Ajattelin purkaa hieman ajatuksia ja minua kiinnostaisi keskustella ihmisten kanssa joilla on saattanut olla samantyyppinen tilanne, ja kuinka he ovat selvinneet tästä..
Seurustelin melkein pari vuotta itseäni hieman vanhemman miehen kanssa. Join tuohon aikaan melko paljon ja niin teki se mieskin. Sitten koitti päivä jolloin huomasin odottavani lasta,ja ryypyttely loppui kuin seinään. Mies tosin jatkoi, ja kun asiasta huomautin hänelle niin Hän vetosi siihen että juo vielä kun voi, lapsen synnyttyä lopettaa.
Väkivalta,enimmäkseen henkinen,alkoi raskausaikana. Ensin alkoi jokakertainen kysely että "kuka se sun uus mies on" ja "ketäs täällä on ollut minun poissaollessa".. Ajattelin ensin että tämä on ohimenevää,vaikkakin turhauttavaa.
Tuohon kyselyyn alkoi liittyä huutamista ja tönimistä, koskaan hän ei minua kylläkään ole lyönyt nyrkillä. Tosin tähän sanottakoon että on istuttanut minua vessan lattialla ollessani 8 kuulla raskaana ja huutanut pää punasena kuinka hänen tekisi mieli lyödä. Aina kun yritin nousta hän tönäisi minut alas.En varmasti koskaan ole antanut aihetta mustasukkaisuuteen, tämä mies oli kaikkeni.
Lapsen synnyttyä kaikki rauhottui, mutta vain hetkeksi. Isyyttään hän epäili humalassa ja sanoin eräs päivä sitten että lähdetään testeihin, niin selvinpäin hän sitten uskoi olevansa lapsen isä. Mutta silti jaksoi humalassa asiasta mainita. Elämään tuli valehtelu ja hän väitti aina kuulleensa minusta jotain asioita kaupungilla, ja sai taas kerran syyn hillumiseen. Hän valehteli sellaisistakin asioista puhelimessa että hänen ystävänsä oli putkassa,vaikka tämä kyseinen ystävä oli hänen vieressa, ja tälläinen asia minua ei kiinnostanut pätkääkään. Tilanne on ollut helpottavampi ku saatiin molemmat omat asunnot, mutta nyt hän on saanut häädön metelin takia, ja mietityttää väkisin että onko hän taas jatkuvasti yöpaikkaa vailla tai muuta.
Selvinpäin tämä ihminen on todella ihana, mutta ei se lysti kauan kestä, kun hän ei kykene viikkoa pitempään olemaan selvinpäin, ja kun lähtee juomaan niin se on se reilu viikon reissu. Viime aikoina hän on syyttäny minua juomisestaan, ja uhkailee hakkaavansa minun kaikki miespuoliset ystävät. En tiedä mitä tekisin, kannattaisiko minun olla hänelle kumminkin ystävä vai katkaista välit kokonaan. Onhan hän kumminkin lapsen isä, mutta mitä tekee lapsi tuollaisella isällä joka vaan juo. Mielipahaa ajansaatossa aiheuttaa myös tytölle, ja se ajatus sattuu minuun enemmän kuin mikään. Kyllä hän lasta rakastaa, mutta valitettavasti sitä pulloa enemmän.
Olisi hienoa jutella ihmisten kanssa jotka ovat tässä tilanteessa tai selvinneet siitä. En haluaisi viettää elämääni tällä tavalla, haluaisin vaan olla onnellinen, ja minulla pitäisi olla oikeus siihen.
Seurustelin melkein pari vuotta itseäni hieman vanhemman miehen kanssa. Join tuohon aikaan melko paljon ja niin teki se mieskin. Sitten koitti päivä jolloin huomasin odottavani lasta,ja ryypyttely loppui kuin seinään. Mies tosin jatkoi, ja kun asiasta huomautin hänelle niin Hän vetosi siihen että juo vielä kun voi, lapsen synnyttyä lopettaa.
Väkivalta,enimmäkseen henkinen,alkoi raskausaikana. Ensin alkoi jokakertainen kysely että "kuka se sun uus mies on" ja "ketäs täällä on ollut minun poissaollessa".. Ajattelin ensin että tämä on ohimenevää,vaikkakin turhauttavaa.
