Olen 26v mies, opiskeluajat takana, ja työelämä edessä. Minulla on muutama kaveri, joihin olen enemmän yhteyksissä, muut ovat sitten enemmän tai vähemmän tuttuja.
Kavereiden kanssa kaikki vetää ns coolia profiilia. Esim synttäreitä juhlitaan lähinnä päivänsankarin kustannuksella, ja tälle jotain jäynää järjestämällä, ei mitään lahjoja tosiaankaan. Perus jätkämeininkiä siis, ei mitään pehmoilua.
Nykyinen naisystäväni 25v taas on perus tyttöily-linjalla, kavereita paapotaan ja pehmoillaan, ostellaan lahjoja yms ja halitaan. Nyt hän jotenkin olettaa minunkin tekevän kavereilleni niin.
Olen tietenkin esitellyt naisystäväni kavereilleni. Ja eräänkin kerran aivan huomaamatta naisystäväni oli ostanut karkkisäkin ja kukkia kaverilleni, tämä oli aivan hämillään ja ihmetteli. Itsekin tajusin homman vasta siinä hetkellä, mutta ei sille enää mitään voinut.
Ja koko ajan naisystäväni yrittää, että paapoisin jotenkin kavereitani, ja soittelisin heille vain kysyäkseni mitä kuuluu. Ei, ei todellakaan, soittelen vain jos on jotain asiaa tai tarvin jotain jeesiä, tai jos on suunnitteilla kännätä. Siinä samalla sitten voi jutella jostain muustakin, niin se vain miehillä menee. Ei miehet paapo toisiaan ja soittele lässyn lässyn puheluja.
Miten saan naisystäväni tajuamaan, etten ole nainen? Nytkin hän oli jo valmiiksi ostanut jonkin T-paidan, jonka voisin antaa synttärilahjaksi kaverilleni. No en varmasti anna, kun yleensä on tapana että päivänsankari tarjoaa kossut.
Tätä nykyä joudun naurunalaiseksi kaverien kesken, ainakin jos homma jatkuu tällaisena. Enkä halua että kaverisuhteet kuihtuu tällaisen spedeilyn takia. Mitä tehdä?
Kavereiden kanssa kaikki vetää ns coolia profiilia. Esim synttäreitä juhlitaan lähinnä päivänsankarin kustannuksella, ja tälle jotain jäynää järjestämällä, ei mitään lahjoja tosiaankaan. Perus jätkämeininkiä siis, ei mitään pehmoilua.
Nykyinen naisystäväni 25v taas on perus tyttöily-linjalla, kavereita paapotaan ja pehmoillaan, ostellaan lahjoja yms ja halitaan. Nyt hän jotenkin olettaa minunkin tekevän kavereilleni niin.
Olen tietenkin esitellyt naisystäväni kavereilleni. Ja eräänkin kerran aivan huomaamatta naisystäväni oli ostanut karkkisäkin ja kukkia kaverilleni, tämä oli aivan hämillään ja ihmetteli. Itsekin tajusin homman vasta siinä hetkellä, mutta ei sille enää mitään voinut.
Ja koko ajan naisystäväni yrittää, että paapoisin jotenkin kavereitani, ja soittelisin heille vain kysyäkseni mitä kuuluu. Ei, ei todellakaan, soittelen vain jos on jotain asiaa tai tarvin jotain jeesiä, tai jos on suunnitteilla kännätä. Siinä samalla sitten voi jutella jostain muustakin, niin se vain miehillä menee. Ei miehet paapo toisiaan ja soittele lässyn lässyn puheluja.
Miten saan naisystäväni tajuamaan, etten ole nainen? Nytkin hän oli jo valmiiksi ostanut jonkin T-paidan, jonka voisin antaa synttärilahjaksi kaverilleni. No en varmasti anna, kun yleensä on tapana että päivänsankari tarjoaa kossut.
Tätä nykyä joudun naurunalaiseksi kaverien kesken, ainakin jos homma jatkuu tällaisena. Enkä halua että kaverisuhteet kuihtuu tällaisen spedeilyn takia. Mitä tehdä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olet huomioinut asian nyt hyvin, ja uskon että voit pohtia asiaa vieläkin pidemmälle.
Kertomasi jätkäjutut ovat ihan okei toimintaa nuoruusvuosissa, mutta jos todella haluat pitkän parisuhteen, onnellisen kumppanin, siis PERHEEN,
sinun täytyy antaa itsestäsi myös näkyä huolenpitoa ja välittämistä. Ehkäpä hiukan myös jätkäporukalle naisesi mukanaollessa, kaiken uhallakin.
