Tuntuu että oon niin solmussa ja sekasin. Mietin et jos kirjotan asiat ylös niin jospa asiat selkiytys ja jos täältä sais asiallisia kommentteja...
Tän vuoden alussa törmäsin aivan mahtavaan ihmiseen ja jalat meni alta tosi nopeesti! Oli mahtavaa ja ihanaa aikaa. Hyvin nopeesti muutettiin yhteen. Melko heti yhteenmuuton jälkeen jouduin jäämään kuukaudeksi sairaslomalle, samaan syyssyyn oli sitten kesäloma. Ennen ku jäin töistä pois sain selville (siivosin kaappeja kun laittelin tavaroita) et kumppanilla on ulosotossa maksuja. Juteltiin niistä ja kumppani selitti mistä ne johtuu ja kertoi ettei hänellä mene kovin pitkän aikaa maksamiseen. Kuitenkin nopeasti tuli uusia kirjeitä ja laskuja ja sitten taas paikkoja siivoillessa löysin uusia kerjeitä. Olin todella hämmästynyt ja harmissani, olin luullut saavani totuuden mutta olin saanut vain murusen totuudesta... Nyt muutaman kuukausi tuon tapahtuman jälkeen löysin taas uusia papereita.... Tuntuu jo niin ällöttävältä etten tiedä kuinka pitkään jaksan enää kun en voi koskaan tietää millon tämä loppuu. Tuntuu ettei kumppani olisi missään vaiheessa kertonut näistä asioista ellen olisi törmänny papereihin vahingossa. Olen pyytänyt häntä kertomaan jos hän tarvitsee rahaa ja olenkin lainannut hänelle rahaa ja hän on luvannut maksaa seuraavasta tilistä (tästä aikaa kolme kuukautta...)
Toinen asia, paljon herkempi, on lapset. Kumppanilla on lapsia ja olemme puhuneet että tahtoisimme yhteisen jossain vaiheessa. Kuitenkin kumppanini sairastuttua (vanha sairaus joka uusiutuu) juttelimme asiasta. Hän kertoi ettei tiedä miten lääkket vaikuttavat hänen lasten saantiin, pyysin että hän kysyy lääkäriltä kun seuraavan kerran on puheissa lääkärin kanssa. Samaan hengenvetoon hän toteaa että "yhellä lääkkellä on jotakin vaiktutusta", kun jatkoimme juttelemista hän paljasti ettei ole varma voiko saada lapsia ollenkaan tai jos saa lapsia niin vaikuttaako lääkkeet lapsen terveyteen. Silloin tuntu että matto vedettiin jalkojen alta. Aikaisemmmin kun olimme asiasta puhuneet hän ei mainunnut sanallakaan asiasta! Tuntuu että joka asiassa saan tietoja tipottain enkä voi olla enää varma millon asia on loppuun käsitelty eli milloin hän on kaikki asiat kertonu eikä enää tule mitään "yllätyksiä". Se inhottaa ja ärsyttää koska alussa puhuimme että rehellisyys ja avoin juttelu ja keskustelu asiasta kuin asiasta on meidän tulevan parisuhteen kulmakivi. Miten hitossa se on voinu unohtua vähän reilussa puolessa vuodessa!?!?!?
