Poikaystäväni (10kk takana) joutuu opintojensa takia muuttamaan... Välimatkaa kertyy 400 km. Olen yrittänyt pysyä positiivisena ja tukea kultaani päätöksissään. Ollaan puhuttu, että vkloput hän viettäis täällä, junamatka ei kovin kallis opiskelijalle kuiten oo.
Nyt se kolahti. Lähtö viikon päästä. Yritän vaikuttaa eheältä ja piristää poikkista, vaikka sisältä oon täysin särkynyt. Poikaystävä ei haluais lähteä, mutta tilaisuus on ainutlaatunen.
Luottaakko siihen, että hän tulee minua ja kavereitaan tapaamaan vkloppusin. Erotakko vaiko eikö. Haaveilen yhteisestä tulevaisuudesta kyseisen miehen kanssa :, pelkään vain tunteiden hiipuvan ajan kanssa kun matkaa kertyy, enkä että niin kävis.
Nyt se kolahti. Lähtö viikon päästä. Yritän vaikuttaa eheältä ja piristää poikkista, vaikka sisältä oon täysin särkynyt. Poikaystävä ei haluais lähteä, mutta tilaisuus on ainutlaatunen.
Luottaakko siihen, että hän tulee minua ja kavereitaan tapaamaan vkloppusin. Erotakko vaiko eikö. Haaveilen yhteisestä tulevaisuudesta kyseisen miehen kanssa :, pelkään vain tunteiden hiipuvan ajan kanssa kun matkaa kertyy, enkä että niin kävis.
Vastaukset 5
Vanhimmat
> pelkään vain tunteiden hiipuvan ajan kanssa kun matkaa kertyy
riippuu ihan susta ja teistä, ei välimatkasta.
haluatko sinä pettää?
> Luottaakko siihen, että hän tulee minua ja kavereitaan tapaamaan vkloppusin.
miksi aina hän matkustaisi, miksi et sinä.
junaliput noin 200 e kuussa, jos joka vkl näette.
jos sinä olet töissä, miten maksatte kulut, kenelle ne mielestäsi kuuluu?
tai vaikka molemmat opiskelisitte. miksi mies tuhlaa rahoja rasittavaan matkaan ja sinä et osallistuisi kuluihin, kun saat löhötä kotona odottamassa?
jaksaisitko sinä joka viikonloppu tehdä yhteensä noin 10 tunnin reissumatkat? ei yhtäkään päivää milloin saisi vain ottaa rennosti?
älä siis vaadi toiseltakaan. mene puolitiehen vastaan (kuvainnollisesti). matkusta sinä välillä.
> Yritän vaikuttaa eheältä ja piristää poikkista, vaikka sisältä oon täysin särkynyt.
anna itsellesi lupa olla surullinen.
> Luottaakko siihen, että hän tulee minua ja kavereitaan tapaamaan vkloppusin.
ja jos hän haluaa nähdä myös kavereitaan, muista tämä lauseesi ! :)
Sanon nyt ihan suoraan.
Yleensä tuo ensimmäinen opiskeluvuosi on suhteiden kannalta kaikkein riskialtteinta aikaa. Silloin tavataan uusia ihmisiä, jotka opiskelevat samaa alaa.
Ennen pitkää välimatka käy rasitteeksi, ja etäsuhde käy rasitteeksi, kun vierihoitoakin olisi tarjolla.
Aika monella suhde menee poikki tuossa vaiheessa. Itse toivon, että oma suhteeni olisi katkennut opiskelujen alkaessa, eikä vasta 2 vuotta sen jälkeen.
Oli nimittäin aika raskasta käsitellä parisuhdekriisiä ja siirtyä samalla syventävien opintojen pariin.
ehkä vuoden voi kestää niin että molemmat matkustavat. sen jälkeen on tukalampaa. etäisyys rasittaa ja se että viikonloppuisin on sitten kiinni toisessa, ihmissuhteiden on kuitenkin oltava tasapainoissa, esim. kavereiden ja vanhempien tapaaminen myös.
juu-u... nuin vähän ajattelinkin... että vuosi menee, mutta pidempi aika vaatii lisää voimia. Pitää katsoa jos siirron kautta kulta sais koulupaikan helsingistä vuoden kuluttua.
kiitos vastauksista :)
se voisi olla paras vaihtoehto