Olen vuosia seurustellut yhden kaverin kanssa ja ollaan asuttu yhdessä. Nyt sukset mennyt pahasti ristiin ja asumme edelleen samankaton alla mutta eri huoneissa. Nykyinen"kämppis joka on ex:ä"
Olemme sopinneet että ollaan sinkkuja "Kämppiksiä" joka on mulle Ex:ä
Tilasta johtuen meillä on omat huoneet, molemmilla omat menot, omat ruuat, Seksiä ei ole ollut vuosiin, mies saunookin muualla.
Tullaan ja mennään miten kumpikin haluaa ja emme puutu toisten menoihin. En edes tiedä missä hän käy ja liikkuu, en ole kysellyt, eikä kiinnosta vaikka hänellä olisi joku nainen jossain, minulla ei ole tunteita häntä kohtaan se johtuu hänen kohtelusta mua kohtaan. Loukkaannuin ja sanoin että nyt on loppu tässä on sormus "olimme kihloissa"
Sähkö ja talovakuutus maksut on sovittu, muut maksaa kumpikin omat menonsa. Mutta sitten olemme jääneet näin asumaan.
Hän sanonut minulle että "olet sinkku tee mitä haluat", en ole vain toiminut niinkuin sinkut. En voi elää täysipainoista elämää kun kämppis on saman katon alla.
Ja kaikenlisäksi vielä mies puolinen. Voiko kukaan uskoa kun kertoisin ettei mitään ole vaikka mies asuu samankaton alla. Joskus jopa seurusteltu mutta se ei minusta ole koskaan oikein tuntunut oikealta. En ole päässyt olemaan oma itseni, jonka takia on ollut kaikenlaista harmia. Johon kämppis ollut osallisena.
Keväällä kävin tanssimassa ja yks mies tuli hakemaan tanssimaan. 3kk siitä kun eka kerran tavattiin, Tanssittiin ja vaihdettiin numerot ja ollaan käyty tanssimassa. Nyt hän haluaisi tulla minulla käymään. Ollaan nähty ja tavattu muutamia kertoja ja oltu puhelimessa päivittäin juttusilla. En ole hänelle kertonut kämppiksestä mitään. Moni tuttukaan ei tiedä mun tilanteesta kämppiksen suhteen mitään. Hyvät ystäväni vain tietävät ettei meidän välillä ole yhtään mitään. Jonakin päivänä emme edes puhu toisillemme ja toisena päivänä olemme kuin hyvät kaverit jos ei riidellä. Olen tullut yksin toimeen. Muutto sen suhteen mua hiukan jännittää että pärjäänkö vähillä tuloillani. Kämppis saa paljon enemmän ja kummallakin omat rahat, minä vain koitan selvitä omista laskuistani.
Kämppis sanoi minulle että jos minulla joku on hän lähtisi. Mutta uskoisin että hänellä on ollut joku, mutta odottaa että minä tekisin aloitteen ja sanoisin ensin.
Nyt kuuluukin kysymys:
Pitäisikö minun kertoa kämppiksestä tälle kaverille joka tulisi kylään koska vaan, vai ensin kämppikselle että nyt minulla olisi joku. Jolloin hän lähtisi. Koska tähän kaveriin haluan ensin tutustua ennen kuin alkaa seurustelemaan vakavasti. Sen olen elämässäni oppinut. Ei suinpäin suhteeseen.
Enkä muuttaisi saman katon alle miehen kanssa vaikka seurustelisinkin, en haluaisi kokea uutta samanlaista sotkua asunnosta.
Jos tulisi päivä jolloin sukset menisi ristiin tai olisi riitaisia päiviä olisi molemmilla omat asunnot ja olisivat kumpikin siellä omassaan miettimässä asioita.
Tosin en kyllä itse tätä tunne kodikseni, että jos saisin itsestäni niin paljon irti ja ettisin itselleni asunnon minkä tuntisin kodikseni.
Vaikka talo onkin minun suvun puolelta. Mutta kämppis on siihen joskus rahaa antanut ja siitä on ollut erimielisyyttä.
Häviäsi iso taakka harteiltani ja kivi sydämmeltäni.
Tämä kovin raskasta aikaa ja elämää!!
Mitä minun pitäisi tehdä? Kertoa kämppiksestä ennen kun ehtii tulla kylään.
Pelkään jossei haluakaan enään olla sitten kanssani yhteydessä tai tekemisissä kun kertoisin. Tykkään hänestä, en helpolla löytäisi samanlaista jos nyt hänet päästäisin menemään. Ja kaikenlisäksi vihjasin kämppiksestä mutta sitten sanoin kumminkin että asun yksin. Mitä hän voisi minusta ajatella. Vaikka kumminkin olen yksin ja sinkkuna.
