Joo,eli jos esim mutteri käsketään kiristämään 5nm tiukkuuteen,tarkoittaako se sitä, että kun metrin pituisen varren päässä oleva 5kg:n puntti ei enää painu alaspäin,on mutteri tarpeeksi tiukassa. Entä miten tuo pätee autojen yms.muiden moottoreista ilmoitettaviin vääntömomentteihin ja mistä se mitataan,renkaista vai kampiakselilta? Onko hemmetin isolla voimamiehellä enemmän vääntömomenttia kuin jollain pikkuautolla?
-Nm-
maallikko kyselee
14
7013
Vastaukset
- kaapeloitsija
kalibroidaan ihan punnuksilla ja mittaamalla momenttivarren pituus.
Voihan moottorinkin vääntömomentin mitata momenttimittarilla, hydrauli- ja sähkömoottoreissa tuo on aivan tavanomaista. Polttomoottoreissa asia ei ole aivan yksinkertainen; ensinnäkään kone ei käynnisty, jos vastamomentti ylittää starttimoottorin momentin. Jos kone on käynnissä, niin ei tuosta käsipelimittarilla saa enää kiinni, ja jos saisikin, niin moottori pysähtyisi, ja momentti olisi nolla. Tämän vuoksi polttomoottoreiden vääntömomentit mitataan jarruttamalla akselia esimerkiksi sähkögeneraattorilla, jolloin teho ja momentti saadaan suoraan sähköisenä arvona.- kaapeloitsija
5 kg puntti metrin varren päässä antaa muuten suunnilleen 50 Nm momentin.
- maallikko taas
kaapeloitsija kirjoitti:
5 kg puntti metrin varren päässä antaa muuten suunnilleen 50 Nm momentin.
en nyt ymmärtänyt hölkäsen pöläystä noista...
haluan vain tietää miten sen mutterin saa siihen 5nm tiukkuuteen olettaen että käytössä ei olisi momenttiavainta vaan rajattomasti eripituisia tankoja ja puntteja.Tai siis kiinnostaa vaan MITÄ se johonkin tiettyyn tiukkuuteen kiristettävä tarkoittaa.. - laksin
maallikko taas kirjoitti:
en nyt ymmärtänyt hölkäsen pöläystä noista...
haluan vain tietää miten sen mutterin saa siihen 5nm tiukkuuteen olettaen että käytössä ei olisi momenttiavainta vaan rajattomasti eripituisia tankoja ja puntteja.Tai siis kiinnostaa vaan MITÄ se johonkin tiettyyn tiukkuuteen kiristettävä tarkoittaa..puoli kiloa metrin tangon päässä.
punnuksen paino(kg) * 9.81 * varren pituus(m) = vääntömomentti(Nm) - laksin
maallikko taas kirjoitti:
en nyt ymmärtänyt hölkäsen pöläystä noista...
haluan vain tietää miten sen mutterin saa siihen 5nm tiukkuuteen olettaen että käytössä ei olisi momenttiavainta vaan rajattomasti eripituisia tankoja ja puntteja.Tai siis kiinnostaa vaan MITÄ se johonkin tiettyyn tiukkuuteen kiristettävä tarkoittaa..puoli kiloa metrin tangon päässä.
punnuksen paino(kg) * 9.81 * varren pituus(m) = vääntömomentti(Nm) - Wasserberg
laksin kirjoitti:
puoli kiloa metrin tangon päässä.
punnuksen paino(kg) * 9.81 * varren pituus(m) = vääntömomentti(Nm)varmaan huomioida myös varren paino. Meinaan että jos on oikein umpirautaa.
- perusfyysikko
Wasserberg kirjoitti:
varmaan huomioida myös varren paino. Meinaan että jos on oikein umpirautaa.
Jos tasapaksu metrin vääntövarsi painaa kilon, sen aiheuttama voima 9.8 N voidaan ajatella varren keskipisteeseen eli 0.5 m etäisyydelle. Siitähän tulee momenttia 0.5 m * 9.8 N eli 4.9 Nm.
- fysiikan tunnit
Jos ihminen ei ymmärrä voiman tai momentin kaltaista fysiikan peruskäsitettä, niin onko hän nukkunut tai lintsannut koulun fysiikan tunnit?
