Muualla kuin täällä netissä siis. Olen todennut nettitreffit toimiviksi ja tavannut upeita persoonia, mutta yhtään kuukautta pidempää seurustelua niistä ei ole kehkeytynyt.
Baareissakin osaan tehdä tuttavuutta, mutta siellä ollaan pitämässä hauskaa eikä tutustumassa mahdolliseen elämänkumppaniin. Tai no ollaanhan siellä toki silläkin mielellä, mutta mielestäni on huono hetki tutustua ihmiseen tilanteessa, mikä ei tuo sen ihmisen oikeaa minää esiin.
Olisko teillä siis vinkkejä, mistä sen oman kullan voisi löytää, kun terasseillekaan ei enää tarkene.
Enpä taida olla ainoa, joka näitä miettii. :)
Baareissakin osaan tehdä tuttavuutta, mutta siellä ollaan pitämässä hauskaa eikä tutustumassa mahdolliseen elämänkumppaniin. Tai no ollaanhan siellä toki silläkin mielellä, mutta mielestäni on huono hetki tutustua ihmiseen tilanteessa, mikä ei tuo sen ihmisen oikeaa minää esiin.
Olisko teillä siis vinkkejä, mistä sen oman kullan voisi löytää, kun terasseillekaan ei enää tarkene.
Enpä taida olla ainoa, joka näitä miettii. :)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Niin, siis vaikka olenkin ollut tyytyväinen netin kautta tapaamiini ihmisiin, niin kyllä sekin alkaa puuduttaa ja käymään työstä. Ja toisekseen se oman kuvan lähettäminen joka suuntaan tuntuu enemmänkin arveluttavalta. Missä lie käytössä sekin mahtaa olla.. Vaikka kasvokuva onkin, niin silti.
Ja olen siis 27v ja ihan nätin näköinen naisihminen. Tosin jokaisella on omat mieltymyksensä, kuten minullakin. Ja onneksi näin :)
Useesti mietiskelen samaa...!! :)
Että kun poika kaveri tekis mieli ittellensä löytää..,mut harmittaa ku joskus se tuntuu koko ajatus, nii epä toivoselta :(
Ite en muutes uskalla jotenki ees kokeilla tutustuu kehenkää netin kautta, et mulla taitaa olla siinä mieles sit pikkusen viel hankalampaa tää...
Oon kyl paljon miettiny et pitäs vaan rohkeesti tavata joku, kenen kans on ainaki netis tullu juttuun. Niinhä ne kaikki muutki taitaa tehdä..!!
Ja oon katellukki noit kaikkii deitti sivui, mis on just niit ihmisten ilmotuksii, mut mut mut...
Mä taidan olla liian ujo.
Enkä mä tiedä mitä mun pitäs sit itestäni kertoo, ku en tippaakaa osaa ainakaa mitenkää mainostaa itteeni. Mut silti haluisin osaa sanoo et oon iha kiva ! =)
Baarissa joo ollaa aina melkei siinä kunnossa ettei voi ainakaa tosissaa alkaa tutustuu uusii ihmisii siinä mielessä.., mä en ainakaa pysty pienes bailaus huppelis keskittyy juttelee sillee...
Ku joku osais vähä rohkasta/auttaa mua ottaa yhteyttä nettituttavuuksii, ni ei tie koskaa,vaik se kannattaiski!! =)
samat ongelmat on miehilläkin.
Nyt kun joku ymmärtäisi liikeidean ja perustaisi sinkuille kokoontumispaikan (ravintolatyyppisen) jossa oltaisiin oikeasti selvinpäin ja kunnolla (nollatoleranssi)niin asia voisi muuuttua. Kyseessä siis ei olisi mikään lihatiski vaan ihmisille seurusteluun tarkoitettu paikka. Samaan kun liittäisi seuranhakupalvelun niin taivas olisi rajana. Mutta Suomessa keskitytään näissä paikoissa joko bailaamiseen tai lärvien vetämiseen, ei siinä hirvittävästi toiseen ihmiseen voi tutustua pahemmin paitsi varsin pinnallisella tasolla ja suhteen ennustettava kesto on lyhyt.
Sinulle "tuttu tunne" niin suosittelisin vaikka profiilin tekemistä tänne ihan Suomi24.
Hankala vain kenenkään ottaa yhteyttä jos ei tiedä teidän osoitetta tai jos ette osaa antaa ymmärtää että kiinnostusta löytyisi.
Jos puhutaan varsinaisista deittisaiteista eikä foorumeista/chateista yms. niin niissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Suurimpana vaarana taitaa olla että siellä peli on aika kovaa ja ihmiset eivät ihan puhtaita jauhoja pussissaan ole liikkeellä. Profiilin luomiseen taitaa löytää ohjeitakin jos tuntuu ettei itseään osaa kuvailla.
