Viikonloppu sujunut tavanomaisissa merkeissä, ei suurempia riitoja. Olin hoitanut tavanmukaisesti kaikki lasten harrastukset, viemiset ja sopimiset sekä ruokailut ja kaupassa käymiset ym käytännön asiat.
Tapahtui sunnuntai iltana. Perheen isä ei ollut osallistunut oikein mihinkään yhteisiin aktiviteetteihin kuten ei yleensäkään. Olin jo aamusta ilmoittanut lähteväni illansuussa jumppaan ja sitten tekeväni työasioita.
Menin jumppaan ja jumpasta palattuani tytär (ekäluokkalainen) oli laitettu nukkumaan mutta ilman iltapalaa ja pesua...isän mielestä riittää jos lapsi ei osaa vaatia iltapalaa niin se tarkoittaa ettei sitä tarvitse erikseen tarjoilla vaan laitetaan lapsi päivävaatteissa sänkyyn ilman sen kummempia rituaalieja.
Tytär huusi sängystä palattuani 21 maissa, että on nälkä ja annoin pienen suolakeksin sänkyyn....katastrofi oli jo käsillä kun isä hermostuu helposti jollei lapset mene nukkumaan ja illalla on hiljaista..tytär rauhoittui sitten sänkyyn..
Katselin makuuhuoneen telkkaria rauhassa ja olin laittamassa 12 vuotiasta poikaa pikkuhiljaa nukkumaan. Hän oli vähän jännittynyt kun valmistautui seuraavan aamun leirikouluun lähtöä varten.
Yhtäkkiä kun kirkkaalta taivaalta isä ryntäsi aggressiivisesti huoneeseen ja huusi jotain että tulee sinne katsomaan telkkaria...sanoin että älä seiso edessä koska signaali makuuhuoneessa on heikko ja telkkari häiriintyy...sitten tukisti minua ja haki vaatteensa jolla löi minua kasvoihin ja napit osuivat minua kasvoihin ja se sattui aika paljon. Hän meni takaisin olohuoneeseen ja sanoin häntä varmasti hulluksi ja pyysin lopettamaan...hän palasi takaisin ja uhitteli nyrkeillään ja huusi solvauksia lasten kuullen...tavanomaisimpina lehmä ja ämmä jota lapset ja minä olen kuunnellut vuosikymmeniä...
Palattuaan hän sylkäisi minua päin kasvoja kaksi kertaa ja jatkoi solvauksiaan. Sitten alkoi perheen 12 vuotias itkemään ja pyysi minua lopettamaan ...en voinut lopettaa vaan löin kämmenellä isää selkään koska olin niin vihainen siitä minkä tilanteen hän oli TAAS aiheuttanut ja lasten kuullen..riita jatkui vielä huutamisena ja solvaamisena isän puolelta ja varmasti minä sanoin ilkeyksiä myös. Rauhoitin tilanteen lastenhuoneessa ja yritin palauttaa luottamuksen lapsiin. Kummatkin itkivät vielä jonkun aikaa koska myös ekaluokkalainen oli herännyt riitaan. Sittemmin tilanne rauhottui, jatkoin ja yritin taas kerran koota itseni ja miettiä miten elämääni jatkaisin...
Olen umpikujassa. Haluaisimme että olisimme normaali perhe, mutta emme ole koskaan olleet emmekä koskaan sellaiseksi tule.
Tällaista elämämme on ollut kaiken aikaa. Nykyään tilanne on vähän parantunut mutta näitä äkkipurkauksia tulee kuitenkin 100% varmuudella aina. Syy on toisen osapuolen mukaan aina minussa koska provosoin tilanteet tälläisiksi omalla käytökselläni. Tämä on vain yksi esimerkki arjestamme joka on monella tapaa erilainen kuin muissa perheissä vaikka kaikki näyttääkin päällepäin ihan normaalilta...
Lähes kaikki ulospäin kunnossa....mutta mutta haluaisin irti mutta mistä voimat ja rahat...
Tapahtui sunnuntai iltana. Perheen isä ei ollut osallistunut oikein mihinkään yhteisiin aktiviteetteihin kuten ei yleensäkään. Olin jo aamusta ilmoittanut lähteväni illansuussa jumppaan ja sitten tekeväni työasioita.
Menin jumppaan ja jumpasta palattuani tytär (ekäluokkalainen) oli laitettu nukkumaan mutta ilman iltapalaa ja pesua...isän mielestä riittää jos lapsi ei osaa vaatia iltapalaa niin se tarkoittaa ettei sitä tarvitse erikseen tarjoilla vaan laitetaan lapsi päivävaatteissa sänkyyn ilman sen kummempia rituaalieja.
Tytär huusi sängystä palattuani 21 maissa, että on nälkä ja annoin pienen suolakeksin sänkyyn....katastrofi oli jo käsillä kun isä hermostuu helposti jollei lapset mene nukkumaan ja illalla on hiljaista..tytär rauhoittui sitten sänkyyn..
Katselin makuuhuoneen telkkaria rauhassa ja olin laittamassa 12 vuotiasta poikaa pikkuhiljaa nukkumaan. Hän oli vähän jännittynyt kun valmistautui seuraavan aamun leirikouluun lähtöä varten.
