miksi mies unohtaa

minulla toden näköisesti on aika yleinen ongelma,mutta kuitenkin ongelma joka alkaa tosiaan vaivata. Miehelläni on nykyään tapana aina moittia kaikkea mitä itselleni teen. Jos ostan uusia vaatteita niin aina niissä on jotain sanottavaa. Jos suunnittelen muuttumista ulkoisesti, ensimmäinen kommentti on että oletko varma että se sinulle sopii.. Tässä kerran puhuin hänelle ettei hän varmaan enää pidä minua minkään näköisenä, hän ei edes vaivautunut vastaamaan. Tietysti suuttuin, ja siitähän se meteli nousi, koska MINÄ olin haastanut riitaa. Halusin oikeasti vaan tietää. En oikeesti ole mikään ruma ja muut miehet antavat sen katseillaan ymmärtää, mutta kun en haluaisi huomiota muilta miehiltä vaan siltä omalta. Joka kerta on hirveä riita kun yrittää puhua, eli se ei kannata. Mutta nuo jatkujat moitteet tekee oikeasti sellaisen olon että kannattaako edes oikeesti enää koskaan odottaa kuulevansa mitään hyvää itsestään. Ei sitä uskoisi, mutta joskus sekin auttaisi jaksamaan. Ja olisihan sitä ihan kiva joskus kuulla jotain kaunista kun on oikeesti nähnyt jopa vaivaa, kun on toista varten itsensä laittanut.
3905
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Miehesi pitää sinua selvästi huonekaluna jonka
hän omistaa.Tee jotain ala matkustaa yksin tai kaverien kanssa,käy tansseissa, nauti elämastä.
Turhaan heität elämäsi hukkaan moisen takia.

Äänestä

täälläkin.Ei kaunista sanaa koskaan,ei pientä kiitosta mistään...saatikka sitten hellää kosketusta esim.hiuksien silittelyä.NEVER!
Synnytin 2 poikaa hänelle ja olin aina ns.hyvä vaimo joka hoiti kotityöt ja lastenhoidon oman työni päälle!Olin liian kiltti.Mies piti minua itsestään selvyytenä,mutta kovetuin ja minusta tuli luja.Nyt kun sanon suoraan mitä ajattelen enkä olekaan mikään itsestään selvyys enään niin johan on mies muuttunut.Vakiokysymys "Eihän sulla vaan ole toista?","Älä jätä mua nyyh...en kestäisi jos niin kävisi"
Ennen hän moitti ja valitti kaikesta mitä tein tai jätin tekemättä.Moitti ulkonäköäni heti synnytyksen jälkeen kun olin pyöreämpi....NIIN EI SAISI KOSKAAN TEHDÄ!Vaatetuksesta,syöntitavoistani.Kun olin nuhassa niin nenä ei saanut "tuhista" kun mentiin nukkumaan...Voi helvetti! Eikö olekin ihan uskomaton juttu?Näin se vaan on!Mulla siis meni hermot ja ärähdin yhden kerran ihan tosissani ja sen jälkeen olen antanut tulla samalla tavalla takaisin.Mies on muuttunut ja kosketuksia on hieman enemmän mutta halipula vaivaa edelleen!Lujitu ja kovetu sinäkin.Vietä aikaa myös yksinäsi niin johan alkaa pelko kalvamaan miehen sisintä ja kun hän pelkää menettävänsä sinut niin kosketuksiakin tulee lisää!!!Laita itsesi kauniiksi ja lähde vaikka puistoon kävelemään ilman häntä niin johan on häntä jalkojen välissä tunkemassa mukaan,mutta älä ota mukaan ihan heti vaan annat hänen vähän kärsiä niin uskon että asiat kääntyy parempaan suuntaan!

Äänestä
  • lähes minäkin. Vaimoni tämän johdosta ryhtyi suhteeseen toisen miehen kanssa. Ja jäi kiinni. Valehteli pitkään kun epäilin häntä näistä kuvioista. Lopulta hänen oli pakko tunnustaa. Tosin kyllä hänkin oli mua kohtaan viileä ja ehkä vastasin siihen viileydellä. Nyt ei mulla ole suuria rakkaustunteita häntä kohtaan tän pettämisen jälkeen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


huomiota vailla kirjoitti:

minulla toden näköisesti on aika yleinen ongelma,mutta kuitenkin ongelma joka alkaa tosiaan vaivata. Miehelläni on nykyään tapana aina moittia kaikkea mitä itselleni teen. Jos ostan uusia vaatteita niin aina niissä on jotain sanottavaa. Jos suunnittelen muuttumista ulkoisesti, ensimmäinen kommentti on että oletko varma että se sinulle sopii.. Tässä kerran puhuin hänelle ettei hän varmaan enää pidä minua minkään näköisenä, hän ei edes vaivautunut vastaamaan. Tietysti suuttuin, ja siitähän se meteli nousi, koska MINÄ olin haastanut riitaa. Halusin oikeasti vaan tietää. En oikeesti ole mikään ruma ja muut miehet antavat sen katseillaan ymmärtää, mutta kun en haluaisi huomiota muilta miehiltä vaan siltä omalta. Joka kerta on hirveä riita kun yrittää puhua, eli se ei kannata. Mutta nuo jatkujat moitteet tekee oikeasti sellaisen olon että kannattaako edes oikeesti enää koskaan odottaa kuulevansa mitään hyvää itsestään. Ei sitä uskoisi, mutta joskus sekin auttaisi jaksamaan. Ja olisihan sitä ihan kiva joskus kuulla jotain kaunista kun on oikeesti nähnyt jopa vaivaa, kun on toista varten itsensä laittanut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu