Hei,
miten suhtaudutte kavereittenne exien ja varsinkin nykyisten yrityksiin? Itse koen kyseiset tilanteet epämiellyttävinä, varsinkin noiden nykyisten osalta. Olen antanut aina rukkaset ja tulen antamaankin, sillä se on hyvin helppoa kavereiden huonon naismaun ja oman itsekurin suhteen ja toisekseen vientiä on sen verran, ettei tarvitse edes harkita. Ei nämä muuten haittaisi, koska tilanteista pääsee pääsääntöisesti eroon helposti, mutta kun 90% kavereiden existä, joita olen kavereiden suhteen päätyttyä nähnyt, ovat yrittäneet ja noin 15-20% kaikista ovat yrittäneet vielä suhteen ollessa käynnissä kaverini kanssa eli yrittäneet pettää kaveriani. Nuo prosentit ovat niin korkeita, että minulle tulee lähes väistämättä mieleen nähdessäni kaverini exän, että hän tulee kyllä yrittämään. Ongelmallisimpia ovat tilanteet, joissa kaverini on saanut jotenkin tietää exänsä yrityksistä ja olen joutunut ikävään välikäteen, sillä en ole rohkaissut naisia mitenkään. Tietenkään exien ollessa exiä asian ei periaatteessa pitäisi haitata, mutta jos suhde on ollut pitkä ja lopussa riitainen, niin siinä on usein hampaankolossa jotakin toisella.
Esimerkkinä voisin mainita pahimman eli missä kahden lapsen äiti yritti kaverin veljen nähdessä ja kuullessa koko tapahtumaepisodin. Sain vetää bravuuri blondiroolia, etten muka tajunnut mistä oli kyse ja että mimmi oli humalassa ja ei siksi tiennyt mitä teki. Loppuillan olinkin 2 metrin säteellä kaveristani, yllättäen. Enpä kyllä ole mennyt kaveristani sen jälkeen kahta metriä kauemmaksi, jos kyseinen nainen on ollut lähettyvillä.
En todellakaan halua kertoa yhdestäkään noista tapahtumista kavereilleni, sillä väistämättä jollekin voisi tulla kuva, että olisin itse yrittänyt jotain ja toisekseen siitä tulisi paha mieli toiselle. Eli parempi olla vain hiljaa.
Itse olen ratkaissut tilanteet joutumatta missään nimessä kahden kesken yhdenkään kavereitteni tyttöystävien kanssa ja tapaamatta heitä ennen kuin he ovat seurustelleet kaverini kanssa minimissään 3 kuukautta tms. Historiallisista tilastoista voin hyvin päätellä, että todennäköisyys sille, että kaverin tyttöystävä yrittää, on niin suuri varsinkin suhteen alkumetreillä, kun asia ei ole vielä vakaalla pohjalla. Esim. minun kävi sääliksi kaveriani, joka luuli löytäneensä todella hyvän tytön (loistava ulkonäkö persoona jne.), kun todellisuudessa nainen oli kiinnostunut minusta ja ainoa syy ilmeisesti oli seurustella kaverini kanssa, että pystyi samalla viettämään aikaa minun kanssani edes vähän aikaa. Onneksi nyt vanhempana ei ole tuollaisia "väärin perustein" seurustelevia, tosin yritykset kavereiden exien taholta ovat olleet huomattavasti suorasukaisempia "suoraan asiaan yrityksiä" varsinkin ravintoloissa tavattuna... Tosin onneksi naiset ovat luovuttaneet suhteellisen helposti. Ehkä sen vuoksi, etten ole lähtenyt heidän kavereittensa mukaan kavereiden exien yrittäessä parittaa minua heille aiemmin. Ikävintä ovat olleet tilanteet, joissa olisi ollut kiva keskustella ihan neutraalisti kavereiden viisaiden exien kanssa, mutta yrityksien vuoksi olen joutunut katoamaan.
