Minulla on tälläinen ongelma: Olen hieman alle 20 mies, elämässäni minulla ei ollut yhtäkään tyttöystävää, ei edes sen kaltaista. Olen toki ihastunut useasti, mutta joko jätin aloitteen tekemättä tai minulle annettiin ymmärtää selvästi, että minun kannatta alkaa vetää. Kolmisen viimeistä vuotta olen paininut sen kanssa, että missasin elämäni mahdollisuuden: tyttö, josta pidin, hän tietääkseni piti minusta, mutta kumpikaan ei uskaltanut tehdä aloitetta. Pyrin olla ihastumatta lainkaan. Nyt olen vihdoinkin päässyt siitä yli, olen ihastunut, tyttöön jonka oon nähnyt päivittäin lukiossani, mutta koskaan ei puhuttu. Yhtäkkiä vain napsahti päässä, että hän on aika nätti, älykäs ja tietääkseni aika mukava. Siltikin tietoni hänestä ovat pehmeästi sanoen rajoittuneet: vain nimi.
Päätin, että nyt tai ei koskaan, mulla ei kuitenkaan oo mitään menetettävää, en kuitenkaan halua munata pahasti. Mielestäni aloitus on kaiken A ja O. Minulla on kuitenkin aika epämääräisen puoliälykkö puoliamis puolipsykopaatin imago, että minun pitäisi olla extra varovainen, varsinkin ku en tiedä, että seurusteeleko hän. En oikeesti tiedä miten aloittaisin. Kavereilta en kehtaa kysyä, koska siitä nousisi hemmetinmoinen kohu, joka pilaisi kaiken. Ainoa vaihtoehto on siis puhua suoraan tytölle, mutta miten? Minä tykkään susta, on liian lapsellisen tökerö. Minä rakastan sua, on liian voimakas tässä vaiheessa. Mitä teet perjantaina, liian kliseinen. Kaikki huuomoripainotteiset taas sopivat vain kännibaareihin. Ja kyllähän olisi hienoa tietää alustavasti siviilisääty, kun en tykkää tunkeutua muiden alueiden edes epäsuorasti. Mitä neuvoksi? Tuli vaan mieleen, että on pakko onnistua kerrankin.
Päätin, että nyt tai ei koskaan, mulla ei kuitenkaan oo mitään menetettävää, en kuitenkaan halua munata pahasti. Mielestäni aloitus on kaiken A ja O. Minulla on kuitenkin aika epämääräisen puoliälykkö puoliamis puolipsykopaatin imago, että minun pitäisi olla extra varovainen, varsinkin ku en tiedä, että seurusteeleko hän. En oikeesti tiedä miten aloittaisin. Kavereilta en kehtaa kysyä, koska siitä nousisi hemmetinmoinen kohu, joka pilaisi kaiken. Ainoa vaihtoehto on siis puhua suoraan tytölle, mutta miten? Minä tykkään susta, on liian lapsellisen tökerö. Minä rakastan sua, on liian voimakas tässä vaiheessa. Mitä teet perjantaina, liian kliseinen. Kaikki huuomoripainotteiset taas sopivat vain kännibaareihin. Ja kyllähän olisi hienoa tietää alustavasti siviilisääty, kun en tykkää tunkeutua muiden alueiden edes epäsuorasti. Mitä neuvoksi? Tuli vaan mieleen, että on pakko onnistua kerrankin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
esim. kahville, teelle, limsalle. Niin minut lukiopoika aikoinaan iski, välitunnin alussa.
Läheiseen baariin kävelimme kahville ja siitä se lähti. Yhdeksän vuoden yhteiselo.
"Olen ihastunut sinuun. Saisinko tutustua ja vaikka pyytää kävelylle?"
Sanot sen vain ihan suoraan. Tekee aikamoisen vaikutuksen. Jos ei tepsi, niin ei tyttö ole kiinnostunut.
Maailman helpoin asia. Ja vaikein toteuttaa. Mutta paras konsti on vain olla suora ja rehellinen.
Jos et tunne tyttöä, tyttökään tuskin tuntee sinua?
Näin ollen kannattaa ehkä ensin tutustua vähän, ei välttämättä pakauttaa ihastumistaan suoraan päin naamaa.
Itse ainakin tykkäisin, jos joku uusi ihminen tulisi ihan oma-aloitteisesti juttelemaan koulussa : )