Käytännön pila

Mieleeni juolahti ajatus.

Mustasukkainen vahtaa kumppaniaan kyllästymiseen asti ja toinen saa vakuutella uskollisuuttaan. selitellä menojaan. Entä jos tässä tilanteessa toimitaankin toisin?

Jos toinen kyttää tai syyttää asioista, joita ei ole tehnyt niin keksitään niitä lisää!

Esim. mentäessä ulos kerrotaan kylmän rauhallisesti aviomiehelle "Tapaan tänään Kallen ja ehkä Villekin, en tiedä mihin se johtaa, mutta luultavasti seksiin, ainakin toisen kanssa"... Jos huonosti käy niin pitää paljastaa koko pilailu, mutta kuka uskoo, että kyseessä oli vain pila? Vai johtaako pikku zoukki eroon?

Mieheni kanssa heitämme herjaa mitä eriskummallisimmista asioista ja tiedän, että totuus voi kuullostaa valheelta ja valhe totuudelta. Uskallan väittää, että on melko sama mitä parisuhteessa kertoo toiselle vai kertooko ollenkaan. Suhde perustuu luottamukseen. Se on enemmän kuin sanat. Jos mieheni kävisi vieraissa tietäisin sen kysymättäkin. Jos hän ei olisi käynyt vieraissa, mutta edes vihjaisi jotain sinne päin, tietäisin, ettei se ole totta.

Nykyisin korostetaan ja arvostetaan liikaa sanallista viestintää. Pitäisi keskittyä luottamaan itseensä ja intuitioon.
61244
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sanat on sanoja, usein vailla totuutta.

Äänestä

Saahan sitä toinen sanoa mitä vain ja valehdella päin naamaa, mutta vaisto kyllä sanoo jos jotain on pielessä, kunhan vain luotat siihen.
Itse sain kokea tämän todeksi joku vuosi sitten.
Miesystäväni oli tutustunut toiseen naiseen, kertoikin sen minulle. Vain ystäviä!
Mutta jokin jutuissa haiskahti, kysyin kyllä suoraan, mutta tämäpä kielsi.
Hän on nyt entinen miesystävä ja onhan se tullut ilmi sitten jälkeenpäin, että vaistoni oli oikeassa. Olihan heillä suhde.
Nykyinen suhteeni perustuu toisen kunnioittamiseen ja luottamukseen ja herjaa heitetään meilläkin.
Meillä on kuitenkin vapaus olla itsenäisiä ihmisiä, ei kahlita toista, ei kytätä...
Jos toinen menee ei sille toinen voi mitään vaikka kuinka vahtisi.
Olen sitä minäkin joskus mustis silti, mutta asioista puhumalla ollaan vielä tähän asti selvitty.

Äänestä
  • *viheltelee*

    Äänestä

  • karhu kirjoitti:

    *viheltelee*

    seuraan tilannetta.....

    Äänestä

  • Eliisa kirjoitti:

    seuraan tilannetta.....

    Vaihdan kipaletta, mutta viheltely sen kuin jatkuu.... *tapailee tohaillen metsäkukkia*
    (Prkl, tuntuu, että minua tarkkaillaan).
    Kerroppa välillä, mikä mustasukkaisuuden laukaisee?
    Joku tietty ihminen? Joku tietty muu kontakti?
    Joku tunne siitä, että et olisikaan rakastettava? Muu mikä?

    Äänestä

mieltä.

Usein myös käsitetään väärin sana luottamus. Luottamus on mitä suurimmassa määrin itseluottamusta ja elekieltä, eikä kerrotua faktaa siitä mitä toinen on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Elekieli kertoo enemmän kuin sanat eikä sillä voi valehdella.

Jos on varma, että toinen valehtelee, ei edes kannata heti alkaa keskustella asiasta kumppanin kanssa. Pitää vaan keskittyä seuraamaan tilannetta ja mihin se johtaa. Mikäli itse on koskaan tuntenut syvempiä fiiliksiä jotain toista kuin kumppaniaan kohtaan, tietää, että asiaa pitää saada käsitellä omassa rauhassa, loppuun asti. Kumppanin sekaantuminen asiaan väärään aikaan pahentaa tilannetta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


XXX kirjoitti:

Mieleeni juolahti ajatus.

Mustasukkainen vahtaa kumppaniaan kyllästymiseen asti ja toinen saa vakuutella uskollisuuttaan. selitellä menojaan. Entä jos tässä tilanteessa toimitaankin toisin?

Jos toinen kyttää tai syyttää asioista, joita ei ole tehnyt niin keksitään niitä lisää!

Esim. mentäessä ulos kerrotaan kylmän rauhallisesti aviomiehelle "Tapaan tänään Kallen ja ehkä Villekin, en tiedä mihin se johtaa, mutta luultavasti seksiin, ainakin toisen kanssa"... Jos huonosti käy niin pitää paljastaa koko pilailu, mutta kuka uskoo, että kyseessä oli vain pila? Vai johtaako pikku zoukki eroon?

Mieheni kanssa heitämme herjaa mitä eriskummallisimmista asioista ja tiedän, että totuus voi kuullostaa valheelta ja valhe totuudelta. Uskallan väittää, että on melko sama mitä parisuhteessa kertoo toiselle vai kertooko ollenkaan. Suhde perustuu luottamukseen. Se on enemmän kuin sanat. Jos mieheni kävisi vieraissa tietäisin sen kysymättäkin. Jos hän ei olisi käynyt vieraissa, mutta edes vihjaisi jotain sinne päin, tietäisin, ettei se ole totta.

Nykyisin korostetaan ja arvostetaan liikaa sanallista viestintää. Pitäisi keskittyä luottamaan itseensä ja intuitioon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu