"Harjoittelen" eräässä firmassa ties monettako kuukautta työttömyyskorvauksen hinnalla. Voinko haastaa työnantajan työtuomioistuimeen ja kuitata minulle kuuluvat rahat - ne työehtosopimuksen mukaiset - pois jälkikäteen? Luottamusmies sanoi, että kannattaa yrittää.
Samaa työtä tekevät tienaavat yrityksessä noin kymmenkertaisen palkan itseeni verrattuna.
Rahaa minulla ei ole, mutta jos voitto on varma, saan kai liitoltani apua. Laitanko haisemaan ja teen ennakkotapauksen vastaavanlaisia tilanteita varten?
Samaa työtä tekevät tienaavat yrityksessä noin kymmenkertaisen palkan itseeni verrattuna.
Rahaa minulla ei ole, mutta jos voitto on varma, saan kai liitoltani apua. Laitanko haisemaan ja teen ennakkotapauksen vastaavanlaisia tilanteita varten?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Samalla työnantajalla voi olla työharjoittelussa max 6kk. Ministeriön oma ohje. Oletko ollut yli 6kk? Missä työkkärissä tehdään ylipitkiä harjoittelusopimuksia?
Ainakin Tampereen työvoimatoimisto laittaa työttömiä Postiin työharjoitteluun jopa vuodeksi ilman, että mitään työsuhdetta kuitenkaan näin maksimaalisen työharjoittelun jälkeen syntyy. Ihmettelen, miten se on mahdollista eikä alueen TE-keskus eikä miniseriö puutu asiaan ollenkaan.
En osaa suoralta kädeltä vastata kysymykseesi, aika vaikea pähkinä, nimittäin.
Kumpi sinun pitäisi haastaa, työkkäri vai työnantaja? Onko liittosi luottamusmies varmasti ajan tasalla?
Onko sinulla jo "harjoittelemasi" alan ammattikoulutus ja ammattitaito? Sillä perusteella voisi tietty ajatella, että harjoittelet aiheetta ja menetät turhaan ansiotuloa.
Tietenkaan vastuussa ei ole työnantaja vaan TYP joka joutuu korvaamaan sinulle menetetyn palkan
Eikö se ole tärkeintä että on mielekästä puuhaa? Ihan ilmaiseksi et joudu siellä olemaan vaan saat sen 8€/pv ylläpitokorvausta. Ei se palkka ketään onnelliseksi tee.
Monesti olen näille yritykseni palveluksessa oleville vähäjärkisille harjoittelijoille joutunut sanomaan ettei se palkka mitään merkitse. Niin, minä kun itse vedän välistä olemattomalla työpanoksella kymppitonnin kuussa, ei se palkkani minua onnelliseksi tee.
Tosiaan jos sinulla uskallusta riittää ja olet valmistaunut ottamaan paskaa niskaan urakalla, jos homma epäonnistuu.
Mutta ota nyt tosiaan ensin selvää lakipykälistä yms. Ehkä jonkun asianajajan kanssa voi käydä asiasta maksuttoman palaverin. Jossa voisi selvittää mitkä on mahdollisuudet voittaa juttu.
Mutta jos sinulla vain kanttia riittää, niin anna palaa.
tutkintapyyntö poliisiasemalla.
Eriarvoiseen asemaan saattaminen työpaikalla on lainvastaista ja rikkoo myös ihmisoikeuksia.
EU-tuomioistuimeen ja Amnestylle kirjettä.
NBK:laiselle. Työnantajan nimi ja osoite tietoon ja lähtee velanperiminen mukavasti käyntiin. :)
Jos saat ammattiliiton puolellesi, saat sieltä myös juristiavun ilmaiseksi.
Ellet, niin ainakin Helsingissä homma toimii niin, että voi mennä yksityisen asianajajan luo ja asianajaja tekee oikeusaputoimistolle hakemuksen oikeusavusta, jolloin et joutuisi huippuasianajallekaan maksamaan kuin sen saman, minkä joutuisit yleisestä oikeusavusta maksamaan. Jos työmarkkinatuki on ainut tulosi, niin oikeusapu olisi sinulle ilmaista.
Käräjäoikeudet ja jatkovalituspaikat suhtautuvat asioihin vähän toisella tapaa kuin hallinnolliset tuomioistuimet, joten saattaisi ollakin, että kanteesi menestyisi.
Jos vaan 'pokkasi' pitää, niin mene ihmeessä käräjille. Voit saada hyvät rahat. Haastaa sinun kannattaisi sekä työantaja että TYP/työkkäri, joka on sinut ilmaistyöhön pakottanut.
http://hirvasnoro.blogspot.com/
SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET
Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa yleisesti tietoon ja arvioitaviksi.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä
-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu
seuraa rangaistus.
LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, EU:n perusoikeuskirjaa, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakia.
TOIMINNAN ESITTELY
Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.
Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.
Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.
Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.
Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.
Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.
Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia. Toimeentulotukilaissa kuitenkin sanotaan: "alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."
Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.
Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.
Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.
Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.
Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.
Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.
Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.
Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.
On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.
Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.
SANANVAPAUS
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.
SEURAUKSIA
Nämä pakotuskäytännöt ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia. Ne ovat epäilemättä omalta osaltaan vaikuttaneet maamme köyhyysongelman ja yleisen väkivallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Aivan suoria seurauksia ovat:
-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet paljon työvoima- ja sosiaalitoimistoissa, ja niissä on jouduttu turvautumaan paikoittain jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset uutisoidaan.
-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.
-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.
TÄSTÄ ESITYKSESTÄ
Tätä esitystä on muokattu yli kuukauden ajan avoimissa ja laajaltiseuratuissa nettipalveluissa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
EU:n perusoikeuskirja sanoo: ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.
Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.
Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.
kerran ""oikeusaputoimistolle hakemuksen oikeusavusta""kun olisin tarvinnut apua niin tulorajat oli muistaakseni reippaasti alle 1000 euroa/kk että sieltä olisi saannut apua.
Itselläni oli tulot tuhannen euron pintaan, kun hain oikeusapua. Maksettavaksi olisi muistaakseni tullut tuntivelotuksena alle parikymppiä. Normaali asianajajan tuntimaksu on yli 250 e.
Oikeusapuoikeutta määriteltäessä otetaan huomioon paitsi tulot, niin mm. vuokra ja velat yms.
"Harjoittelen" eräässä firmassa ties monettako kuukautta työttömyyskorvauksen hinnalla."
Et kai vaan työmarkkinatuella ja lisäksi tulee se ylläpitokorvaus? Olet siis solminut sopimuksen työharjoittelusta ja siinä on myös maininta sen kestosta ja harjoiteltavasta alasta? Et siis ole työsopimussuhteessa työharjoittelussa, mikäli et ole niin työsuhteen säädökset eivät sinua koske.
Tässä on työharjoitteluihanuuden alkuperäisen järjestäjän Filatovin vastaus työharjoittelupalkkaa koskevaan kysymykseen vuodelta 2006 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_959_2006_p.shtml . Asiat ovat edelleen yhtä huonosti kuin silloinkin.
Onko tietoa mikä taho vastaa kuluista työtapaturman sattuessa, jos työharjoittelijalla ei ole työsuhdetta työnantajaansa eikä myöskään työvoimatoimistoon?
jonka kautta ollaan työharjoittelussa. Tosin se kuinka laaja tuokin vakuutus on. Niin en tiedä. Se voi olla korkeintaan terveeksi asti maksava. Eli siis jos vaikka murtunut käsi vaatii vielä kuntoutusta, niin sitä ei välttämättä makseta.
Muttan en sano tätä varmaksi.
Olipahan linkkiviestissä varsinaista liturgiaa. Eikä sitäpaitsi pitänyt paikkaansa ainakaan siinä mielessä, miten ennen 2006 tapahtunutta lainmuutosta työttömiä pantiin työharjoitteluun.
Tuossa ote Filatovin vastauksesta:
Työharjoittelu on ilman työsuhdetta järjestettävä työllistymistä edistävä toimenpide, joka on rajattu koskemaan alle 25-vuotiaita ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria. Työpaikalla tapahtuvan työharjoittelun keskeisenä tavoitteena on perehdyttää työelämään nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä useimmissa tapauksissa myöskään työkokemusta. Työharjoittelussa nuori voi myös kokeilla erilaisten ammattien ja työpaikkojen kiinnostavuutta ja soveltuvuutta.
Esimerkki elävästä elämästä 1990-luvun lopusta taikka 2000-luvun alkuvuosilta, en muista tarkkaa vuotta. Työmarkkintukiharjoitteluhan on olemassa aina työmarkkintukilain voimaantulosta lähtien eli 1990-luvun puolivälistä.
A on perushoitaja, vastaa nykyistä lähihoitajaa. A on yli 25-v. Työkkäri määräsi hänet alansa työpaikkaan koulutustaan vastaavaan tehtävään työmarkkinatukiharjoitteluun 6 kuukaudeksi. Työantaja oli niin tyytyväinen ilmaiseen työntekijäänsä, että halusi pitää hänet toisetkin 6 kuukautta. Kun työantaja olisi halunnut pitää harjoittelijansa vielä kolmannenki 6 kk:n jakson, niin A kieltäytyi jatkamasta ilmaityötään. Se oli 2 kk:n karenssi.
Työharjoittelussa voidaan olla koulutusyrittäjän kautta, mutta työkkäri voi määrätä myös suoraan harjoittelijaksi ilman koulutusyrittäjän olemista välikätenä. Kyllä silloinkin joku vakuutus on voimassa. Mahdollinen vahinko ei kuitenkaan ole työtapaturma, mikä korvataan parempitasoisesti kuin esim. vapaa-ajan tapaturma.
Vakuutusasiat ovat työharjoittelussa monimutkaisia kuten tässä http://www.kko.fi/30171.htm
Vakuutusasiat kannattaa tarkastaa ennen työhön ryhtymistä.