Tuohon kyselyyn alkoi liittyä huutamista ja tönimistä, koskaan hän ei minua kylläkään ole lyönyt nyrkillä. Tosin tähän sanottakoon että on istuttanut minua vessan lattialla ollessani 8 kuulla raskaana ja huutanut pää punasena kuinka hänen tekisi mieli lyödä. Aina kun yritin nousta hän tönäisi minut alas.En varmasti koskaan ole antanut aihetta mustasukkaisuuteen, tämä mies oli kaikkeni.
Lapsen synnyttyä kaikki rauhottui, mutta vain hetkeksi. Isyyttään hän epäili humalassa ja sanoin eräs päivä sitten että lähdetään testeihin, niin selvinpäin hän sitten uskoi olevansa lapsen isä. Mutta silti jaksoi humalassa asiasta mainita. Elämään tuli valehtelu ja hän väitti aina kuulleensa minusta jotain asioita kaupungilla, ja sai taas kerran syyn hillumiseen. Hän valehteli sellaisistakin asioista puhelimessa että hänen ystävänsä oli putkassa,vaikka tämä kyseinen ystävä oli hänen vieressa, ja tälläinen asia minua ei kiinnostanut pätkääkään. Tilanne on ollut helpottavampi ku saatiin molemmat omat asunnot, mutta nyt hän on saanut häädön metelin takia, ja mietityttää väkisin että onko hän taas jatkuvasti yöpaikkaa vailla tai muuta.
Selvinpäin tämä ihminen on todella ihana, mutta ei se lysti kauan kestä, kun hän ei kykene viikkoa pitempään olemaan selvinpäin, ja kun lähtee juomaan niin se on se reilu viikon reissu. Viime aikoina hän on syyttäny minua juomisestaan, ja uhkailee hakkaavansa minun kaikki miespuoliset ystävät. En tiedä mitä tekisin, kannattaisiko minun olla hänelle kumminkin ystävä vai katkaista välit kokonaan. Onhan hän kumminkin lapsen isä, mutta mitä tekee lapsi tuollaisella isällä joka vaan juo. Mielipahaa ajansaatossa aiheuttaa myös tytölle, ja se ajatus sattuu minuun enemmän kuin mikään. Kyllä hän lasta rakastaa, mutta valitettavasti sitä pulloa enemmän.
Olisi hienoa jutella ihmisten kanssa jotka ovat tässä tilanteessa tai selvinneet siitä. En haluaisi viettää elämääni tällä tavalla, haluaisin vaan olla onnellinen, ja minulla pitäisi olla oikeus siihen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Surullista, mutta niin arkipäivää. Sinulla siis on lapsi, jonka isä käyttää henksitä- ja fyysistäväkivaltaa sinuun, etkä ole tehnyt asialle vielä kunnolla mitään?
Olen äiti, olen ollut vaimo ja olen minä, enkä koskaan osaa antaa itslleni kunnolla anteeksi sitä, että annoin poikani kärsiä isänsä ja minun vuoksi niin pitkään. Isänsä puolelta kaikkea sitä mitä sinullekin ja minun puolelta sitä että annoin sen jatkua. Lapsi kokee sen kaiken mitä sinä koet, vaikka hän sitten makaisikin vielä vaipoissa kehdossaan. Kaiken maailman oireilut alkavat näkyä vasta myöhemmin, pelko - se on niin kursistava ote.
raskastahan se on todeta, että lapsella pitää olla molemmat vahemmat, mutta toinen ei siihen vanhemmuuten ole kypsä. Se on repivä tunne nähdä, kun laspi itkee isäänsä, kun ei ole saanut nähdä häntä kuukausiin, vaikka isä olisikin ihan samassa kaupungissa. Totuus on, että tällä hetkellä sinä olet se ainoa, joka voi antaa lapsellesi sen hyvän, turvallisen ja tasapainoisen elinympäristön jossa lapsesi voi varttua aikuiseksi, joka tekoa sinun ei koskaan tarvitse tuomita omina virheinäsi. Tiedän, että sinua tullaan vainoamaan, koska et tahdo isää lapsen elämään, tiedän että sinulla ei ole helppoa,mutta tiedän senkin että jokainen päivä sinun elämässäsi on parempaa ilman tuota miestä.
Kuka sinun lapsesi hoitaa ja kasvattaa, jos sinä annat yhdenkään ihmisen tuhota sinun elämääsi, aikaasi ja henkistä puoltasi joutavuudellaan. Kuka?
Onko sinun hyvä näin, että joka päivä mieti mieheis/ex-miehesi asioita, sanomisia ja tekemisiä? Onko sinulla hyvä olo? En usko.