Kaikki tuntuu epäreilulta ja tuntuu että haluun heittää hanskat tiskiin, tuntuu etten voi koskaan luottaa kumppaniini ja se tuntuu todella pahalta. Miten tästä eteenpäin? Keskustelemme asioista sillon kun löydän jotain epämääräistä, itse hän ei tule kertomaan minulle mitään mistä olisi hyvä keskustella. Kun keskustelemme en voi olla koskaan varma kertooko hän KOKO totuuden vai löytyykö vielä jotain asiasta myöhemmin...(Nämä kaksi yllämainuttua oli siis esimerkkejä missä asioissa oon saanu pettyä kummpanini rehellisyyteen)
Saan myös useasti kuulla että kiinnostukseni kohteet esim. sudokut on ihan hölmöä "kyllä jokainen osaa laskee yhestä yheksään". Salilla käynti ja lenkkeily (jotka on jääny nyt todella vähälle sairasloman takia) saa aikaan lähinnä naurunpyrskähdyksiä "joo, sä mitään salia oo koskaan harrastunukkaan" tyyliin... Monesti tuntuu että en saa kunnioitusta kumppaniltani :( Surullista :(
Tän vuoden alussa törmäsin aivan mahtavaan ihmiseen ja jalat meni alta tosi nopeesti! Oli mahtavaa ja ihanaa aikaa. Hyvin nopeesti muutettiin yhteen. Melko heti yhteenmuuton jälkeen jouduin jäämään kuukaudeksi sairaslomalle, samaan syyssyyn oli sitten kesäloma. Ennen ku jäin töistä pois sain selville (siivosin kaappeja kun laittelin tavaroita) et kumppanilla on ulosotossa maksuja. Juteltiin niistä ja kumppani selitti mistä ne johtuu ja kertoi ettei hänellä mene kovin pitkän aikaa maksamiseen. Kuitenkin nopeasti tuli uusia kirjeitä ja laskuja ja sitten taas paikkoja siivoillessa löysin uusia kerjeitä. Olin todella hämmästynyt ja harmissani, olin luullut saavani totuuden mutta olin saanut vain murusen totuudesta... Nyt muutaman kuukausi tuon tapahtuman jälkeen löysin taas uusia papereita.... Tuntuu jo niin ällöttävältä etten tiedä kuinka pitkään jaksan enää kun en voi koskaan tietää millon tämä loppuu. Tuntuu ettei kumppani olisi missään vaiheessa kertonut näistä asioista ellen olisi törmänny papereihin vahingossa. Olen pyytänyt häntä kertomaan jos hän tarvitsee rahaa ja olenkin lainannut hänelle rahaa ja hän on luvannut maksaa seuraavasta tilistä (tästä aikaa kolme kuukautta...)
Toinen asia, paljon herkempi, on lapset. Kumppanilla on lapsia ja olemme puhuneet että tahtoisimme yhteisen jossain vaiheessa. Kuitenkin kumppanini sairastuttua (vanha sairaus joka uusiutuu) juttelimme asiasta. Hän kertoi ettei tiedä miten lääkket vaikuttavat hänen lasten saantiin, pyysin että hän kysyy lääkäriltä kun seuraavan kerran on puheissa lääkärin kanssa. Samaan hengenvetoon hän toteaa että "yhellä lääkkellä on jotakin vaiktutusta", kun jatkoimme juttelemista hän paljasti ettei ole varma voiko saada lapsia ollenkaan tai jos saa lapsia niin vaikuttaako lääkkeet lapsen terveyteen. Silloin tuntu että matto vedettiin jalkojen alta. Aikaisemmmin kun olimme asiasta puhuneet hän ei mainunnut sanallakaan asiasta! Tuntuu että joka asiassa saan tietoja tipottain enkä voi olla enää varma millon asia on loppuun käsitelty eli milloin hän on kaikki asiat kertonu eikä enää tule mitään "yllätyksiä". Se inhottaa ja ärsyttää koska alussa puhuimme että rehellisyys ja avoin juttelu ja keskustelu asiasta kuin asiasta on meidän tulevan parisuhteen kulmakivi. Miten hitossa se on voinu unohtua vähän reilussa puolessa vuodessa!?!?!?