Nämä jätkät jotka lähinnä ryyppäävät ja jäynäävät yhdessä ovat ikäväkyllä 99 prosenttisesti niitä joille nainenkin on vain hyväksikäyttösuhde: tyydytystä sängyssä ja siivous-ruokahommat siinä sivussa. Heillä ei mene jakeluun että pitkässä parisuhteessa täytyy tehdä kompromisseja jotta kumppanit pysyvät onnellisina ja pitävät toisiaan arvossa. Katso vanhoja pariskuntia. Miestä ei nolota mennä vaimosna seuraksi vaikka taidenäyttelyyn, vaikka se ei kauheasti kiinnosta edes. Sitten voit odottaa myös vaimon hyväksyvän paremmin omia juttujasi. Hän jopa tekee sinulle eväät kun lähdet mökille vähän ryypiskelemään jätkien kanssa.
Mutta muista: jos juot viinaa säännöllisesti ei perhe-elämä tule onnistumaan (paitsi samaa harrastavan naisen kanssa).
Et kai halua olla sellaisen kaljaperheen iskä?
Käsititköhän asiani hieman väärin? Tottakai välitän naisystävästäni, en juo viinaa kuin satunnaisesti, ja juurikin tällöin kavereiden kanssa, kalsarikännääjä en ole. Minua ei nolota mennä naiseni kanssa taidenäyttelyyn, vaan menen mielelläni, koska se on meidän yhteistä laatuaikaa.
MUTTA, kavereideni kanssa haluan käyttäytyä tietyllä tavalla, se on yksityisaluettani kuten toinen vastaaja osuvasti sanoikin. Enkä halua siihen sekoittaa omaa parisuhdekäyttäytymistä. Kavereiden kanssa on tarkoitus parantaa maailmaa ja rentoutua tietyllä tavalla, unohtaa hetkeksi kaikki muu. Ja tätä tapahtuu tosiaan vain noin kerran kuukaudessa, jos niinkään usein.
miksi tyttökaverisi sekaantuu sinun ja kaveriesi väleihin?? kai hänen nyt pitäisi tuon ikäisenä jo ymmärtää ettei toisten ihmissuhteisiin mennä puuttumaan. jokainen tarvitsee myös jonkun yksityisalueen elämässä, ei parisuhteessa kavereiden tarvitse olla yhteisiä!! tässä minun mielipiteeni... ja olen siis nainen. :)
Siis samaa mieltä on minäkin, 19 vuoden kokemuksella... Ei tule pidemmän päälle mitään jos kaikki asiat jaetaan. Miehelläni on alusta lähtien ollu ystäviä, jotka kyllä tunnen ja tuttuja ollaan, mutta joiden kanssa äijät saavat keskenään "äijäillä" tai mitä se nyt sitten onkin.
En itsekään vie miestäni väkisin omiin kaveriporukoihini, meilläkin on ne omat jutut joita "kälätykseksi" olen kuullut nimiteltävän.
Ehkäpä tyttösi vain on saanut kotoaan erilaisen mallin seurusteluun eikä käsitä nyt mistä on kyse. Voi olla aika hankala juttu, mutta josko se puhumalla siitä....
Tarkennus vielä, että naisystäväni ei ns yritä jakaa kavereita, vaan on itsekin sanonut että omat kaverit on tärkeitä. Hieman ylisosiaalisena persoonana hän tuntuu vain menneen liian pitkälle. Hän kokee jotenkin että minä en välitä kavereistani tarpeeksi, (koska en toimi kuten naiset), ja näin yrittää saada minua tekemään asioita joita en normaalisti tekisi.
Toisaalta hän painostaa minua olemaan kavereiden kanssa jopa nykyistä enemmän tekemisissä. Ihan kuin en itse tietäisi koska haluan tavata kavereita. Sitten kun vihjaisen että hänen ehdotuksensa ovat "ihan kivoja", mutta teen nyt omalla tavallani, niin sitten vedetään herne nenään ja mökötetään. Ei sekään kivaa ole.
Ärsyttää, kun hän patistaa ja kyselee, oletko soittanut sille Petelle, ja huomenna taas sama kysymys. Kyllä teidän nyt pitää nähdä, sopikaa vaikka ensi viikonlopuksi tapaaminen. Ja voisit ostaa sille sitä ja tätä. Ja sitten voisitte mennä vaikka huvipuistoon. Ei, ei ja ei, haluan itse päättää milloin näen kavereita, ja mitä heidän kanssaan teen. Tuntuu ahdistavalta, kun kysellään mikset vieläkään ole soittanut kaverillesi. Tämän takia kavereille soittaminen turhan takia jopa on alkanut ärsyttämään. Eli omat ilot kääntyy itseään vastaan.
Mitenköhän tämän nyt yksinkertaisesti sanoisi. Meillä on niin eri käsitykset ihmissuhteiden pyörittämisestä, eli olemme niin erilaiset, kuten otsikossakin alussa kirjoitin.
"Sitten kun vihjaisen että hänen ehdotuksensa ovat 'ihan kivoja', mutta teen nyt omalla tavallani, niin sitten vedetään herne nenään ja mökötetään. Ei sekään kivaa ole."