Mietteitä, kommentteja?
miten suhtaudutte kavereittenne exien ja varsinkin nykyisten yrityksiin? Itse koen kyseiset tilanteet epämiellyttävinä, varsinkin noiden nykyisten osalta. Olen antanut aina rukkaset ja tulen antamaankin, sillä se on hyvin helppoa kavereiden huonon naismaun ja oman itsekurin suhteen ja toisekseen vientiä on sen verran, ettei tarvitse edes harkita. Ei nämä muuten haittaisi, koska tilanteista pääsee pääsääntöisesti eroon helposti, mutta kun 90% kavereiden existä, joita olen kavereiden suhteen päätyttyä nähnyt, ovat yrittäneet ja noin 15-20% kaikista ovat yrittäneet vielä suhteen ollessa käynnissä kaverini kanssa eli yrittäneet pettää kaveriani. Nuo prosentit ovat niin korkeita, että minulle tulee lähes väistämättä mieleen nähdessäni kaverini exän, että hän tulee kyllä yrittämään. Ongelmallisimpia ovat tilanteet, joissa kaverini on saanut jotenkin tietää exänsä yrityksistä ja olen joutunut ikävään välikäteen, sillä en ole rohkaissut naisia mitenkään. Tietenkään exien ollessa exiä asian ei periaatteessa pitäisi haitata, mutta jos suhde on ollut pitkä ja lopussa riitainen, niin siinä on usein hampaankolossa jotakin toisella.
Esimerkkinä voisin mainita pahimman eli missä kahden lapsen äiti yritti kaverin veljen nähdessä ja kuullessa koko tapahtumaepisodin. Sain vetää bravuuri blondiroolia, etten muka tajunnut mistä oli kyse ja että mimmi oli humalassa ja ei siksi tiennyt mitä teki. Loppuillan olinkin 2 metrin säteellä kaveristani, yllättäen. Enpä kyllä ole mennyt kaveristani sen jälkeen kahta metriä kauemmaksi, jos kyseinen nainen on ollut lähettyvillä.
En todellakaan halua kertoa yhdestäkään noista tapahtumista kavereilleni, sillä väistämättä jollekin voisi tulla kuva, että olisin itse yrittänyt jotain ja toisekseen siitä tulisi paha mieli toiselle. Eli parempi olla vain hiljaa.
Itse olen ratkaissut tilanteet joutumatta missään nimessä kahden kesken yhdenkään kavereitteni tyttöystävien kanssa ja tapaamatta heitä ennen kuin he ovat seurustelleet kaverini kanssa minimissään 3 kuukautta tms. Historiallisista tilastoista voin hyvin päätellä, että todennäköisyys sille, että kaverin tyttöystävä yrittää, on niin suuri varsinkin suhteen alkumetreillä, kun asia ei ole vielä vakaalla pohjalla. Esim. minun kävi sääliksi kaveriani, joka luuli löytäneensä todella hyvän tytön (loistava ulkonäkö persoona jne.), kun todellisuudessa nainen oli kiinnostunut minusta ja ainoa syy ilmeisesti oli seurustella kaverini kanssa, että pystyi samalla viettämään aikaa minun kanssani edes vähän aikaa. Onneksi nyt vanhempana ei ole tuollaisia "väärin perustein" seurustelevia, tosin yritykset kavereiden exien taholta ovat olleet huomattavasti suorasukaisempia "suoraan asiaan yrityksiä" varsinkin ravintoloissa tavattuna... Tosin onneksi naiset ovat luovuttaneet suhteellisen helposti. Ehkä sen vuoksi, etten ole lähtenyt heidän kavereittensa mukaan kavereiden exien yrittäessä parittaa minua heille aiemmin. Ikävintä ovat olleet tilanteet, joissa olisi ollut kiva keskustella ihan neutraalisti kavereiden viisaiden exien kanssa, mutta yrityksien vuoksi olen joutunut katoamaan.
Mietteitä, kommentteja?
Vastaukset 10
Vanhimmat
osaan suhtautua positiivisesti. Siis jos tapaisin nyt jonkun, joka on muutama vuosi sitten ollut jonkun tuttunut ex. Mutta esim. omien sisarusten (lähisuku) ex-puolisoja/kumppaneita EN KOSKAAN. Ikuisesti tabuja.
Mutta en koskaan sellaiseen, joka vielä seurustelee ja yrittää silti iskeä! Itselläni on ainakin yksi hyvä kaveruussuhde mennyt tämän takia ihan pilalle, kun en kertakaikkiaan voi käydä siellä. En pysty nollaamaan tilannetta (lähetteli tekstareita, ehdotteli seksiä yms.). Ja ovat vieläkin yhdessä, siis.
kavereitteni tyttöystävällä on puhelinnumeroani. Muutamalla on ja kun puhelin soi ja näen soittajan tulee minulle välittömästi ajatus, että toivottavasti ei vaan yritä.