Kaikki tuntuu epäreilulta ja tuntuu että haluun heittää hanskat tiskiin, tuntuu etten voi koskaan luottaa kumppaniini ja se tuntuu todella pahalta. Miten tästä eteenpäin? Keskustelemme asioista sillon kun löydän jotain epämääräistä, itse hän ei tule kertomaan minulle mitään mistä olisi hyvä keskustella. Kun keskustelemme en voi olla koskaan varma kertooko hän KOKO totuuden vai löytyykö vielä jotain asiasta myöhemmin...(Nämä kaksi yllämainuttua oli siis esimerkkejä missä asioissa oon saanu pettyä kummpanini rehellisyyteen)
Saan myös useasti kuulla että kiinnostukseni kohteet esim. sudokut on ihan hölmöä "kyllä jokainen osaa laskee yhestä yheksään". Salilla käynti ja lenkkeily (jotka on jääny nyt todella vähälle sairasloman takia) saa aikaan lähinnä naurunpyrskähdyksiä "joo, sä mitään salia oo koskaan harrastunukkaan" tyyliin... Monesti tuntuu että en saa kunnioitusta kumppaniltani :( Surullista :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
rakastumisen tunteeseen, et siihen ihmiseen?
Ihan oikeasti parempi kertoa suoraan miehelle että hänen epärehellisyytensä tulee aiheuttamaan eron.
Lähde pois ennen kuin olet samassa kierteessä hänen kanssaan
Mistäs päättelit että kyseessä on mies? Sitä kun ei mainita missään vaiheessa?
Tuntuu että olet rakastunut tuon naisen antamaan kuvaan itsestään, siis että et siihen ihmiseen kuka hän on. vaikea alussa nähdä totuutta, jos toinen salailee, eikä ole oma itsensä... jos jättäisit hänet, ei siinä tuon jälkeen ole mitään ihmeteltävää, tai siis ei ole sinun vikasi ettei suhde toiminutkaan.
No näin käy, kun pidetään liian kiirettä, eikä malteta tutustua kumppaniin kunnolla.
Mutta niinhän se on, että kaikki pitää oppia kantapään kautta.
ei kyse oo siitä et oisin rakastunut rakastumisen tunteeseen, vaan siitä etten saa rehellistä vastausta! Ja jos jotain rehillisyyttä saan niin se tulee tipottain ja pitkän ajan kanssa.. ja sitä etten tiedä millon oon saanu koko tarinan kokonaisuudessaan enkä vain osaa siitä, sitä tarkotin kirjoituksellani :) ja todellakin hyvä huomio... tästä ei saa selvää olenko mies vai nainen.
mutta, ethän sä todellakaan ole edes tuntenut ihmistä jonka kanssa muutit yhteen, vaan siinä ihastuksen huumassa paukkasit saman katon alle ja nyt huomaat että tuo ihminen ei olekaan sitä jota luulit hänen olevan.
Ja sinulla on kaksi vaihtoehtoa joko hyväksyä hänet huithapelina joka ei ymmärrä raha-asioista tuon taivaallista ja joka juttelee mielellään loivennettua totuutta tai sitten lopettaa suhde
olette suunnitelleet perhettä alle vuoden tuttavuuden jälkeen.
miten mies hoitaa nykyisiä lapsiaan, maksaako elatusmaksua sovitusti?
on veloissa, kuluja edellisestä liitosta ja sinä kuvittelet, että hän pystyy vielä elättämään sinut ja lapsen? (äitiyslomallasi, hoitovapaalla, tarvittaessa myöhemminkin)
sairaiden on vaikea saada tuloja, riippuu tietenkin, että onko vakityöpaikka, ja millainen sairaus, mutta usein niissä on kuluja muutenkin...
kaikista pahinta on se, että sinä et vielä edes tiedä, mistä laskut tulee, paljonko niitä on, jne.
jos joku on vahingoittanut toista ihmistä, siitäkin joutuu korvausvastuuseen ja joutuu maksamaan kohteelle vuosien ajan...
ota selvää, mistä miehesi maksaa ja miksi.
mieti, miten hän kohtelee lapsiaan ja sinua.
haluatko lapsillesi tuollaisen valehtelevan isän??