Jokaisella ihmisellä on oikeus ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan työllä. Tällaisin sanoin sanotaan Suomen perustuslaissa ja täällä mainitussa YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeusjulistuksessa. Myös laissa julkisista työvoimapalveluista puhutaan useissa pykälissä työvoimapalveluiden ja työpaikana valintaoikeudesta. Sen sijaan Työttömyysturvalaki asettaa tiukkoja sanktioita työpaikasta kieltäytymiselle ja on siten em. lakien ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastainen.
Toki kaikkien pitäisi tehdä töitä pysyäkseen mieleltään ja fyysiseltä kunnoltaan terveinä osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan ja rahoitukseen voimiensa ja kykyjensä puitteissa.
Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että ihmisiä(työttömiä) pakotetaan sanktioiden uhalla töihin joihin he eivät kertakaikkiaan ole motivoituneita. Jotta jokainen pystyy tekemään hyvän työuran työkuntoisena tulee hänen olla työhönsä motivoitunut ja sitoutunut työntekijä. Näin ajattelee työnantajatkin. Työttömissä on erilaisia ihmisiä ja vähemmistö on varsinaisia työhaluttomia. Heillekin pitää kehittää omat toimivat palvelut joilla lisätään motivaatiota.
Työnvälityksen tulee toimia siten, että meidän jokaisen perusoikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat ja ettei ketään meistä syrjitä minkään ominaisuuden perusteella. Ei esim. sosioekonomisen ominaisuuden kuten työttömyyskin on. Jokaiselle meistä on tarjottava sellaisia työvoimapalveluita joilla jokainen löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Siten me saamme terveen ja toimivan yhteiskunnan.
Toki kaikkien pitäisi tehdä töitä pysyäkseen mieleltään ja fyysiseltä kunnoltaan terveinä osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan ja rahoitukseen voimiensa ja kykyjensä puitteissa.
Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että ihmisiä(työttömiä) pakotetaan sanktioiden uhalla töihin joihin he eivät kertakaikkiaan ole motivoituneita. Jotta jokainen pystyy tekemään hyvän työuran työkuntoisena tulee hänen olla työhönsä motivoitunut ja sitoutunut työntekijä. Näin ajattelee työnantajatkin. Työttömissä on erilaisia ihmisiä ja vähemmistö on varsinaisia työhaluttomia. Heillekin pitää kehittää omat toimivat palvelut joilla lisätään motivaatiota.
Työnvälityksen tulee toimia siten, että meidän jokaisen perusoikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat ja ettei ketään meistä syrjitä minkään ominaisuuden perusteella. Ei esim. sosioekonomisen ominaisuuden kuten työttömyyskin on. Jokaiselle meistä on tarjottava sellaisia työvoimapalveluita joilla jokainen löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Siten me saamme terveen ja toimivan yhteiskunnan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensimmäiseksi tässä kysyisin sinulta kuka estää sinua hakemasta työn ja vastaanottamasta sen ja solmimasta työsopimuksen, jos työnantaja sitä myös haluaa?
Jos "pakottamiseksi" miellät sen, että työllisyystoimenpiteissä tuen lisäksi korvataan 8 tai 16 euroa päivältä kuluihin, niin et tosiaan taida erottaa sosiaalitukea, työmarkkinoille tukea ja työttömyyskorvausta niiden tarkoituksesta? Nykyinen työttömyysturvalaki ei estä kieltäytymästä tarjotusta työpaikasta tai työllisyystoimenpiteestä ja hankkimasta jotain muuta työtä tai elinkeinoa.
Täsmennän nyt; työttömyysturva ja työmarkkinatuki on tarkoitettu työnhakijoille, jotka ovat työhön tai työllistämistoimiin käytettävissä. Yhteiskunta on siis suorittanut lain laatijoiden vaatiman tehtävänsä saadakseen työttömän takaisin työelämään. Kieltäytyminen on verrattavissa sopimusrikkomukseen, ei ollakaan työmarkkinoiden käytettävissä, ja siihen on laissa kirjattu se sanktio (karenssi). Laki ei mihinkään pakota, vaan valintahan on kokonaan itsellä.
Toiseksi; yhteiskunta voi, jos poliittista tahtoa löytyy, nostaa sosiaaliturvaa esimerkiksi korottamalla toimeentulotuen alarajaa tai vaikka aloittaa ns. kansanpalkan maksamisen, mutta olisiko se paras ratkaisu? Kaikkihan me mieluusti otamme vastaan rahaa, mutta ei tule unohtaa mistä se tulee työstä palkkana tai tukena veronmaksajilta, työntekijöiltä ja työnantajilta perityistä työttömyysvakutusmaksuista.
Kolmanneksi; yhteiskunta ei rajoita ketään harjoittamasta kykyjään vastaavaa ammattia, perustamasta omaa yritystä tai elämään vaikka "vapaa-herrana". Jotkin ammatit ovat tosin luvanvaraisia ja tarvitsevat erikoiskoulutuksen, mutta yhteiskunta kouluttaa niihinkin ammatteihin.