Olen pystynyt käymään kavereitteni luona, mutta niiden luona käymistä olen harventanut, joiden naiset ovat yrittäneet. Onneksi tällä hetkellä kuvioissa ei ole kuin yksi joka on yrittänyt suorasti (se lasten äiti...) ja yksi toinen, josta en ole ihan varma, yrittikö. Parit tekstarit kyllä sain kaverin tietämättä, kun olin kaverini kanssa ravintolareissulla. En ole tavannut naista kuin pari kertaa, joten siltä osin ei ole pelättävää ja toisekseen he asuvat toisessa kaupungissa.
Monesti oikein hakenut, että joku ottaisi tämän aiheen puheeksi. Mulla on samanlaisia kokemuksia, pelkään jo tavata kavereideni "helluja".. Erittäin epämukavaa kuulla umpirakastuneen kaverin hellun suusta juttua, kuinka seksikäs olen, kuinka olisi mukava panna yms. Itse olen aina ajatellut, että kavereiden miehet on niitä kaikkein turvallisimpia miespuolisia kavereita, mutta en ajattele enää. Mulla vaan tilanne on jo mennyt siihen, että musta ollaan mustasukkaisia, vaikken itse koskisi IKINÄ kaverin helluun enkä edes ex sellaiseen. Paska on jo mun niskassa, katsos kun olen eronnut ja ns. vapailla markkinoilla, eli suuren suuri uhka..
Kaikkein ärsyttävintä mun mielestä on, et mun usko miehiin hupenee aika kovaa kyytiä. Yritän vaan uskoa, että ei kaikki, vaikkakin suuri osa on kusettajia, niin miehissä kuin naisissakin....
Olen juuri samaa kokenut, mut ajattele niin, että ne äijät on akkamaisia.. Kusihousut vielä laittaa omat sanat toisen suuhun, niin siinähän se eronneen naisen maine paranee.. Itsellä se periaate, et pariskunnat olkoon onnellisia, en IKINÄ enää yritä totuutta kertoa.. Huorana mua pidetään, vaikka sammal kasvaa housuissa :D
Alkanu vaan vituttaan jo omat kaveritki, onko ne edes kavereita, jos edes kuvittelevat mun kykenevän toimimaan niin sikamaisesti..
ovat aika heikot. Minä olin aika sinisilmäinen kavereitteni otteista nuorempana ja luulin, että he ovat kilttejä koko loppuelämän (paitsi tietty 20%). Oikeasti nykyään, kun teen näiden tyyppien kanssa hotelli-ravintolailta reissuja kerran kahdessa kuukaudessa (jotka ovat ihan loistavia reissuja enkä haluaisi jättää niitä väliin), niin ekana lähtee hotellihuoneessa sormukset nimettömistä sormista ja sitten yritetään ihan jokaista johon on pienikin mahdollisuus (tyttöystävät/vaimot toisessa kaupungissa + nämä naiset eivät juuri baareissa ole käyneet). Minä en nyt moralisoi, koska se on oma valinta, mutta minä olisin pistänyt vaimoina eropaperit jo aikaa sitten näiden kouraan, sen verran törkeää se meno on. Mm. selitykset tippurin saamisesta kurkkuun ovat olleet sitten "me vaan suudeltiin", kun todellisuus on ollut 69... Ainoastaan rumimmat ja lihavimmat miehet, joilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia ravintolamaailmassa ovat niitä uskollisimpia, koska ei ole mitään intressejä.
Jos jaottelen vähän omia tuttujani, jotka käyvät ravintoloissa kanssani. Noin 20% on sekä ihan ok näköisiä, järkeviä ja kilttejä eli ravintolailta on sitä tanssimista ja alkoholia. Nämä ovat sellaisia, joiden kanssa voisin itsekin periaatteessa seurustella, jos olisin nainen eli ns. kunnon miehiä. 20% on sitten niitä, jotka ovat yrittävät naisia, koska muutkin kaverit yrittävät. Jos ovat vain minun seurassani, niin sitten ovat kiltisti. 60% on sitten niitä, jotka yrittävät heti kaikkea mihin on mahdollisuutta. Tosin liiton ensimmäiset kolme vuotta keskimäärin ovat ruusuisia, milloin tästä 60% osuudesta 2/3 on kiltisti, sen 20% ei sitten olisi pitänyt ikinä mennäkään naimisiin eli pettämistä on ollut suurinpiirtein hääpäivää ennen ja heti sen jälkeen...
