Netissä kavereita tavanneet huomio!

Minun kohdalla ei toiminut. Parin tyypin kanssa kirjoteltiin meilejä muutaman kuukauden ajan. Oli jopa puhetta, että nähtäis joskus. Sitten yhtäkkiä, ilman selityksiä, molemmat lopetti kirjottelun..En todellakaan tiedä, mitä tapahtui.

Yhden muun kaverin kanssa kävi eri tavalla. Tapailtiin muutaman kuukauden ajan; käytiin kahvilla, toistemme luona kylässä jne. Kaikki tuntui sujuvan ihan kivasti, kunnes tämä kaveri sai ihan ihmeellisen kilarin todella pienestä asiasta. Hän ei suostunut kuuntelemaan mitään selityksiä tai perusteluja asian suhteen. Välit meni poikki. Lopulta hänen käytöksensä alkoi olla aika uhkaavaa, aloin hieman pelätä..Nykyään ei olla missään tekemisissä, hyvä niin.

Tosielämässä en olisi varmaankaan edes yrittänyt tutustua kehenkään heistä. Mulla siis on aika huonot kokemukset, mutta voihan se olla, että sinä löydät jotain parempaa :) Mielestäni kannattaa kuitenkin yrittää.

mooi.. tutustuin erääseen tamperelaiseen poikaan ennen tänne muuttoani. Tavattu ollaan jo useampaan kertaan ja edelleen silloin tällöin. Kerettiin meilailla jo noin vuoden tai kaks ennen tapaamista.

joskus tutustuin pariin mukavanoloiseen tampereelle muuttaneeseen poikaan chatissa. tavattiin vielä samana iltana, ja hyvin tultiin juttuun.

ei huonoja kokemuksia, ainoa vain, etteivät nuo kaksi juttua niin vakavia olleet. onnellinen, että olen saanut tutustua niinkin upeisiin persooniin, mutta tavataan harvoin.

Netti on nykyään niin suosittu väylä etsiä myös ystäviä ja kavereita, joten ihan rohkeasti ystäviä etsimään. Tosin kannattaa pitää jonkinlainen yksityisyyden suojaus päällä ainakin aluksi. Esimerkiksi kirjoitella aluksi sähköposteja ja mieluiten osoite olisi sellainen, josta ei oma henkilöllisyys heti paljastu (ei esim etunimi.sukunimi@osoite-tyylistä). Myös koko nimensä ja tarkan asuinsijaintinsa viljelyä alkuvaiheessa kannattaa välttää. Etunimen kertomisesta nyt ei mitään haittaa ole, mutta ei ensimmäisessä mailissa kannata tuntemattomalle kertoa jokaista asiaa elämästään :)

Kun sitä kirjoittelee aikansa, niin kyllä toisen kirjoittelusta huomaa, onko siellä aito ihminen toisessa päässä samalla asialla vai. Tosin ei ihan aina, kyllähän nuo huijarit asiansa osaavat, jos haluavat, mutta tuskin jaksavat kauaa roikkua mailisuhteessa, jos eivät saavuta mitä haluavat. Puhelinnumeronsa ja osoitteensa antamisessa siis kannattaa olla kuitenkin varovainen.

Mielestäni kannattaa kuitenkin enemmän kirjoteilla niitä maileja tai olla yhteydessä vaikka messengerin kautta ennen kuin tapaa. Ja tapaaminen olisi hyvä sopia mahdollisimman julkiselle paikalla, esim. kahvilaan tai muualle. Asioista kannattaa myös ottaa selvää ennen kuin tapaa tuntematonta. Eli kysyä saa asioita toiselta, ei sellaista ole pakko tavata, joka ei suostu mitään kertomaan itsestään. Hälytyskellojen olisi hyvä soida siinä vaiheessa, jos toisen kirjoittelu herättää epäilyksiä (esim. valehtelua ilmenee, kertoo aluksi erilailla ja myöhemmin toisella tavalla itsestään, epäilet vastapuolen mielenterveyden tilaa tms.)
Myös kuvan vaihtaminen tai ainakin mahd. tarkkojen tuntomerkkien vaihtaminen ennen tapaamista voi olla ihan paikallaan puolin jos toisin.

Ja nyt niitä omia kokemuksia :)

Olen pari kertaa etsinyt netin kautta mailikavereita ja niitä on löytynyt. Useimpien kanssa ei ole ajatukset osuneet alkututustumisen jälkeen yksiin ja mailailu on loppunut ennen tapaamista. Olen tähän mennessä tavannut 5 mailikaveriani kolmen vuoden sisällä. Jokainen on ollut ihan hyvä kokemus, yksi ehkä hieman vähemmän hyvä.

Ensimmäisen kanssa kirjoittelimme lähes päivittäin sähköposteja, myöhemmin messengerin kautta. Oli paljon yhteisiä mielenkiinnonkohteita ja juttua riitti. Noin vuoden kirjoittelun jälkeen näimme Helsingissä, kun kumpikin sattui olla samaan aikaan siellä pääsykokeissa (eri kokeissa tosin). Päivä kului kahvilla, shoppailemassa ja juttelun merkeissä. Oli hyvä kokemus ja tulimme mukavasti toimeen. Tosin näkeminen jäi siihen, kun kaveri pääsi eri puolelle Suomea opiskelemaan ja välimatka oli satoja kilometrejä. Tämä tyyppi myös lopetti sähköpostien kirjoittelun heti opiskeluidensa alettua. Ei siis kovin kestävää laatua tuo "ystävyys".

