Palasin lomilta levänneenä ja hyvillä mielin, olis siis kiva tulla töihin. Mutta annas olla, kun pääsin kahvihuoneeseen... Siellä jatkui taas pomon ja tiettyjen työtovereiden mollaaminen niin kuin ei olis lomaa ollutkaan. Kaverit kertoi toinen toistaan hersyvämmin, miten vitutti tulla töihin, jatkaa samaa paskaa jne.
Työ ei todellakaan ota päähän vaan työyhteisö. Työpaikkaa en haluaisi vaihtaa, koska tämä on ainoa paikka, jossa saan tehdä työtä, josta tykkään.
Jos eristäydyn omaan huoneeseeni, pääsen haukuttavien listalle; se ei sinällään haittaa, mutta se tarkoittaa, että työtäni aletaan sabotoida, tietoa bantataan, valehdellaan selän takana. Jos taas osallistun tähän kelmien kerhoon, kärsin omantunnon tuskia, sillä en oikeasti ole samaa mieltä muiden kanssa. On todella vaikea asettua kaiken ulkopuolelle, sillä työyhteisö on yhteisö.
Olen yrittänyt joskus sanoa kaveille, että peiliin voisi vilkaista, mutta siitä saa vain vihat niskaansa.
En ole sen parempi kuin muut, varmasti monet asiat teen ja tulkitsen väärin, mutta paskaa tämä luoviminen on. Miten ihmeessä tällainen pattitilanne ratkaistaan?
Työ ei todellakaan ota päähän vaan työyhteisö. Työpaikkaa en haluaisi vaihtaa, koska tämä on ainoa paikka, jossa saan tehdä työtä, josta tykkään.
Jos eristäydyn omaan huoneeseeni, pääsen haukuttavien listalle; se ei sinällään haittaa, mutta se tarkoittaa, että työtäni aletaan sabotoida, tietoa bantataan, valehdellaan selän takana. Jos taas osallistun tähän kelmien kerhoon, kärsin omantunnon tuskia, sillä en oikeasti ole samaa mieltä muiden kanssa. On todella vaikea asettua kaiken ulkopuolelle, sillä työyhteisö on yhteisö.
Olen yrittänyt joskus sanoa kaveille, että peiliin voisi vilkaista, mutta siitä saa vain vihat niskaansa.
En ole sen parempi kuin muut, varmasti monet asiat teen ja tulkitsen väärin, mutta paskaa tämä luoviminen on. Miten ihmeessä tällainen pattitilanne ratkaistaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ymmärrä miksi joillakin aikuisilla ihmisillä on tapana arvostella samassa työpaikassa olleita ihmisiä kahvitauoilla. Tähän olen törmännyt lähes jokaisessa paikassa missä olen ollut. Siis jos kyseessä olisi joku nuorten kerho niin voisin ymmärtää asian, mutta että aikuiset keski-ikäiset ihmiset viitsivät höpistä. Eikö kahvitaukoa voisi kuluttaa vähän virkistävämmin puhumalla jostain muusta vaikka päivän säästä, miksi vetää koko ajan kaikkea negatiivista esille. Minäkin kävisin ihan mieluusti töissä tekemässä töitä, mutta en tykkää turhasta juoruilusta.
Ainakin minusta hyvä että viitsitään olla rehellisiä eikä esittää iloista. Minulla tuo olisi toisinpäin että minä tulen aina vihaisena töihin kun muut olisivat iloissaan, yritä siinä sitten olla iloisten kanssa kun itseä vituttaa.
Ja minulla loma ei mitään helpota kun sen jälkeen pitää vain mennä takaisin.
Mutta jos minä olisin töissä mistä minä pidän ja muut eivät niin eipä se minua haittaisi. Eipä semmoista työtä edes kyllä ole.