Kyllä se tutustuminen voi olla aluksi helpompaa netin kautta jos ei ketään tahdo kaupungilta tai kahvilasta yrittää saada tapaamiseen.
Rohkeutta vain, yritys kannattaa enemmän kuin olla tekemättä mitään mutta se että miellyttääkö ne ihmiset teitä tai mikä lopputulos on ei voi luvata mitään. Toisaalta tämä tulee ihmiseltä joka ei nettideittaile koska asiat ovat hieman erilaisia reaalimaailmassa kuitenkin.
Kyl on jossain kaupungeissa perustettu sinkkuiltoja ja sinkuille paritanssiopetusiltoja,(itä-suomi). Tää idea pitäs saada enemmän tuultapurjeisiin mm. ravintoloiden/baarin pitäjiltä. Esim. kerran kk:ssa tai parissa, ni ok. Jäis turhat vouhottajat EHKÄ pois areenalta.:)
Toimivatko tuollaiset sinkkuillat todella? Voisin kuvitella, että niissä käy muutama nainen ja suuri joukko miehiä, ja kuitenkin niissä oletetaan miesten haluavan joko pelkkää seksiä tai passaavaa äitihahmoa ja naisten joko mahtisonnin tarjoamaa kyytiä tai jotain prinsessautopiaa. Yhtä hyvin voi sitten mennä baariinkin, eli jäädä foorumeille itkemään.
on hyvää tarkoittavaa... Mutta. Loppujen lopuksi, olkoon paikka vaikka mökin ulkohuussi,ni jos ei silmät säkenöi, sydän tahtia anna;) ni ei voi mitään.. Ihmisten pitäisi osata olla paljon avoimempia ja uskaleempia ihan vain omana ittenään,joka ikisessä paikassa. (Tää ajatus on kypsemmille ihmisille jotka eivät enää jaksa olla muuta kuin omia ihania ittejään:)) siis ei mitään vouhkaamista, mut pilkettä silmissä kuitenkin;)
Jotta tällaisiin saataisiin naisia mukaan, täytyisi niille tarjota jokin valeverho, koska menemällä sinkkuiltoihin nainen tulisi julkisesti paljastaneeksi, vaikkapa vain vihjanneeksikin että tarvitsee miestä, ja se ei nykyisessä feminismin kyllästämässä ilmapiirissä ole kuin häpeä.
Nainen tarvitsee varaventtiiliin esim. "En mä täältä ole miestä hakemassa, vaan pitämässä hauskaa"
Itse pitäisin jonkinlaisista kirjallisuusilloista, jonne voitaisiin kokoontua keskustelemaan jostakin kirjasta ym. pieniin ryhmiin. Tällaisia ei oikein ole, ainakaan missä itse asun, paitsi netissä.
Jos olet onnistunut elämään miehenä kolmekymppiseksi vailla naisten osoittamaa mielenkiintoa, kynnys sinkkuiltoihin osallistumiseen ei ole ihan päällimmäisin vaihtoehto. Noissa tilaisuuksissa sitä tuntee olevansa suurennuslasin alla, ja vailla omaa rauhaa.
Naisilla on myös outo tapa muodostaa ryhmiä, jossa yhdessä tuumin rankataan miehiä jyviin ja akanoihin. Mitä veikkaat, innostaako tuollainen osallistumaan ?
"Olen todennut nettitreffit toimiviksi ja tavannut upeita persoonia, mutta yhtään kuukautta pidempää seurustelua niistä ei ole kehkeytynyt."
Jos vika ei ole heissä sen on oltava sinussa.
Oletko sydämellä mukana vai odotatko että tilaamasi elämän mies tulee ja ilmoittaa olevansa sellainen?
Mä olen oppinut sen elämässäni että en odota toisista mitään ratkaisua mihinkään vaan yritän itse olla se puuttuva pala omana itsenäni sellaiselle joka miellyttää. Nyt ongelmakseni onkin muodostunut että mistä löytää sellainen joka miellyttää ja ajattelee samoin?
Aika moni nainen tuntuu olevan unohtanut että suhteet toimii kahteen suuntaan. Se on nykyään lähes 100% syy miksi heivaan jonkun mimmin laidan yli nykyisin.