Yksi käytännön esimerkki oli kiltin kaverin polttarit. Mukana oli muistaakseni 15 tyyppiä. Minä, polttarisankari ja joku kolmas istuimme baarissa pari tuntia, kun muut istuivat strippiluolassa eturivissä. Sinne polttarisankarikin joutui priveshowhun, mutta tuo nyt oli vähän eri juttu enkä laske sitä miksikään tahalliseksi yritykseksi. Minä pidin nuorempana naisia todella tiukkapipoisina, jos he kulkivat miestensä mukana. Pidän minä vieläkin (esim. niille hotelli/ravintolareissuille en voisi kuvitella tyttöystäviä mukaan, koska koko idea on pitää hauskaa poikien kesken) osittain. Valitettavasti kaikille pojille hauskanpito poikien kesken ei riitä. Sen verran nyt itsekin voisin antaa itselleni vapautta, että voisin periaatteessa flirttailla jonkun mimmin kanssa, mutta ei se ikinä menisi mistään kädestä pitämisestä kummallisemmaksi. Näillä pojilla tuo kädestä pitäminen on vain alkulämmittelyä. Joillain pojista on tosin pieniä lieventäviä asianhaaroja mm. nainen oikeasti nalkuttaa jatkuvasti, on lihonut 30 kg ja pihtaa. Tosin tuolloin kannattaisi miettiä kannattaako tuollaisessa suhteessa sitten olla. Olisi kiva tietää millaisia tyttöjen illat ovat.
Minun on vaikea sanoa kuinka moni näistä miehistä on yrittänyt jonkun kaverin tyttöystävää, kukaan kun ei ole tullut sitä kertomaan. Veikkaisin kuitenkin tämän saman 20% olevan asialla, jolle vaimolla ei ole tunnu muutenkaan olevan mitään merkitystä... eikä ilmeisesti kaverisuhteillakaan. Kerran häpesin silmät päästäni, kun yksi kaverini yritti toisen kaverini (ei tuntenut tätä) tyttöystävää metrin päästä toisesta kaveristani. Sain seliteltyä kaverin humalatilalla. Sama kaveri yritti heti yhtä mimmiä, jonka kanssa juttelin ravintolassa ja joka oli kiinnostunut minusta. Itseäni ko. nainen ei kiinnostanut yhtään muuten kuin juttuseurana, mutta ihan hyvä tietää tuossa vaiheessa kaverin taipumuksista ainakin humalatilassa.
Nämä suhteiden jälkeen tulleet yritykset ovat minustakin ihan ok, jos ero on ollut jotakuinkin sovinnollinen. En minä niistä ahdistu, kun niistä pääsee niin helposti eroon. Kunhan nyt ei ihan erokuukauden aikana tulisi ja varsinkaan ei tulisi sitä julistaa expoikaystävälle, koska siitä tulee vain ongelmia minulle, joka en ole tehnyt mitään. Voisin ehkä hyvin teoreettisesti seurustella kaverin exän kanssa, jos suhde olisi ollut joku alle 3 kk, mutta silloinkin mahdollisuus on ihan häviävän pieni, koska minun ei oikeasti tarvitsisi harkita sellaista. Riippuu tietysti kaverisuhteesta. Jos kyseessä on joku entinen opiskelukaveri, johon ei pidä mitään yhteyttä vaan yhteistä on ollut lähinnä opiskelu ja nähdään kaupungilla ehkä kerran vuodessa ja suhde on muuttunut hyvänpäivän tutuksi, niin sitten ehkä.