Neljänneksi; missä on se työttömän oma vastuu? Jos hän on itse päättänyt, ettei yhteiskunnan aputarjous ole tyydyttänyt, ja on tarjotusta työ- tai työllisyystoimen mahdollisuudesta kieltäytynyt, niin eikö vastuu päätöksestä ja sen seurauksista kuulu selkeästi avusta kieltäytyjälle?
Ei kukaan estä ja jokainenhan ottaa sellaisen työn vastaan jota on motivoitunut tekemään. Tietenkään ei pidä olla liian kapea-alainen työpaikkojen valintojen suhteen.
Pakottaminen on sitä, että noudattaessaan laeilla säädettyjä oikeuksiaan ihmistä rangaistaan esim. ottamalla häneltä tuet pois. Työttömyys ei muodosta poikkeusta perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien suhteen vrt. syrjintäpykälät.
Työstä kieltäytyminen on eri asia kuin työllistämistoimenpiteestä kieltäytyminen. Työn vapaavalinta koskee työpaikkaa siis oikeaa työtä.
Työllistämistoimenpiteen joka johtaa oikeaan työllistymiseen on oikea ratkaisu. Oikein valittu työllistämistoimenpide on tulos työvoimavirkailijan ja asiakkaan hyvästä yhteistyöstä. Työllistämistoimenpiteen tulee olla tilanteeseen nähden sopiva ja tuloksia antava.
Ikävä kyllä näin ei ole. Työttömät juoksevat useissa harjoittelupaikoissa ilmaistöissä kyllästyneinä ja turhautuneina kun ei taaskaan palkata(eikä syy ole aina työttömissä). Työttömiä työnnetään kertatoisensa jälkeen jopa samoille kursseille. Tästä johtuu negatiivinen mielikuva työllistämisestä.
Armoton realiteetti on että kunnolliset työelämäväylät puuttuvat työttömiltä. Työministerikin puhui tästä. Työvoimavirkailijat ovat pihalla ja neuvottomia ja kierrättävät työttömiä niissä palveluissa missä keksivät.
Mielestäni työmarkkinoilla käytettävissä olo ei voi riippua yhdestä kieltäytymisestä. Jos työnhakija-asiakkaan ja työvoimavirkailijan yhteistyö menee työvoimatoimenpiteestä kieltäytymiseen niin siinä on jo yhteistyössäkin vikaa. Tosin yhteistyö on usein postissa lähetetty osoitus ja kuten kokemusta on täysin kokemusta ja koulutusta vastaamattomaan työhön, mitä nyt työnantajakin naureskeli kun hänelle soitin.
Vastuu lain noudattamisesta kuuluu aina lainrikkojalle eli sille osapuolelle, joka ei noudata lakia. On myös tilanteita, että molemmat noudattavat lakia ja oikeuksiaan. Esim. JPTL,Perustuslaki ja Ihmisoikeusjulistus sekä työvoimavirkailijat noudattaessaan työttömyysturvalakia.
Lopuksi työn vapaavalinta on eri asia kuin työmarkkinoilta pois jääminen eli syrjäytyminen.
Käsitteet kannattaa lukea ja miettiä mitä ne oikeasti tarkoittaa.
Suomessa onneksi puututaan epäkohtiin, jos niitä YK tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin havaitsee, niin myös asiaa korjataan. Suomi on myös jatkuvasti aktiivisesti kehittämässä ja valvomassa ihmisoikeuksien toteutumista muuallakin maailmassa, missä näissä asioissa on huomattavastikkin hunompi tilanne!
Mitä ilmaistöitä nyt tarkoitat vapaaehtoitöitäkö?
Ei työllisyystoimenpiteissä ilmaiseksi olla saa niissä tuki- ja ylläpitokorvausrahaa ja myös työllisyystoimia kehitetään koko ajan. Voit tehdä valituksen TE-keskukseen ja vieläpä Työ- ja elinkeinoministeriöönkin, jos jotain korjattavaa/puutteita/virheitä havaitset.
Me pienyrittäjät olemme tottuneet siihen, että yrityksissämme on kaikkien tehtävä kaikkea. Ei pikkufirmoissa voi kukaan luokitella töitään ja joka käänteessä vedota johonkin typerään nirsoiluunsa.
Sellaista ihmistä on lähes mahdoton työllistää, joka ensimmäisenä panee ison joukon reunaehtoja työllistymiselleen. Työhistorian kokoaminen on ylivoimaisesti paras tae työllistymiselle myös jatkossa. Vaikka työ olisi kuinka aliarvostettua, mutta se on kunniallista ja jos sen tekee hyvin ja työnteko on parempi vaihtoehto kuin kotona oleilu tai maleksiminen kaljakapakassa.