Kolme seuraavaa ovat olleet tästä asuinpaikkakuntani läheisyydest ja jokaisen kanssa on maileja vaihdettu yli puoli vuotta ennen tapaamista. Yhden kanssa tapaaminen meni nappiin, mutta hän muutti myös eri puolelle Suomea melkein heti tapaamisen jälkeen ja nykyään kirjoitellaan n. kerran kuussa sähköpostia.
Toisen kanssa tapaaminen sujui myös mukavasti. Tosin n. puolen vuoden mailien vaihdon jälkeen tämä kaveri osoittautui todella itsekkääksi ja negatiiviseksi ihmiseksi, joka myös taitavasti sai minutkin usein negatiiviselle tuulelle mailien ja messengerkeskusteluiden jälkeen. Hän mm. haukkui kahvilla ollessamme jokaisen ikkunan ohi kävelleen ihmisen ulkonäöltään ja muutenkaan hänellä ei ollut mistään asiasta positiivista sanottavaa. Tämä hieman häiritsi ja nykyään kirjoittelemme aika harvoin.

Yksi on jäänyt oikein hyväksi ystäväkseni. Noin kolmen kuukauden aktiivisen sähköpostikirjoittelun jälkeen näimme kahvilla ja sen jälkeen olemme mm. olleet yhdessä festareilla ja teatterissa. Hän asuu samalla paikkakunnalla, joten myös lenkkeilyä ja arkinäkemistä on ollut. Tulemme hyvin toimeen ja olen oikein positiivisella mielellä liikkeellä. Toivottavasti tästä kehkeytyy hyvä ystävyy. :)

Tuntuu, että netin kautta on ehkä kuitenkin vaikeampi löytää juuri niitä oman henkisiä kavereita ja tutustua itselleen "oikeanlaisiin" ihmisiin. Netissäkin kuitenkin on paljon ihmisiä, jotka etsivät kavereita ja oikeiden ihmisten kohtaaminen on ihan tuuripeliä. Kuitenkin kannattaa tutustua! Koskaan ei tiedä, mitä eteen tulee. Itse olen kihlattuni löytänyt myös netin kautta 4 vuotta sitten :)

Kuitenkin varovaisuus on valttia. Varoittavana esimerkkinä eräs vuosi sitten tapaamani naapuripaikkakuntalainen nuori nainen. Hän alkoi soitella esim keskellä yötä, että hakisin häntä baarista tai pyysi myös rahaa lainaksi ensimmäisellä tapaamisella n. puolen vuoden kirjoittelun jälkeen. Oli myös ennen tapaamista kahvilassa lähettänyt sähköpostilla kuvan itsestään - joka sitten osoittautui ihan jonkun eri ihmisen kuvaksi. Tästä ihmisestä pääsin kyllä suht. helposti "eroon" eli emme ole enää yhteydessä, mutta aluksi hieman pelästyin hänen hyökkäävää asennettaan, rahan pyytelyä, öisiä soittoja ja ahdistavaa käytöstä. Joten koskaan ei voi tietää, millainen ihminen toisessa päässä on, mitä ongelmia jollakulla voi olla ja onko itse esim. pätevä auttamaan, vaikka halua olisikin. Rauhallinen tutustumistahti on myös ihan hyvä asia varmistaa toisen puhtaat jauhot :)

KYLLÄ! Tosiaankin voi ystävyyttä löytyä netistä... Itse löysin parhaan ystävän ja sitten rakastuinkin häneen

chatin kautta.
Alusta alkaen oli kuin olisi jälleen löytänyt jo kadottamansa ystävän, kaikki tuntui niin tutulta.

Tapasimme puolen vuoden mesettelyn ja puheluiden jälkeen ja sama jatkuu. Vaikka yhteydenpidossa olisikin pitempi tauko, ei se vaikuta ystävyyteemme, molemmat olemme sen luonteisia, että ystävyys on ja pysyy.

Kyllä netissä tunnistaa eri tyylien edustajat ja osaa kiertää epämääräisyydet.

Itse olen saanut useita ystäviä internetin kautta ja ex-poikaystäväni tapasin myös netin kautta. Sitä rakkautta kesti monta vuotta. Joten uskon hyvin, että netin kautta voi löytää mitä ihanimman ystävän itselleen sekä jopa unelmiensa miehen!

...se, jos on toimiakseen. Ystävyys syntyy paikasta ja ajasta riippumatta - ja tosiytävyys kestää vaikka se olis kirjeenvaihdosta lähtenyt itämään. Ja ei kait tämä kirjeenvaihtoa kummempaa ole - vai onko?

mukaan netistä voi löytyä myös oikeita helmiä. Löysin nykyisin ex-mieheni sieltä. Oltiin yli kahdeksan vuotta yhdessä. Nykyään hyviä ystäviä. Liika varovaisuus ei ole koskaan pahitteeksi. Ihmiset ei ole aina sitä miltä kuulostaisi. Itse sain kokea myös sen nurjan puolen.

Etsin uusia ystäviä, mutta eräs mieshenkilö ihastui, rakastui ja halusi minut hinnalla millä hyvänsä. Piinasi minua, vanhempiani, sukulaisiani, ystäviä vuosia. Se oli yhtä helvettiä. Pienen ymmärryksen antoi se, että mies oli henkisesti kovin sairas, kuulin tämän myöhemmin. Onneksi ajanmyötä tilanne loppui. Tuon tapauksen jälkeen en ole uskaltanut vuosiinvuosiinvuosiin käydä juuri sätissäkään sanomassa kuin moi :)

Kantsii olla varovainen, itseltä meni täysin luottamus yhden pellen takia:/

Kyllä itselläni toimii.

treffien kautta löysin 80 kilsan säteellä asuva mies, kerran ollaan nähny, päivittäin meseillään, soitellaan tai tekstaillaan.
Olemme hyviä ystäviä, vaikka olemmekin vastakkaistasukupuolta voimme jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä. kuten nyt naistenvaivoista ja auton rassauksesta.

Aivan loistava ihminen :)