Minulla ei ole ollut onneksi koskaan luottamuspulaa kavereitteni osalta, vain kahden osalta, koska nämä naiset sen verran selkeästi osoittivat kiinnostustaan minuun. Toinen onneksi vasta suhteen päätyttyä. Miehenä on se hyvä puoli, ettei ole oikeasti mitään mahdollisuutta tulla raiskatuksi kaverin puoliskon osalta ja lääppimisistäkin pääsee helposti eroon tiukalla otteella ellei mimmi ole todella humalassa ja tyhmä.
kotkia toisilleen. Muistan monta riitaa, joissa jonkun kaverin tyttökaveri on saanut päähänsä kaverinsa erottua ja sinkkuunuttua, että nyt se yrittää minun miestäni, kun viihtyykin hänen seurassaan hyvin. No parissa tapauksessa suhde kyllä tulikin, mutta vasta eron jälkeen. Tosin siihen loppui parin tytön ystävyyssuhde lopullisesti. Siitä kyllä syytän omaa kaveriani, sillä hän tahallaan halusi tehdä niin paljon hallaa kuin mahdollista entiselle tyttöystävälleen, tässä tapauksessa ehdottamalla exänsä kaverille ja onnistumalla siinä.
Minulla ei ole ollut todellisia ongelmia kavereiden kanssa. Kerran oli puolen vuoden kina, kun kaverin exä yritti näkyvästi heti suhteen päätyttyä minua.
naisia yritetään enemmän, koska joitakin miehiä ohjaa alakerran aivot, joten tämä on enemmän naisten ongelma.
Vaikea sanoa kärjistyisikö nämä tilanteet miten eri konteksteissa. Ainakin näiden suhteessa olijoiden yritykset ovat tulleet 90%:sti alkoholin vaikutuksen alaisena. En vietä mökkireissuja, joten en tiedä olisiko niissä suurempi todennäköisyys tuollaiselle, jos on tiedossa yöpyminen samalla porukalla. Joku kerrostalon yksiö on aika huono tuollaisen jutun toteuttamiselle.
Aika mielenkiintoista. Tästä tekstistä tulee mieleen, että ihmisiä on suhteiden sumplimisessa eri ääripäitä. On ujoja ja taitamattomia, jotka eivät saa aikaiseksi legitiimejäkään seurustelusuhteita ja sitten on niitä, jotka eivät piittaa mistään mitään ja kehtaavat esimerkiksi säännöllisesti pettää jopa omaa ja toisten avioliittoja.
Tällainen ei kysy edes arvostettuja kirkon virka-asemia, jopa piispat ja kirkkoherrat ovat menetelleet joskus jälkimmäisenä mainitulla tavalla.
Meillä on loppuneet kaikki illanvietot ja tilaisuudet tuttavapariskuntien ja kaverimiesten kanssa muutaman inhan tyypin takia.
Syy on siinä, että illan edetessä kaikki miehet kokevat puolisoni niin vastustamattomaksi, että pitää minun nenäni alla yrittää.
Kaikista röyhkein kaveri ehdotteli suoraan että siirtyisivät makuuhuoneen puolelle panemaan.
No, minä sanoin kiitti ja hei ja vippasin kaverin pihalle. Enpä ole koommin soitellut, enkä soittele tai ota vastaan puheluja siltä tyypiltä.
Luottamus ihmisiin on mennyt, ja tapaan nykyisiä kavereitani muuten kuin kosteiden illanistujaisten merkeissä. Ja mielellään niin että puoliso ei ole näköpiirissä. Ettei tarvitse lyödä ketään.
nenään, jos joku yrittäisi tyttöystävää, kunhan ei menisi pahaksi kähmimiseksi, kun en ole lähes mitenkään mustasukkainen. Tuossahan ydin on luottamus siihen tyttöön, muullahan ei nyt ole väliä. Minä olisin ehkä ratkaissut tuon tilanteesi huumorilla toteamalla ehdottelevalle kaverille:"Jos ei ole kunnon vaihtaria tarjota, niin ei kannata yrittää" (tietysti olisi kiva, jos tytöllä olisi huumorintajua ottaa tuo kommentti huumorilla. Muuten voisi tulla väärinymmärretyksi...). Tai sitten ihan "jotain rajaa"-kommentilla, jos alkais mennä kähmimiseksi.
Tuskin kaikki miehet tuntevat puolisoasi vastustamattomaksi. Suhteenne päätyttyä ehkä, mutta että suhteen aikana, tuskin. En tiedä miten järkevää on lopettaa noita illanviettoja mustasukkaisuuden vuoksi.
Itsellänihän tilanteet ovat lähinnä sitä, että sääliksi käy lähinnä kaveria ja en haluaisi juuri lopettaa kavereiden luona käymistä.