ei laihduttaminen ole mikään salatiede tai uskonasia,,
jos energian saanti on pienempi kuin kulutus varmasti laihtuu, toiset vaan sopivasti unohtelevat syömisiään tai annoskoot ovat isompia.
itsellä oli sama asia,en laihtunut, en millään.lenkkeilin ja liikuin paljon enemmän kuin nyt, paino vain pysyi samassa.
mulla oli valtavat annokset, pienensin annoksia, jätin oluen vähemmälle,sokeriset pois, vähemmän rasvaa,
viime syksystä olen näin toiminut, liikuntaa en harrasta läheskään joka päivä..paino pudonnut -25kg,,ja suunta on koko ajan alaspäin,, olen normaalipainon rajalla,
kyllä se näin on,tarkkailkaa mitä sinne suuhun pistätte ja kuinka paljon,,,vaikka joka päivä ylös syömiset ja juomiset,,ja aivan tarkasti unohtamatta mitään,taatusti se syy löytyy..
jos energian saanti on pienempi kuin kulutus varmasti laihtuu, toiset vaan sopivasti unohtelevat syömisiään tai annoskoot ovat isompia.
itsellä oli sama asia,en laihtunut, en millään.lenkkeilin ja liikuin paljon enemmän kuin nyt, paino vain pysyi samassa.
mulla oli valtavat annokset, pienensin annoksia, jätin oluen vähemmälle,sokeriset pois, vähemmän rasvaa,
viime syksystä olen näin toiminut, liikuntaa en harrasta läheskään joka päivä..paino pudonnut -25kg,,ja suunta on koko ajan alaspäin,, olen normaalipainon rajalla,
kyllä se näin on,tarkkailkaa mitä sinne suuhun pistätte ja kuinka paljon,,,vaikka joka päivä ylös syömiset ja juomiset,,ja aivan tarkasti unohtamatta mitään,taatusti se syy löytyy..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä tein samanhavainnon itsestäni. Mielestäni söin vähän ja terveellisesti. Mutta kun aivan rehellisesti laitoin muutaman viikon paperille mitä kaikkea olin suuhuni tunkenut niin huh, jopa silmät aukeni.
Makea on mulle se paha koukku. Siitä päiväkirjasta se oikein hyppäsi silmille, pullan mussutusta ja väliin jotain karkkia... Niistä tuli viikon aikana parituhatta ylimääräistä kaloria.
Se laihtumisen alkuu n pääsy on ihan pienistä muutoksista kiinni. Ja edellen kun pääsi alkuun, voi jatkaa samoin, vaihtaa jotain ruuista aina kevyempään versioon.
Olen ollut sairaslomalla kotona nyt useita viikkoja ja minusta tuntuu että nyt on ollut helpompi seurailla syömisiään. Töissä ollessa on usein kova nälkä ja kiire, tulee syötyä mitä sattuu. Tähän ongelmaan aion tarttua kun nyt sen tiedostan.
Kyllä puolen tunnin aikana kerkeää syödä hyvin ja rauhallisesti.
Sitruuna ja greippi pitävät mahalaukun hapot emäksisinä. Ihminen alkaa käyttää "läskejään" vararavinnoksi, kun sinne kertynyt hapokas ihra saa seurakseen emäksisiä tuotteita.
Onko sinulla linkkiä joka selventäisi tuota hieman? Kuulostaa kummalliselta, että hapanta lientä happamaan mahalaukkuun kaatamalla jostain tulisi emäksistä mitälie ja että sillä olisi jossain mielessä aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus..?
Kirjoita hakusanaksi: emäksiset ruuat.
En ota vastuuta tehosta, mutta jotain tällaista:
Alkalisoivia eli emäksisöiviä ruoka-aineita ovat kasvikset, juurekset (ei peruna), avokado, kookospähkinä, sitruuna, lime, greippi, idut, kvino, tattari, hirssi, speltti, osa siemenistä ja pähkinöistä ja osa kylmäpuristetuista öljyistä.
Emäksisöivän ruokavalion perustana on lehtivihreää sisältävät kasvit, hyvät kylmäpuristetut öljyt, hyvä suola (esim. ruususuola tai kristallisuola) ja emäksinen vesi (vettä voidaan emäksisöidä kotona siihen kehitetyillä suodatinlaitteilla).
Kun ihminen alkaa käyttää vararavintoaan, tulee siitä huolimatta hienoinen nälän tunne. Jos syö liikaa, paino ei laske. Emäksisyys on ainoastaan vararavinnon "sulamista" varten.
Kannattaa syödä paljon marjoja - ei puolukkaa, koska se on hapan. Vaatii sinnikkyyttä, mutta kannattaa erityisesti, jos suvussa on taipumusta aikuisiän diabetekseen.
Otin syöntilautasekseni tuollaisen teelautasen kokoisen, siihen kun mättää laihdutusateriallisen verran ruokaa niin näyttää niin runsaalta että. Saman määrän ruokaa kun laittaisi isolle juhlatarjoilulautaselle niin itku pääsisi.
Sitten pitää ympärillä kasviksia, juureksia ja ruisleipää että on jotain mässytettävää jos nälkä yltyy aivan kauheaksi. Mutta sitä ennen parempi koittaa tyydyttää vatsan himoa vaikka tuopillisella teetä, ilman sokeria tietysti.
Mistäs ihminen sitten tietää oman yksilöllisen energiantarpeensa ja osaa sen oikeamääräisesti alittaa niin, että laihtumista tapahtuu? Minulla se määrä on ilmseisesti niin alhainen, että juuri mitään en voisi syödä. Ikänsä laihana ollut saman ikäinen ystäväni taas voi syödä suurin piirtein mitä haluaa eikä liho.
Mikä on siis kenellekin valtava annos?
Minkä ikäinen ap muuten olet ja minkä tyyppistä työtä päivisin teet?