Se puuttuminen onkin hyvä asia. Huolestuttavaa on se, että tällaisesta sivistysvaltiosta on useita valituksia vireillä. Eli toisin sanoen Suomessa ihmisoikeuksia noudatetaan laillisuuden rajoja hipoen tai joissain tapauksissa ne ylittäen.
Niin kuin itsekin varmaan arvasit, että ilmaistyöt tarkoittavat tässä tapauksessa sitä, ettei saa työstään työehtosopimuksen palkkaa mihin jokainen kansalainen on oikeutettu. Tähänkin löytyy lakipykälä. Työllisyystoimenpiteistä maksetaan työttömyyskorvaus tai työmarkkinatuki ylläpitokorvaus. Tällainen menettely on suotavaa vain silloin kun työllisyystoimenpidettä käytetään hetkellisesti työmarkkinoille pääsyyn muutaman kuukauden toimenpiteenä. Jatkuvana toimenpiteenä työllisyystoimenpide vastaa ilmaistöiden teettämistä. Useinhan työllistetyt tekevät samoja töitäkin kuin työpaikalla olevat oikeaa palkkaa nauttivat. Tosiasia on että työkykyiselle henkilölle, joka osaa suorittaa ne työt joita tekee työssään kuuluu maksaa PALKKAA! Useat työllisyystoimenpiteissä olevat ovat valittaneet juuri tästä epäkohdasta.
Itsellenikin kävi samoin. Olin työharjoittelussa paikassa jonne ei edes ajateltu palkattavan uutta työntekijää. Tein ammattitaitoa vaativia työtehtäviä ja hyvin onnistuen. En saanut kuin työttömyyskorvauksen ja ylläpitokorvauksen joka lähinnä vastasi kuukauden lounaita. Työ oli minulle suorastaan helppoa joten kylläpä ihmettelin miksi ihmeessä olen ko. paikassa. Kyllä oli loppuaikoina pahasti motivaation puutetta ratkoessani ko. firman toimintaprosessin ongelmia onnistuen ja kuitenkin tiesin että seuraava harjoittelija oli jo tulossa. Edellinen oli lähtenyt kun itse tulin. TÄMÄ ON ILMAISTÖITÄ.JUURI TÄMÄ.
Työn vapaa valinta perustuu siihen, että toinen valitsee monipuoliset pk-yrityksen työpaikat toinen taas ottaa erikoistuneemman suuryrityksen työpaikan. Itse suosin pk-yrityksiä. Sinäkin pienyrittäjä haluat varmasti motivoituneen ja työhönsä sitoutuneen työntekijän joka vapaaehtoisesti haluaa tehdä yrityksessäsi töitä.
Toiset työntekijät valitsevat toisten mielestä aliarvostettuja töitä ja päin vastoin. Toisaalta työn arvostusta voi nostaa erilaisin keinoin mm: työtehtävien moninaisuudella, palkkauksella, erilaisilla etuisuuksilla jne. Itse asiassa pitääkin tehdä aliarvostetusta työstä houkuttelevampaa jos ei työmarkkinatilanteesta johtuen ole tulijoita.
Käsitys siitä, että työttömät maleksivat kotona tai kapakassa on aika yksioikoinen. Tunnen useita jotka toteuttavat oman elämänsä missioita tekemällä kuka mitäkin. Eli harrastaen, opiskellen, tekemällä sosiaalisesti arvokkaita vapaaehtoistöitä ym. Toiset ovat juuri näiden pohjalta löytämässä uutta uraa.
Työhaluinen työllistyy käsitys ei pidä paikkaansa.
Tunnen useita työhaluisia juuri edellä mainittuja aktiivisia ihmisiä. Ovat elämän kriisien ja muiden vastoinkäymisten vuoksi joutuneet työttömiksi. Oma ala on täysin kadonnut Suomesta jne. Eivät ole työllistyneet yrityksistä huolimatta. Työhistoriaan on kerääntynyt pätkätöitä juuri työllistymistoimenpitedenkin vuoksi. Työnantajathan eivät palkkaa aukkoisen työhistorian omaavia. Elämän kokemusta ei arvosteta. Arvostetaan ainoastaan työkokemusta vaikka juuri työttöyyden kokeneilla onkin annettavaa yrityksillä. Nimittäin työttömyys todella seisauttaa ihmisiä ja antaa uusia elämän arvoja.
Mitkään oikeudet eivät ole tulleet ilmaiseksi annettuna. Ihmisoikeuksien ja perustuslaillisten oikeuksien saaminen on ollut kovien taistelujen tulos. Näiden oikeuksien saamisessa on veri lentänyt ja tullut paljon ruumiita. Jokaisen pitäisi miettiä miksi voi kulkea vapaasti kadulla?, miksi voi avata pankkitilin tai hakea haluamaansa työpaikkaan?, miksi voi matkustaa ulkomaille ja tulla takaisin? miksi voi uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta. Aina ei ole ollut näin.