Päätös on sinun, seuraamukset ovat luettavissa vuosien päästä ja tulos valinnastasi punnitaan aina jonkun elämänä. Minun elämäni ei ole poikani elämää koskaan kalliimpi, enkä koskaan anna enää kenekään ihmisen satuttaa häntä minun kauttani niin kuin joskus annoin. Tähän päivään mennessä olen korjannut vasta murto-osan siitä mitä hänessä on rikki ja hän on vasta kolme. Mieti oikeasti omaa mahdollisuuttasi antaa paras mahdollinen elämä toiselle omilla valinnoillasi ja mieti samalla tilaisuus antaa itsellesi paras mahdollinen elämä omilla päätöksilläsi.
Ja pyydän että jos elämäsi on se mies niin anna se lapsi pois, ihan siksi että ei sen pidä kärsiä sinusta.
Minusta tärkeintä on sinun ja lapsen onnellisuus. Et ole juoposta velvollinen huolehtimaan. Minunkin isäni joi mutta äitini tajusi erota kun olin pieni.
Uskon että jaksat hoitaa vauvaasi tyttösi paremmin kun keskityt vain lapseesi. Mies saa joskus mahdollisuuden tavata lastaan jos on selvinpäin.
Juopolle ålä lastasi jätä. Kaverini jätti ja viikonloppuna oli heti pakko huostaanotto tehty !! Mies joi ja lapsi makasi kännikalan kanssa pissi ja kakka vaipoissa.. Ei näille juopoille isille lasta vahdittavaksi.
Olet itse hyvin alkuun päässyt, lopettanut liian juomisen. Sinulla on kaikki mahdollisuudet onnistua PAREMPAAN HUOMISEEN.
1. Silloin kun hän on selvinpäin, keskustele hänen kanssaan siitä, miltä hänen juopottelunsa sinusta tuntuu ja mitä ongelmia siitä on seurannut. Kerro, millaista elämä hänen kanssaan voisi olla ilman viinaa.
2. Kaada kaikki alkoholipullot ja -tölkit viemäristä alas, vaikka rahan tuhlaukselta kuulostaakin. Jos ukollasi tekee viinaa mieli, niin joutuupahan ainakin mennä ensin kauppaan asti hakemaan. Jos hän ostaa niitä lisää kotiin tulevaisuuden varalle, kaadat ne aina pois tai lisäät avattuihin pulloihin vettä sekaan.
3. Kun tilanne on paha, vie hänet hoitoon, vaikka väkisin. Kukaan ei pidä hoitoon joutumisesta, mutta jokainen joka sen teköö, tekee sen välittämisestään tätä kohtaan.
elämältäni vuosia sitten. Ihan puistatti lukea.
Sinä et voi miestäsi auttaa etkä parantaa. Hänen täytyy tehdä se itse.
Ei kannata yrittää olla edes ystävä tuollaiselle miehelle. Katkaise välit kokonaan. Julmaa ehkä, mutta julmaahan tuo on noinkin lapselle ja sinulle.
Hän satuttaa teitä aina vaan uudelleen niin kauan kun olette yhteydessä toisiinne. Tiedän mistä puhun.
Ota nyt rohkeasti vastuu itsestäsi ja ennen kaikkea lapsestasi joka tarvitsee sinua. Nimimerkki "et ole ainoa" on aivan oikeassa. Hänen kirjoituksensa vaikutti karulta, mutta karuahan se on elämä juopon kanssa. Kyyneleet tuli väkisin silmiin.
Et anna itsellesi koskaan anteeksi, jos et nyt järjestä lapsesi elämää turvalliseksi ja rauhalliseksi ja hän myöhemmin alkaa oireilla sen takia.
Ei sinun tarvitse tuntea sääliä miestäsi kohtaan. Sinun täytyy huolehtia tyttärestäsi. Olet hänen ainoa äitinsä.
nimimerkkiä "et ole yksin".
Hän kirjoittaa täyttä asiaa.
LÄHDE NIIN HVTIN ÄKKIÄ KUIN VOIT! En vieläkään ole antanut äidilleni anteeksi sitä, että jouduin elämään samassa taloudessa väkivaltaisen juoppomiehen kanssa! Olen ihan vitun täynnä vihaa ja joudun käymään traumapsykoterapiassa vaikka minua ei koskaan lyötykään. Älä jumalauta edes kuvittele että pistät lapsesi kärsimään tuosta kusipäästä.