Täällä ei varsinaisesti silmään pitänyt palstaa parisuhteen jälkeisestä elämästä---
Kuitenkin haluaisin hieman pyöritellä ajatusta eron jälkeisellä ystävyydellä.
Erosta ei varsinaisesti ole vielä kulunut kovinkaan kauan ja se oli olevinaan sitä suurta rakkautta. Loppuaika vaan oli aika hankalaa ja ne suuret tunteet kuoli. Olen myös päässyt yli erosta ja sen aiheuttamista tunteista.
Exäni on sairas ja ei näinollen kovinkaan pitkäikäinen. Vaikka meitä ei oltu luotu elämään happyendiä, niin en häntä haluaisi hukata. Ystäviltä vaadin vähän eri asioita kuin kumppanilta ja uskoisin, että ystävän kriteerit hän pystyisi täyttämään. Ja haluaisin olla oikea ystävä jos hän sitä jossain sairautensa myöhemmässä vaiheessa ystäviä tarvitsee.
Ero oli hänelle ilmeisesti vaikeampi kuin minulle, enkä haluaisi hänen nyt luulevan että ajattelisin yhteenpaluuta ja ahdistuva jos lähestyn häntä ystävällisissä merkeissä - kun tosiasiassa toivoisin että oltaisiin vielä ystäviä ilman taka-ajatuksia muusta.
Aiemmasta kokemuksesta tiedän, että ystävyyttä on eron jälkeenkin, mutta yleensä yhteydenotot ovat tulleet n. 2 vuotta eron jälkeen.. Tässä tapauksessa aikaa vain ei ole loputtomiin.. 2 vuoden päästä voi olla myöhäistä..
Kuitenkin haluaisin hieman pyöritellä ajatusta eron jälkeisellä ystävyydellä.
Erosta ei varsinaisesti ole vielä kulunut kovinkaan kauan ja se oli olevinaan sitä suurta rakkautta. Loppuaika vaan oli aika hankalaa ja ne suuret tunteet kuoli. Olen myös päässyt yli erosta ja sen aiheuttamista tunteista.
Exäni on sairas ja ei näinollen kovinkaan pitkäikäinen. Vaikka meitä ei oltu luotu elämään happyendiä, niin en häntä haluaisi hukata. Ystäviltä vaadin vähän eri asioita kuin kumppanilta ja uskoisin, että ystävän kriteerit hän pystyisi täyttämään. Ja haluaisin olla oikea ystävä jos hän sitä jossain sairautensa myöhemmässä vaiheessa ystäviä tarvitsee.
Ero oli hänelle ilmeisesti vaikeampi kuin minulle, enkä haluaisi hänen nyt luulevan että ajattelisin yhteenpaluuta ja ahdistuva jos lähestyn häntä ystävällisissä merkeissä - kun tosiasiassa toivoisin että oltaisiin vielä ystäviä ilman taka-ajatuksia muusta.
Aiemmasta kokemuksesta tiedän, että ystävyyttä on eron jälkeenkin, mutta yleensä yhteydenotot ovat tulleet n. 2 vuotta eron jälkeen.. Tässä tapauksessa aikaa vain ei ole loputtomiin.. 2 vuoden päästä voi olla myöhäistä..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mahtaa sulla olla mielenkiintoiset Kriteerit "Ystäviltä vaadin vähän eri asioita kuin kumppanilta ja uskoisin, että ystävän kriteerit hän pystyisi täyttämään." Aika julmaa tekstiä. Ei kuulosta että arvostaisit toista. Mikähän siinä on.
Tunteet kuoli. Miksi loppu aika oli hankalaa, asioita ei selvitetty ja toinen jää nyt kuolemaan pois. Varmaan oli todella ahdistunut silloin jos tiesi että kuolee.
Onhan se ystävyys tms. joskus parempi kuin ei mitään. Tai yritys siihen. Silti toinen elättäelee aina toiveita jos välittää ja ihailee. Ehkä siellä toisella puolellakin aikoinaan, minne kaikki siirrymme ehkä eri aikaan.
Jepjep
Olet joko täysin tunteeton tai välinpitämätön.
Totta hitossa on ollut vaikeampi, jos noinkin sairas, kuolema taustalla, mielessä.
Mitä sinä oikein ajat takaa, eron jälkeisellä platonisella ystävyys-suhteella, oman omantuntosi vaientamistako..petitkö kenties suhteen aikana.
Pelkäätkö kuolevaa ihmistä, miten rankkaa voi olla, pakenitko, ettet kestä luopumisen tuskaa, kun se joskus tulee eteen, rakas ihminen, lähtee lopullisesti tästä maailmasta.
Tarkennus: Tämä toinen osapuoli oli sairas jo ennen suhteemme alkua ja oli tiedossa että hän kuolee. Hän oli myös se, joka halusi lopettaa suhteemme. Ketään ei voi pitää väkisin, irti on osattava päästää – saakai se kuolevakin ITSE päättää kenen kanssa on yksissä! Ja sitä päätöstä pitäisi kunnioittaa! Ystävyyden haluaisin kuitenkin säilyttää, ilman että hän heti luulee että yritän luikerrella takaisin, kun se ei todellakaan ole tarkoitus.
Toki voit olla ystävä. Ei kai silläkään väliä ole luikerteleeko vai ei. Hyvä ajatus on tärkein