Jotkut koettaa tehdä itsensä väkisin hyödylliseksi. Suosittelisin yrittämään asennoitumista siten että et tee asiasta itsellesi ongelmaa, sillä tuo on ihan tytön omaa itsetunto-oireilua tms. En tosin menisi sitäkään hänelle sanomaan, sillä ei se olisi muuta kuin loukkaus, mutta itse pitäisin kyllä vain omat rajani koskemattomina ja sivuuttaisin moiset ehdotukset loukkaantumatta, reilusti ja selkeästi tyyliin "En ole soittanut enkä soita. Mulla on mun tapani hoitaa kaverisuhteet ja sulla omat tapasi. Piste."
Jos jotain mökötystä siitä seuraakin, pitäisin mielessäni sen, että on ihan toisen oma ongelma jos hän ei tahdo hyväksyä minua sellaisena kuin olen.
että teillä on vähän erilaiset perinteet äijäporukassa, ettette ostele toisillenne lahjoja yms. muuta krääsää vaan äijäilette ja synttärisankari tarjoaa bileet.
Eipä ole ikinä tullut mieleen alkaa muuttaan miesystäväni kaveriporukan käyttäymismallia, se ei tosiaankaan kuulu mulle mitä ja miten äijät kuluttaa aikaa.
Eli suosittelen puhumaan naisellesi ja kertomaan että mikä on teidän tyyliä ja sitä ei ole tarkoitustakaan muuttaa yhtään mihinkään malliin.
samaa mieltä kuin ylläolevat. kerrot että meillä tehdään äijien kesken näin.ja että välittäminen näkyy teidän porukassa eri tavalla - mikä se nyt sitten onkaan se tyyli...
itse olen nainen ja jotenkin näen tyttösikin puolen. hän kokee että nyt pariskuntana hän on myös vastuussa sinun kavereittesi huomioimisesta tms.. siltä ainakin kuulostaa. vähän niinkun että "onhan se noloa mennä kylään kun ei oo kukkapuskaa mukana". hän varmaan tarkoittaa hyvää mutta ei huomaa tunkevansa sun reviirille.
sano siis ihan suoraan, mikä on tilanne. eihän tuossa lpulta kovin järkyttävä juttu oo kyseessä kunhan tyttö vaan tajuaa jutun juonen. voi olla että menee hetkeksi herneet nenään mutta sitä on turha vältellä loputtomiin.
meillä naisilla kun taas on sellainen tyyli ;) että herneitä otetaan tämän tästä mutta se ei yleensä kestä kauaa.
kuulostaa sille, että naisellasi on jonkunlainen ihannekuva siitä, miten miehen tulee käyttäytyä (tai lapsuudessa opittu) ja sitten hän yrittää saada sinua siihen muottiin.
keskustelkaa ja paljon. siitä, mikä on sinusta kivaa, mikä ei , mitä tyttösi suhteeltanne odottaa ja sovitko siihen muottiin jne.
minusta kuulostaisi hassulle, jos mies ostaisi miehelle kukkia, tai nainen vieraammalle miehelle.
ja on naisia, jotka ei kukkia osta ensinkään, kukat ei siis ole naisten yleinen juttu, vaikkakin hyvä lahja toisinaan: esim. tiettyihin tilaisuuksiin tai mieheltä naiselle.
kerro naisellesi niin kuin meillekin, että sinulle laatuaika on aikaa olla naisesi kanssa ja välillä viihdyt yksinkin. pyydä, että satsaatte yhteiseen aikaan, ei sinun kaverien paapomiseen :)
ajattelin lähteä analysoimaan kuten aikaisemmat vastaajat, mutta en jaksakaan, sanon vaan että huhhuh, en ymmärrä naistasi. ehkä hänellä tosin on jokin ihannekuva pariskunnasta, uskon että hän on aivan hulluna sinuun... mutta ihan ihme touhua jopa näin herkän ja tosi sosiaalisen naisen näkökulmasta tuo naisesi touhu.. siis ostaa t-paidan minkä antaisit kaverilles synttärilahjaks?! sano sille nyt ihmeessä - tiukasti - että sen tehtävä EI ole ostaa lahjoja sun kavereillesi! mun mielestä tosta saattaa tulla todella isokin ongelma jatkossa, ellet tee asiaa selväksi naisellesi.
En käsitä tyttöystäväsi käytöstä lainkaan. Miksi hän kuvittelee että hänellä on ylipäätään oikeus tulla sössimään sinun ja kavereidesi välejä? Ovatko nykyajan tytöt aivan kanoja? Mielestäni hän käyttäytyy asiattomasti ja ottaa liikaa oikeuksia. Jokaisella täytyy olla oikeus myös omiin asioihin ja omiin kavereihin. Pitäisin hyvin varoittavana sitä että hän suuttuu kun yrität sanoa asiasta hänelle. Noin ihan vastaisuuden varalle. Voi olla että edessä on mökötys ja nenässä vähintään peruna joka kerta kun yrität tehdä jotain niin kuin itse haluat, varsinkion jos hän huomaa että se tehoaa sinuun jollain lailla.