Lisäksi se on 5 kg ja 5 Nm. 5 nm taas on hemmetin pienen matkan pituus. - Henry F.
> jos esim mutteri käsketään kiristämään 5nm
> tiukkuuteen,tarkoittaako se sitä, että kun
> metrin pituisen varren päässä oleva 5kg:n
> puntti ei enää painu alaspäin,on mutteri
> tarpeeksi tiukassa
Niin siis vääntömomenti määritelmä on
Momentti = voima * varsi (siis M = F * L)
M = 5 Nm
F = ?
L = 1 m
Saadaan:
F = M/L = 5 Nm / 1 m = 5 N
Ja kun Newtonit muuttaa kiloiksi, niin saa:
5/9.8 = 0.51 kg
Siis kun paino on 0.51 kg yhden metrin varren päässä, niin siitä aiheutuu 5 Nm:n momentti.
Kiristyshommissa usein tehdään virheitä, kun ei huomioida kiristettävien osien kuntoa. Se vaikuttaa kierteissä olevaan kitkaan. Yleensä lähdetään siitä, että koneenosat ovat kevyessä öljyssä ja uusia, joille mm. tehdas antaa kyseiset ohjearvot. HUOMAA siis, että ruosteinen ja kuiva mutteri jää säännöllisesti alikireäksi, koska se vastustaa enemmän kiristymistä. Siksi yleensä suositellaan kierteiden kevyttä öljyämistä (ja puhdistamista) ennen ohjearvoonsa kiristämistä. Samasta syystä auton pyörän pultit pitäisi öljytä aina renkaanvaihdon yhteydessä, koska ruosteiset jäävät helposti löysiksi.
> Entä miten tuo pätee autojen yms.muiden
> moottoreista ilmoitettaviin vääntömomentteihin
> ja mistä se mitataan,renkaista vai
> kampiakselilta?
Riippuu mittauksesta. Mittauskohta on yleensä ilmoitettu. Normaali jälkimittauksessa käytettävä dynamometri mittaa auton vetäviltä pyöriltä, mutta moottoritehdas mittaa suoraan moottorin perästä. Joten tiedosta ei ole varmuutta, jollei siitä ole tarkemmin sanottu. Vaihteiston yms. häviöt toisin ovat varsin pienet, joten arvo on lähestulkoon sama käytännössä.
Yleensä kun puhutaan auton vääntömomentista, niin se on suhteessa auton tehoon ja moottorin pyörimisnopeuteen. Siis annettu suoraan moottorin perästä, kyseisellä pyörimisnopeudella. Mutta momenttiahan voidaan mitata mistä tahansa. Renkaalta mitattava momenttihan muuttuu aina kun vaihdetaan vaihdetta, koska renkaiden pyörimisnopeus muuttuu.
Oli miten oli, tehoa, pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia yhdistää kaava:
P[kW] = T[Nm]*n[r/min]/9549
http://en.wikipedia.org/wiki/Horsepower#Relationship_with_torque
Vääntömomenti voit siis aina laskea, jos tunnet auton maksimitehon ja kyseisen pyörimisnopeuden. Ja tällöin nimenomaa tulos saadaan moottorille (tai moottorin perästä).
Vaikkapa 150 kW:n teho pyörimisnopeudella 5500 r/min antaa vääntömomentiksi.
T = 9549*P/n = 9549*150/5500 = n. 260 Nm
Renkaille tästä tulee se mikä vaihteistojen yms. välitysten häviöiden jäljeltä jää. Yleensä yli 90% kuitenkin, koska hammasvaihteiden hyötysuhteet ovat korkeita.
Ja kuten edellä jo sanottiin, niin renkaalla näkyvä momenttihan aina muuttuu vaihteen mukaan. (Pitää siis tuntea välityssuhde).
> Onko hemmetin isolla voimamiehellä enemmän
> vääntömomenttia kuin jollain pikkuautolla?