Random kerrostalon katolla Oulussa, Suomenlinnan luolissa Helsingissä, gondolihississä Iso-Ylläksen hiihtokeskuksessa Lapissa, kadulla San Fransiscon Chinatownissa USA:ssa, Kangerlussuaqin lentokentällä Grönlannissa, Tugela joen rannalla KwaZulu-Natalassa Etelä-Afrikassa, Prambanon temppelialueen pihalla Javan saarella Indonesiassa... lista jatkuu loputtomiin, joten mielikuvituksen käyttö sallittua. :)
tutustua "oikeasti"on netti,galleria,chat palstat
vaatimustasoa nostetaan,ei ihme että sinkkuja aikuisia enemmän kuin koskaan
Kyllä se on kuule sillä tavalla, että yksin on parasta. Olen huomannut sen tässä neljänkymmenen yhden elinvuoden aikana. Nih :)
kaveriltasi kypärä ja ajotakki. Kypärä kädessä, ajotakki päällä painelet tien sivuun peukalo pystyssä. Kun kyydittäjä pysähtyy poimimaan sinua, kerrot määränpääksesi jonkin mutkareitin, joka päättyy samaan pisteeseen, josta sinut poimittiin. Siinä saa vauhdin hurmaa, pääsee koskettamaan, saa läheisyyttä eikä tarvitse välttämättä puhua mitään.
Eiku hetkinen, oliko tämä mun fantasia, että jostain tienposkesta löytyisi tuollainen nainen :D
Tosin ei oo kavereilla kypärää eikä takkia lainata, enkä itsekään oo vielä koskaan ollu prätkän kyydissä.
sulla on peukalo ja saat tulostettua mopon kuvan jostain :D Vielä kun kerrot mistä kaupungista pitää etsiä ihmistä, jolla on peukalo pystyssä ja moottoripyörän kuva hyppysissä niin etsintä voi alkaa.
Voithan sä pyytää, että se ajaa oikein hitaasti, ettei sua palota. Eikä sen lenkin tarvi pitkä olla (jos 20 km/h ajatte) :)
Juu, eipä sen lenkin tosiaan kovin pitkä tarttis olla, kun tää tyttö ois jo täpinöissään ;) Siitä riittäis sopivasti juttuakin alkuun, niin et pääsis hyvin tutustumaan..
Olisiko ongelma siinä, että teillä naisilla on aivan liikaa vientiä ja valinnanvaraa, ja siksi fiilikset ovat samat kuin lapsella karkkikaupassa ?! Takaraivossa kolkuttaa ajatus, että kulman takaa voi tulla vielä parempi kumppani. Niinpä !
Meillä miehillä tilanne on vähän toista luokkaa. Moni mies olisi tyytyväinen normaaliin, tasapainoiseen perhe-elämään. Tai edes siihen, että te naisetkin viitsisitte nähdä vaivaa ihmissuhteiden eteen ja tehdä aloitteita, ettekä vain seisoa tumput suorina.
Kyllä elämää on muuallakin kuin baareissa. Kaikki miehet eivät jouda, tai halua käydä baareissa.
Missä voi tutustua ? Missä tahansa. Kaupassa, bussissa, lenkkipolulla, harrastuksissa, jne. Kun pitää silmänsä auki, ja mielen avoinna, luulisi sopivia miehiä löytyvän. Ja vielä kun te naiset oppisitte olla tekemättä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä miehen ensiolemuksesta. Nähkää vaivaa, ja tutustukaa. Miestä ei pidä tuomita vain omien asenteiden, ennakkoluulojen tai ajattelutavan pohjalta.
No joillain naisilla asia voikin olla näin, mutta yleisesti ottaen, jos nainen sanoo, että flaksi ei käy, niin se todellakin voi olla niin. Ainakin minun karkkikauppani on tyhjä. Viimeksi olin vuosi sitten treffeillä miehen kanssa eikä senkään jälkeen mitään mainittavaa ole tapahtunut. Jos joku mies on ollut kiinnostunut, ei hän ole siitä ainakaan mitään viestittänyt sanoillaan, teoillaan eikä eleillään. Olen yrittänyt pitää silmäni auki. Kerran ehdotin harrastuksiin liittyvää asiaa eräälle miehelle täysin muussa kuin iskumielessä. Se varmaan ymmärsi kuitenkin asian toisin kuin minulla oli tarkoitus. Vastasi aluksi myöntävästi, mutta kaipa luuli kai kuitenkin että isken sitä eikä puhunut sen jälkeen enää mitään, eikä moikannut. Itsetuntoni ei siitä saanut kolausta, koska miehen käytös oli sellainen, ettei niin typerän ihmisen käytös minuun paljon vaikuta.. fiksumman voisi vaikuttaakin. Sanoisin olevani ihan ok näköinen, mutta voihan olla että miehen silmissä olen sitten ruma. Itsetuntoni on keskivertohyvä. Silti, karkkikauppa on tyhjä. Eli älkää miehet automaattisesti kuvitelko, että naisilla olisi jotenkin mainittava etulyöntiasema.
Ehkä kävelylenkillä?