Hänen geokätkentä-harrastuksensa takia parisuhteemme kärsii.
Seksiäkään ei ole enää ollut aikoihin, kun mieheni tulee töistä, hän lähtee kätkölle. Menen hänen mukaansa, mutta en silti oikein jaksa, että seksielämä kärsii.
Seksiäkään ei ole enää ollut aikoihin, kun mieheni tulee töistä, hän lähtee kätkölle. Menen hänen mukaansa, mutta en silti oikein jaksa, että seksielämä kärsii.
Vastaukset 5
Vanhimmat
löysin kätkön sieltä.....
Miehesi on tollo. Kyllä ne on ihan muut "kätköt", jotka meikäläistä kiinnostaa.
No eiks kannattais varmaan jutella asiasta? Tai vilauta siellä kätköllä sitä toista kätköä, sehän voisi olla aika eksoottista ja johtaa vaikka mihin?
Kyllä moni itse asiassa kärsii vastaavasta, ei se siitä muutu, jos et ota asiaa vakavasti puheeksi!
Eiks siellä luonnossa kätköllä vois harrastaa tajunnan räjäyttävää seksiä? Vaadit mieheltäsi, että jokaisesta löydetystä kätköstä sun tarvitsee saada kunnon hässimistä.
Ehkä ongelmasi on jo selvinnyt, mutta vastaan kuitenkin. Ihmisellä pitää olla joku intohimo, joka pitää hänet liikkeessä ja antaa onnistumisen elämyksiä, Olen vahvasti sitä mieltä, että vuorikiipeilijät, laskuvarjohyppääjät yms. vaarallisten lajien harrastajat tarvitsevat adrenaliininsa purkamiseen tällaisen kiihottavan extreme-harrastuksen pysyäkseen kondiksessa. Heille ei riitä vaaraton geokätkentä tai heille ei edes ole vaihtoehtona näköalaton ja mielikuvitukseton baarikärpäsen elämä. mikä voi uhata sitten kun ei enää ole mahdollisuutta/voimia/terveyttä harrastaa .
Ole tyytyväinen, että miehesi harrastus ei vaaranna teidän kummankaan turvallisuutta eikä terveyttä, eikä sinun tarvitse pelätä, millä mielellä miehesi tulee kotiin, kuten juoppojen kanssa pitää pelätä. Opettele vain pitämään puolesi ja sano, että kärsit siitä, että hän kohdistaa kaiken mielenkiintonsa muihin asioihin ja sinä tunnet itsesi hylätyksi. Kerro myös että koet eläväsi seksin suhteen puutteessa ja haluaisit enemmän yhteistä aikaa. Kun avaat suusi rakentavassa hengessä, heität pallon tavallaan toiselle ja voitte alkaa neuvotella kompromissista, missä huomodaan molempien tarpeet.
En tiedä kuinka vanha suhteenne on, mutta "leipääntyessä" alkaa tulla esim. näitä "pakenemisia". Silloin on aika alkaa miettiä syntyjä syviä ja kukin voi puhua vain omasta puolestaan. Ihmeitä tekevä lause on "vaikka meillä nyt menee huonosti, mie rakastan sinnuu ja haluan olla siun kanssa ja jos se miusta on kiinni, teen kaikkeni, että meillä olisi hyvä olla yhdessä"..ja sitten myös toimit sen mukaan. Tällä lailla voi päästä omasta parisuhdeahdistuksestaan ja vapauttaa itsensä rakastamaan myös sitä "huonoa" puolta miehessä.
Sopikaa illat toisillenne ja tehkää silloin jotain sellaista, mikä teistä molemmista on mukavaa. Seksillä ei kannata painostaa, sen suhteen on ja tulee hiljaisempia aikoja, mutta hyvänä pitäminen vailla vaatimuksia yhdistää ja lähentää. Miehet tarvii oman ajan ja omat extremensä, naisten täytyy vain kanavoida se luppoaika johonkin itselle mielekkääseen tekemiseen.