Tätä ennen en edes voinut hyväksyä ketään lähelleni, hän on ainut jonka päästäisin lähelleni. Halaus ei tuntunut miltään ennen, nyt kaipaan. Ei vuosiin ollu halauksia tai suudelmiakaan. Puhumattakaan seksistä. :(
Elämän kokemuksien jälkeen on ollut vaikea tehdä päätöksiä. Ja kaiken jälkeen minkä kohtelun olen saanut suvultani, erottua edellisestä ja kun olen alkanut seurustella joka mulle nykyisin Ex:ä. Olen samalla pelännyt kaiken uudestaan toistuvan. Olen joutunut henkisen ja fyysisen kiusauksen kohteeksi. Ja nykyinen Ex:ä ei silloinkaan minua edes puolustanut :( Siinä syy miksi me ei olla seurusteleva pari.
Asiallisia ja neuvoa antavia vastauksia pyydän!!!
Voinkohan menettää tämän uuden tuttavuuden kaiken tämän takia:(
Kaiken sen totuuden olen sanonut että minulla ei ole ollut mitään seksi elämää, ei haleja eikä suudelmia vuosiin. Mutta Kämppiksen olen jättänyt sanomatta. Ja pelkään että suuttuu minulle siitä ja jättää minut eikä ole yhteydessä. Meillä on kivaa yhdessä kun ollaan. Hän tykkää kovasti tanssia kanssani. Olen aina halunnut että kun ois joku tanssikaveri jonka kanssa tanssia koko ilta. Nyt minulla olisi sellainen. Ja nautin aivan hirveesti.
Toivottavasti en tämän kaiken asian takia häntä menettäisi.
En ole voinut ottaa ketään lähelleni.
Olemme sopinneet että ollaan sinkkuja "Kämppiksiä" joka on mulle Ex:ä
Tilasta johtuen meillä on omat huoneet, molemmilla omat menot, omat ruuat, Seksiä ei ole ollut vuosiin, mies saunookin muualla.
Tullaan ja mennään miten kumpikin haluaa ja emme puutu toisten menoihin. En edes tiedä missä hän käy ja liikkuu, en ole kysellyt, eikä kiinnosta vaikka hänellä olisi joku nainen jossain, minulla ei ole tunteita häntä kohtaan se johtuu hänen kohtelusta mua kohtaan. Loukkaannuin ja sanoin että nyt on loppu tässä on sormus "olimme kihloissa"
Sähkö ja talovakuutus maksut on sovittu, muut maksaa kumpikin omat menonsa. Mutta sitten olemme jääneet näin asumaan.
Hän sanonut minulle että "olet sinkku tee mitä haluat", en ole vain toiminut niinkuin sinkut. En voi elää täysipainoista elämää kun kämppis on saman katon alla.
Ja kaikenlisäksi vielä mies puolinen. Voiko kukaan uskoa kun kertoisin ettei mitään ole vaikka mies asuu samankaton alla. Joskus jopa seurusteltu mutta se ei minusta ole koskaan oikein tuntunut oikealta. En ole päässyt olemaan oma itseni, jonka takia on ollut kaikenlaista harmia. Johon kämppis ollut osallisena.
Keväällä kävin tanssimassa ja yks mies tuli hakemaan tanssimaan. 3kk siitä kun eka kerran tavattiin, Tanssittiin ja vaihdettiin numerot ja ollaan käyty tanssimassa. Nyt hän haluaisi tulla minulla käymään. Ollaan nähty ja tavattu muutamia kertoja ja oltu puhelimessa päivittäin juttusilla. En ole hänelle kertonut kämppiksestä mitään. Moni tuttukaan ei tiedä mun tilanteesta kämppiksen suhteen mitään. Hyvät ystäväni vain tietävät ettei meidän välillä ole yhtään mitään. Jonakin päivänä emme edes puhu toisillemme ja toisena päivänä olemme kuin hyvät kaverit jos ei riidellä. Olen tullut yksin toimeen. Muutto sen suhteen mua hiukan jännittää että pärjäänkö vähillä tuloillani. Kämppis saa paljon enemmän ja kummallakin omat rahat, minä vain koitan selvitä omista laskuistani.
Kämppis sanoi minulle että jos minulla joku on hän lähtisi. Mutta uskoisin että hänellä on ollut joku, mutta odottaa että minä tekisin aloitteen ja sanoisin ensin.
Nyt kuuluukin kysymys:
Pitäisikö minun kertoa kämppiksestä tälle kaverille joka tulisi kylään koska vaan, vai ensin kämppikselle että nyt minulla olisi joku. Jolloin hän lähtisi. Koska tähän kaveriin haluan ensin tutustua ennen kuin alkaa seurustelemaan vakavasti. Sen olen elämässäni oppinut. Ei suinpäin suhteeseen.
Enkä muuttaisi saman katon alle miehen kanssa vaikka seurustelisinkin, en haluaisi kokea uutta samanlaista sotkua asunnosta.
Jos tulisi päivä jolloin sukset menisi ristiin tai olisi riitaisia päiviä olisi molemmilla omat asunnot ja olisivat kumpikin siellä omassaan miettimässä asioita.
Tosin en kyllä itse tätä tunne kodikseni, että jos saisin itsestäni niin paljon irti ja ettisin itselleni asunnon minkä tuntisin kodikseni.
Vaikka talo onkin minun suvun puolelta. Mutta kämppis on siihen joskus rahaa antanut ja siitä on ollut erimielisyyttä.