On ja ei. Momenttihan riippuu välityssuhteesta ja vipuvarresta. Jos miehellä on pitkän pitkä vipuvarsi ja moottori on isolla vaihteella, niin mahdollisesti mies voittaa pikkuauton. Ja myös päinvastoin eri järjestelyin.- TV:tä katsellut
Tuli mieleen, että jossakin näin 8 miehen ja 500 hv:n Mersun köydenvetokilpailun. Mersu hävisi.
Mielestäni se on siinä mielessä mielenkiintoista, että vaikka periaatteessa vääntöä ja tehoa riittää moottorissa, niin tärkeä tekijä siinä on sen tehon ja väännön siirtäminen tiehen. Autolla on loppujen lopuksi pienempi kitka pinta-ala, kuin yhdellä kumisaappaalla, joten vaikka kuinka yrittäisi niin aina tulee raja vastaan jossa ylimääräisestä tehosta ja väännöstä ei enää ole varsinaista hyötyä.
Tärkeä tekijä onkin alustan ja renkaiden sopivuus tehon ja väännön suhteeseen. Sopivat välitykset ja renkaat ja tehon hallinta antaa usein paremman lopputuloksen, kuin lyhytkatseinen moottorin viritys. - perusfyysikko
TV:tä katsellut kirjoitti:
Tuli mieleen, että jossakin näin 8 miehen ja 500 hv:n Mersun köydenvetokilpailun. Mersu hävisi.
Mielestäni se on siinä mielessä mielenkiintoista, että vaikka periaatteessa vääntöä ja tehoa riittää moottorissa, niin tärkeä tekijä siinä on sen tehon ja väännön siirtäminen tiehen. Autolla on loppujen lopuksi pienempi kitka pinta-ala, kuin yhdellä kumisaappaalla, joten vaikka kuinka yrittäisi niin aina tulee raja vastaan jossa ylimääräisestä tehosta ja väännöstä ei enää ole varsinaista hyötyä.
Tärkeä tekijä onkin alustan ja renkaiden sopivuus tehon ja väännön suhteeseen. Sopivat välitykset ja renkaat ja tehon hallinta antaa usein paremman lopputuloksen, kuin lyhytkatseinen moottorin viritys.Eipä noista nykyisistä TV-ohjelmista paljoa opi, viihdettä ovat.
Ensinnäkin "tehon ja väännön suhde" on kierrosluku, tai tarkkaan ottaen kulmanopeus eli kierrosluku sekunnissa*2*pii. Teho on pyörivässä liikkeessä kulmanopeus kertaa vääntömomentti, ja suorassa liikkeessä nopeus kertaa voima. Tehoa tarvitaan kun suuressa nopeudessa pitäisi vielä kiihdyttää.
Köydenvedossa tarvitaan voimaa, johon riittää pienikin teho suurella välityssuhteella. Voiman välittäminen tiehen on ongelma, mutta renkaan kosketuspinta-alaa tärkeämpiä ovat materiaalit (rengas ja tie) sekä paino vetävillä pyörillä. Vedettiinkö siinä köydenvedossa muuten Mersun perää ylöspäin?
Veikkaanpa että tämä
http://www.konedata.net/Traktorit/FergusonTE20.htm
olisi vetänyt (asfaltilla) äijät kumoon. - TV:tä katsellut
perusfyysikko kirjoitti:
Eipä noista nykyisistä TV-ohjelmista paljoa opi, viihdettä ovat.
Ensinnäkin "tehon ja väännön suhde" on kierrosluku, tai tarkkaan ottaen kulmanopeus eli kierrosluku sekunnissa*2*pii. Teho on pyörivässä liikkeessä kulmanopeus kertaa vääntömomentti, ja suorassa liikkeessä nopeus kertaa voima. Tehoa tarvitaan kun suuressa nopeudessa pitäisi vielä kiihdyttää.
Köydenvedossa tarvitaan voimaa, johon riittää pienikin teho suurella välityssuhteella. Voiman välittäminen tiehen on ongelma, mutta renkaan kosketuspinta-alaa tärkeämpiä ovat materiaalit (rengas ja tie) sekä paino vetävillä pyörillä. Vedettiinkö siinä köydenvedossa muuten Mersun perää ylöspäin?