Yhtäkkiä kun kirkkaalta taivaalta isä ryntäsi aggressiivisesti huoneeseen ja huusi jotain että tulee sinne katsomaan telkkaria...sanoin että älä seiso edessä koska signaali makuuhuoneessa on heikko ja telkkari häiriintyy...sitten tukisti minua ja haki vaatteensa jolla löi minua kasvoihin ja napit osuivat minua kasvoihin ja se sattui aika paljon. Hän meni takaisin olohuoneeseen ja sanoin häntä varmasti hulluksi ja pyysin lopettamaan...hän palasi takaisin ja uhitteli nyrkeillään ja huusi solvauksia lasten kuullen...tavanomaisimpina lehmä ja ämmä jota lapset ja minä olen kuunnellut vuosikymmeniä...
Palattuaan hän sylkäisi minua päin kasvoja kaksi kertaa ja jatkoi solvauksiaan. Sitten alkoi perheen 12 vuotias itkemään ja pyysi minua lopettamaan ...en voinut lopettaa vaan löin kämmenellä isää selkään koska olin niin vihainen siitä minkä tilanteen hän oli TAAS aiheuttanut ja lasten kuullen..riita jatkui vielä huutamisena ja solvaamisena isän puolelta ja varmasti minä sanoin ilkeyksiä myös. Rauhoitin tilanteen lastenhuoneessa ja yritin palauttaa luottamuksen lapsiin. Kummatkin itkivät vielä jonkun aikaa koska myös ekaluokkalainen oli herännyt riitaan. Sittemmin tilanne rauhottui, jatkoin ja yritin taas kerran koota itseni ja miettiä miten elämääni jatkaisin...
Olen umpikujassa. Haluaisimme että olisimme normaali perhe, mutta emme ole koskaan olleet emmekä koskaan sellaiseksi tule.
Tällaista elämämme on ollut kaiken aikaa. Nykyään tilanne on vähän parantunut mutta näitä äkkipurkauksia tulee kuitenkin 100% varmuudella aina. Syy on toisen osapuolen mukaan aina minussa koska provosoin tilanteet tälläisiksi omalla käytökselläni. Tämä on vain yksi esimerkki arjestamme joka on monella tapaa erilainen kuin muissa perheissä vaikka kaikki näyttääkin päällepäin ihan normaalilta...
Lähes kaikki ulospäin kunnossa....mutta mutta haluaisin irti mutta mistä voimat ja rahat...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Äijä ei käynyt käsiksi vaikka sinä riehuit, kerrot kaikki "normaalit" lapsitarinat mukaan, Sinä olet Ongelma!
Lasten ei ole hyvä elää tuollaisessa ilmapiirissä, eikä ole sinunkaan.
Tee lähtöpäätös ja toteuta se. Tiedän että se ei ole niin helppoa miltä kuullostaa, mutta onko sinulla vaihtoehtoja?
Moni muukin on selvinnyt parempaan elämään. Miksi sinä et selviäisi??
Lapsilla pitää olla rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö. Nyt he oppivat ihan väärän mallin parisuhteesta ja perhe-elämästä.
Ja sinä poltat itsesi loppuun. Kuka sitten pitää huolen lapsista? Isä tuntuu olevan siihen kykenemätön.
Lähteminen on päivä päivältä vaikeampaa.
Vaikea uskoa tuosta enää palautuvan normaaliin.
olisit itse LAPSI...miltä tuntuis elää sellaisessa perheessä ..jossa näkee isän ja äidin riitelevän ja pahoinpitelevän toisiaan..
Olet se järkevämpi osa-puoli ...
joten otat asian esille miehesi kanssa.
kerrot että kärsit lastesi kanssa tilaneesta
ja haluaat sen muuttuvan .
Muutos on aloitettava itsestä ensin.
tarvitset ammattiapua ..perheongelmiin saa tänä päivä jo apua ....kun nielee ylpeyden ja todella ajatelee minkälaista elämää haluaa elää .lasten kanssa.
voimia se viepii .mutta antaa paljon enemmän kun ..jatkuva epävarmuudessa eläminen!
usko pois. On ne muutkin selvinneet.
jos olet varma,ettet halua jatkaa,ei tarvi huolestua raha-asioista!tulet saamaan elatustuet molemmista lapsista ja yksinhuoltajana korkeampaa lapsilisaa!asuntotukea saa jos tulot on pienet!!!kannattaisi ottaa yhteytta sosiaalitoimistoon,varata aika ja anoa tukea...1
VOIMIA SINULLE JA ONNEA
Tuosta ei hyvä seuraa pitemmän päälle. Nyt vain kuvaannollisesti kimpsut ja kampsut kasaan ja menoksi.
Ota yhteys lähimpään turvakotiin (www.turvakoti.net). Kysy sieltä asiantuntijoilta eli henkilökunnalta neuvoja.
Voit myös mennä sinne ja rauhoittua siellä lasten kanssa - ja suunnitella tulevaisuutta kaikessa rauhassa.
Älä ajattele rahaa. Se puoli elämästä kyllä aina jotenkin järjestyy.Turvakotiin voit mennä taksilla ja turvakoti maksaa taksin.
Turvakodisa keskityt sitten elämän suunnitteluun.
- Avioero vireille, jos olet naimisissa
- Lähestymiskielto miehelle sinua (ja lapsia) kohtaan.
- Vaihda puhelinnumerosi,niin mies ei turhaan soittele sinulle.
- Ota yhteys kotikuntasi sosiaalipuoleen,jotta ryhtyvät järjestämään sinulle omaa vuokra-asuntoa. Tarvit sosiaalipuolen apua ja tukea myös lasten huoltajuusjärjestelyissä.
- Mikäli tarvitse jurisiata apua, ota yhteys lähimpään oikeusaputoimistoon. Saat sielät asiantuntija-apua maltillisella hinnalla.
- Ja ei muuta kuin toimeksi....