Häviäsi iso taakka harteiltani ja kivi sydämmeltäni.
Tämä kovin raskasta aikaa ja elämää!!
Mitä minun pitäisi tehdä? Kertoa kämppiksestä ennen kun ehtii tulla kylään.
Pelkään jossei haluakaan enään olla sitten kanssani yhteydessä tai tekemisissä kun kertoisin. Tykkään hänestä, en helpolla löytäisi samanlaista jos nyt hänet päästäisin menemään. Ja kaikenlisäksi vihjasin kämppiksestä mutta sitten sanoin kumminkin että asun yksin. Mitä hän voisi minusta ajatella. Vaikka kumminkin olen yksin ja sinkkuna.
Tätä ennen en edes voinut hyväksyä ketään lähelleni, hän on ainut jonka päästäisin lähelleni. Halaus ei tuntunut miltään ennen, nyt kaipaan. Ei vuosiin ollu halauksia tai suudelmiakaan. Puhumattakaan seksistä. :(
Elämän kokemuksien jälkeen on ollut vaikea tehdä päätöksiä. Ja kaiken jälkeen minkä kohtelun olen saanut suvultani, erottua edellisestä ja kun olen alkanut seurustella joka mulle nykyisin Ex:ä. Olen samalla pelännyt kaiken uudestaan toistuvan. Olen joutunut henkisen ja fyysisen kiusauksen kohteeksi. Ja nykyinen Ex:ä ei silloinkaan minua edes puolustanut :( Siinä syy miksi me ei olla seurusteleva pari.
Asiallisia ja neuvoa antavia vastauksia pyydän!!!
Voinkohan menettää tämän uuden tuttavuuden kaiken tämän takia:(
Kaiken sen totuuden olen sanonut että minulla ei ole ollut mitään seksi elämää, ei haleja eikä suudelmia vuosiin. Mutta Kämppiksen olen jättänyt sanomatta. Ja pelkään että suuttuu minulle siitä ja jättää minut eikä ole yhteydessä. Meillä on kivaa yhdessä kun ollaan. Hän tykkää kovasti tanssia kanssani. Olen aina halunnut että kun ois joku tanssikaveri jonka kanssa tanssia koko ilta. Nyt minulla olisi sellainen. Ja nautin aivan hirveesti.
Toivottavasti en tämän kaiken asian takia häntä menettäisi.
En ole voinut ottaa ketään lähelleni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muuta nyt hemmetissä omaan kämppään, tosta kikkailusta ei seuraa mitään hyvää.
Aina sitä sen verran on rahaa että selviää
vuokrista yms.
Uudelle tuttavalleni sanaakaan vai. Tämä on tavallaan mulle tarkoitettu asunto, asun omakotitalossa. Jonka mummoni joskus vuonna 2000 mulle halusi ja että toimeentuloni ois turvattu. Mutta hänen kuolemansa jälkeen suku on alkanut tekemään elämästäni painajaista etten viihtyisi täällä. Tosin en kyllä täällä asuessani tunne taloa kodikseni. Polttaisin myös sillat perässäni kun täältä lähtisin. Tätä on ollut ainakin lähemmäs 6v. Tapaturman vuoksi en ole työelämässä.
Ei perintö voi velvoittaa sinua asumaan talossa, johon sinulla ei ole varaa. Jos et halua myydä taloa, niin vuokraa se sitten.
Ex seurustelusuhde kämppiksenä ei vain millään käy, vaikka ymmärrän ja hyväksynkin menettelyn.
Täytyis ettiä oma kämppä.
Uudelle voit sanoa, että otit kämppikseksi taloussyistä miehen. Olette ehtineet jo huomata että toinen ei ole biologisesti kiinnostava. Jättäisin seukkailun kertomatta jos ei tule puheeksi. Etsikää uuden kanssa yhdessä sulle kiva luukku, josta pääset helposti eroon jos alkaakin synkata.
Mutta en vain ole saanut aikaiseksi, koska ei tämä talo tunnu kodilta. Vuokrat vain kalliita ja asumistuki tai toimeentulo tukikin on niin ja näin saako sitä. Monesti asumistukea on kuulemma huono saada ainakin ne jotka sitä tarvisivat oikeesti. Ei ole lapsia niin en ole ajatellut omaa asuntoa ostaa ja tuskin niitä on tulossakaan, sen verran ikää että olisi nekin pitänyt jo ajat sit mutta kun ei käy onnenlahjat aina mulle. Nyt ois aika kääntää elämässäni uusi lehti kohti parempaa tulevaisuutta kohden. Elämäni menee muuten ihan hukkaan koska sitä on vielä jäljellä, jos luoja suo :)
Meidän piti mennä tämän uuden kaverin kanssa tanssimaan kun oltiin sovittu mutta hän teki oharit ja ei vastannut eikä ottanut yhteyttä viestiin ja soittoihin. Ja Saapui paikkaan toisen naisen kanssa. Että eipä tässä tarvinnut selitellä :(
Mutta muutto jommalla kummalla esissä!