Veikkaanpa että tämä
http://www.konedata.net/Traktorit/FergusonTE20.htm
olisi vetänyt (asfaltilla) äijät kumoon.Mutta vilkaise traktoreiden takarenkaita: Niissä on pitoa.
Toinen todiste kontrollin tarpeesta: Bentley GT voittaa Dodge Chargerin kiihdytyskisassa.
Dodge on numeerisesti ylivoimainen. Street Racer iso-lohko täydellä teholla se tuottaa riittävästi vääntöä, jotta sen runkoa pitää vahvistaa, ettei se menisi kieroon ja lisäksi se on kevyempi, kuin 2,5 tonnin luksusauto.
Kaiken tuon perusfysiikan mukaan Dodge voittaa. Mutta se ei voita.
Tämä johtuu siitä, että kaikki se voima Dodgessa lähetetään suoraan mekaniisesti tuetuille takarenkaille. Tällöin kiihdytys itseasiassa pienentää kitkaa (renkaat nousevat tiestä) ja siten ne pyörivät tyhjää, kenties niinkin paljon, kuin 1/4 ajasta. Eli käytettävissä on vain 1/4 tehosta, laskettiin piin ja momentin suhde kuinka vain.
Bentleyssä elektroniikka pitää huolen, että jos renkaat pyörähtävät eteenpäin, eli ne menettävät otettaan edes sekunnin murto-osaksi (kuten tiedemiesten mukaan helposti käy) tehoa vähennetään, kunnes ne taas purevat taydellä kitkalla nopeuteen verrattuna. Kontrolli = Kiihtyvyys = Nopeus.
Eli alusta ratkaisee. - perusfyysikko
TV:tä katsellut kirjoitti:
Mutta vilkaise traktoreiden takarenkaita: Niissä on pitoa.
Toinen todiste kontrollin tarpeesta: Bentley GT voittaa Dodge Chargerin kiihdytyskisassa.
Dodge on numeerisesti ylivoimainen. Street Racer iso-lohko täydellä teholla se tuottaa riittävästi vääntöä, jotta sen runkoa pitää vahvistaa, ettei se menisi kieroon ja lisäksi se on kevyempi, kuin 2,5 tonnin luksusauto.
Kaiken tuon perusfysiikan mukaan Dodge voittaa. Mutta se ei voita.
Tämä johtuu siitä, että kaikki se voima Dodgessa lähetetään suoraan mekaniisesti tuetuille takarenkaille. Tällöin kiihdytys itseasiassa pienentää kitkaa (renkaat nousevat tiestä) ja siten ne pyörivät tyhjää, kenties niinkin paljon, kuin 1/4 ajasta. Eli käytettävissä on vain 1/4 tehosta, laskettiin piin ja momentin suhde kuinka vain.
Bentleyssä elektroniikka pitää huolen, että jos renkaat pyörähtävät eteenpäin, eli ne menettävät otettaan edes sekunnin murto-osaksi (kuten tiedemiesten mukaan helposti käy) tehoa vähennetään, kunnes ne taas purevat taydellä kitkalla nopeuteen verrattuna. Kontrolli = Kiihtyvyys = Nopeus.
Eli alusta ratkaisee.En näe tekstissäsi kovinkaan paljoa fysikaalista järkeä, esim:
"Mutta vilkaise traktoreiden takarenkaita: Niissä on pitoa"
Niiden pito asfaltilla riippuu enimmäkseen samoista asioista kuin henkilöautonkin renkaiden: kitkakertoimesta ja painosta pyörien päällä, eikä kumpaakaan näe "vilkaisemalla".
Tuohon Bentley vs. Charger-juttuun en paljoa osaa vastata, kun et kerro täsmällisiä lukuja, tai edes Chargerin vuosimallia (1968 vai 2008). Sen verran voin arvailla, että teho ei liene ongelma vaan juurikin voiman välittäminen tiehen, jossa automatiikkakin auttanee.
- maallikkko
kiitti vaan hyvistä ja asiallisista vastauksista.Pakkohan nuo normaalit v..tuilut on myös ottaa vastaan.
Taas helpotti elämää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941759
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2351602- 901361
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!661032Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46931- 47918
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38908Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9904- 46862
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika37849