itelleski elämä.
Eka vastaus oli asiaa. :-)
"Sitoutumiskammo" on kätevä sana, jolla voi vääntää toisen osapuolen henkilökohtaiseksi vammaksi sen, että itse tarrautuu toiseen kuin takiainen.
Teillä kolmikymppisillä sinkkunaisilla tahtoo usein olla paniikinomainen suhtautuminen ihmissuhteisiin. Jos on vähänkin haaveissa hankkia perhe ja lapsia, niin alkaa olla kiire ja sitten potentiaaliselle kumppanille asetetaan hirveät uhkavaatimukset että pitää sitoutua tai sitten itketään että menee aikaa hukkaan.
Ja unohdetaan tyystin nauttia sen toisen seurasta. Ja sitten ihmetellään kun ei se olekaan heti sitoutumassa. Miesparka pitää naisesta mutta kyllästyy aikanaan uhkavaatimuksiin.
Parikymppiset osaavat ottaa vähän rennommin, koska Sitä Oikeaa ehtii vielä etsiä. Ja nelikymppiset myös, koska lapset on jo tehty tai niitä ei ole aikomustakaan tehdä, ja voi taas keskittyä siihen puolisokandidaattiin.
no nyt voisi täti hieman miettiä asiaa. Aikaa on kulunut tosiaan jo kohta 2 vuotta ja mitään viitettäkään ei ole siihen suuntaan että haluaisi seurustella. Kuinka kauaan sitten pitäisi vain hengailla ja elää siinä epävarmuudessa?
päinvastoin kuin täällä luullaan,mulla on oma elämä, harrastuksia ja kavereita.matkustelen ja nautin elämästä.Missä menee raja siinä että on toisen kynnysmattona?
mun mielstä nykyään miehet on superherkkiä seurustelun suhteen.kaiken maailman seksiseuraa haetaan aktiivisesti,mutta mitään todellista ei kestetä edes ajatella!
olen mielummin yksin kuin jossain "eipäs-juupas katotaan joskus"-suhteessa.niitä tuli harrastettua teininä tarpeeksi.
laittaa, ellet sinä itse? Miten kauan sinä vielä haluat olla kynnysmattona?
Kukaan muu ei pysty tuota sinulle määrittelemään, ja vaikka määrittelisikin, sinä et uskoisi. Jos sanotaan, että olet jo ollut kylliksi kynnysmattona, sinä varmasti sanot, että haluat kuitenkin antaa kaverille aikaa. Jos taas sanotaan, että ole vielä kaksi vuotta, sinä sanot, ettei sinulla ole sellaiseen aikaa.
Jos luet omat kirjoituksesi täältä ja ajattelet kirjoittamaasi, niin huomaat, että kundi on sanonut ettei halua seurustella. Sinä taas elät toivossa. Kaksi miinus yksi. Sinun pitää seurustella jonkun sellaisen kanssa, joka myöskin haluaa seurustella sinun kanssasi.
Itse veikkaisin sitoutumiskammoa. Olen itsekin sitä joskus potenut. Selvästikin mies haluaa pitää sinut lähellään, mutta sopivan kaukana kuitenkin. Toisin sanoen hän tahtoo pitää hauskaa ilman liian tiukkaa sitoutumista.
mä metin että onkohan tässä mitään toivoa että mies pääsee sitoutumiskammosta ja haluaisi sitoutua?mietin että jos vaan odottelen ja annan tilaa...onko kellään kokemuksia ja neuvoja?muuttaa toki kohta toiselle pakkakunnalle
Voi olla ettei koskaan muutu. Voi olla huonoja kokemuksia exän kanssa ja voi muuttua. Puhu asiasta jos mies todella kiinnostaa. Itse olen tyyppiä joka sitoutuu lujasti, etten sanoisi lopullisesti. 24 v naimisissa jo.
no tällä on tosiaa huonoja kokemuksia exän kanssa. puhuminen ei auta,kosika se menee samaan kiertelyyn ja hokemiseen että minähän olen sanonut jne.kokemusta on.nyt oli tosi ylläri että esitteli mut kaverilleen tänään.aikani kun junkkasin että tietääkö sen kamu musta niin otti ja yllättäen esitteli mut kamulleen.nimeltä.positiivista kehiystä???
Tuskin tulee muuttumaan siitä, ehkä hieman voi parempaan suuntaan tulla, mutta jos ei keskustella osaa, niin tuskin osaa ikinä. Mieti nyt haluatko elää tuollaisen kaartelijan kanssa edes??
Mää ainakin karttaisin kaukaa sellaista, jos ei edes keskustella osaa. Mihin sitä sitten suhdetta perustaa jos ei edes osaa keskustella "aikuismaisesti"?
Voit tietenkin jatkaa heilastelua, mutta se ei todennäköisesti johda mihinkään.
Kannattaa pitää silmät auki muiden miesten varalta.
Vaikuttas vähän siltä että tyypillä on jääny jonkin sortin traumat siitä exästään. Vaikka aihe onki aika turhauttava sinun kannalta nii mitäs jos vaikka juttelisit ihan tosissaa siitä sen exästä. Jos se sais purettua joitaki asioita sulle ja pääsis tuosta sitoutumiskammostaan. Aikahan ehkä parantaa haavat mutta ei sinunkaan silti kannata kärsiä liian pitkään jonkun entisen takia.
Tai sitten olet valinnu kunnon rentun joka haluaa panna ketä haluaa, mutta tahtoo pitää sinut "varmana vakio panona". Eräälle ystävälleni on käynyt nuin mutta hän ei pysty/halua lopettaa suhdetta ja kieltää vaan tosiasiat. Toivottavasti ei kuitenkaan nuin.
kirjotettakoon tähän nyt ajatuksiani.pitkän pohdinnan jlk olen miettinyt että että varmaan annan nyt tämän miehen mennä...sydänsurut on otettav vastaan ja vain kärsittävä...lienee uskomista siihen että jos mies todella haluaa olla minun kanssani niin hän sitten haluaa. exä on kuulemma jo menneen talven lumia ja hän vain hluaa elää tässä hetkessä sen kummempia miettimättä.käytännössä se tarkoittaa inun suhteeni sitä, että hän ei ota yhteyttä yhtä usein kuin enne ja kertoo vain että ei ole ajatellut koko asiaa (meidän "suhdetta").hmm...ehkä tämä alkaa jo riittää..meri on fisuja täynnä
Hyvä päätös, anna mennä. Sydänsurut menee ohi, ja saat tilaisuuden löytää parempi mies. Tämä mies selvästikin haluaa olla vapaa olemaan muittenkin kanssa, mutta mukavuussyistä pitää sinua varalla semmosena jolta ainakin saa.