Mulla on nyt oma lehmä ojassa. Taiteilijana ja apurahojen entisenä saajana huomasin tietenkin, miten paljon eilettäin julkisuuteen pulpahtaneen tutkimuksen tekijät saaneet apurahaa. Samassa veneessä ollaan. Tarkoitus ei olisi tässä kritisoida apurahan saamista, mutta silti minua risoo hirveästi, että näyttää kuin tutkijan lopputulos apurahan määrään verrattuna on mitätön verrattuna taasen esimes MINUN taiteilijana tekemään työhöni.
Kiukuttelen tässä. Prkle.
Minusta näyttää, että tutkijakin saa helpommin apurahan vaikka minkälaiseen tutkimukseen. Sitten minua taiteilijana arvostellaan 'ilmaisen' rahan käyttämisestä ja etten ole kuin 'apurahataiteilija', joka ei tule omalla työllään toimeen.
Prkleen prkle!! Katsokaa itse määrät. Tommoset määrät mummonmarkoissa oli minulle ne suurimmat saamani apurahat:
Myönnetyt apurahat - Alkoholitutkimussäätiö - StakesPia Mäkelä 9.732 euroa: Vuoden 2004 alkoholin verotuksessa ja tuontisäädöksissä ... Tapio Paljärvi 19.464 euroa: Juomatavan yhteys terveyshaittoihin ...
http://info.stakes.fi/ats/FI/apurahat/myonnetyt/apurahat.htm
Viittaan vaan eiliseen keskusteluun, jossa aika moni keskustelija totesi tämän tutkimuksen tuloksista jotain.
Joo, samassa veneessä ollaan siinä...taiteilijat ja tutkijat: Kuka tahansa saa kritisoida työtä ja esittää vaikka mitä mielipiteitä, vaikkei ole asiantuntemusta.
Mulla sentään aika erityinen taiteenlaji ja pari menetelmäkeksintöä siinä taustalla. Miksi mä en saisi saada apurahaa. Saahan kaikki duunarit ja toimihenkilötkin työstään palkkaa ...ja monet muutkin.
Lauri Holappa
helsingin sanomat
KIMMO TASKINEN / HS
Duunareilla on vähemmän voimavaroja ratkaista alkoholiongelmiaan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan työntekijäammateissa toimivat henkilöt kärsivät enemmän vakavia terveyshaittoja samanlaisesta alkoholin käytöstä kuin toimihenkilöammateissa työskentelevät. Erikoistutkija Pia Mäkelän ja tutkija Tapio Paljärven Journal of Epidemiology and Community Health -tiedejulkaisussa esittämän tutkimuksen mukaan työntekijäammatteihin kuuluvilla oli toimihenkilöihin verrattuna kaksi kertaa enemmän vakavia, sairaalahoitoihin tai kuolemaan johtaneita alkoholihaittoja.
16 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvisi, että alkoholiperäiset sairastavuuserot eivät juuri selity erilaisilla käyttötottumuksilla. Vain vajaa viidennes eroista selittyi alkoholin kulutustason ja kulutustapojen erilaisuudella.
Juomatapojen humalahakuisuudella ei näin ollen ole vaikutusta sairastavuuseroihin.
Kaikilla väestöryhmillä alkoholiin liittyvien sairaalahoitojen ja kuolemien riski on sitä suurempi mitä enemmän alkoholia käytetään. Kaikissa kulutusluokissa toimihenkilöiden riski sairastua oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin työntekijäammateissa toimivien.
Työntekijäryhmässä sairastumisriski myös kasvaa kulutuksen lisääntyessä paljon selvemmin kuin toimihenkilöillä. Jo pienehkö lisäys juodun alkoholin määrässä lisää työntekijöiden todennäköisyyttä sairastua.
Tutkimus toteutettiin siten, että 16 vuotta kestäneen seurannan alussa selvitettiin ihmisten alkoholinkäyttömääriä ja -tapoja. Tämän jälkeen seurattiin vain käytöstä syntyneitä haittoja.
Näin ollen käyttötottumusten muuttuminen saattaa keskeisesti selittää eroja sairastumisriskissä. Tutkituista toimihenkilöistä suurempi osa eli parisuhteessa kuin työntekijöistä. Niinpä esimerkiksi vaimojen puuttuminen miesten alkoholinkäyttöön on saattanut vähentää toimihenkilöiden alkoholinkäyttöä 16 vuoden aikana.
Tutkimuksessa arvioidaan, että tämä selittäisi jopa viidenneksen havaituista eroista.
Myös epäterveellisellä ruokavaliolla ja vähäisellä liikunnalla on todennäköisesti vaikutusta tuloksiin. Ylipäänsäkin on havaittu, että alemmilla sosioekonomisilla ryhmillä on vähemmän voimavaroja ratkaista alkoholiongelmiaan.
”Jos pienituloinen ihminen käyttää saman määrän tuloistaan alkoholiin kuin suurempituloinen, niin onhan se selvää, että se on sitten pois jostakin muusta. Esimerkiksi terveellinen ruokavalio saattaa kärsiä tästä”, Stakesissa työskentelevä Mäkelä toteaa.
Mäkelä uskoo, että myös koulutuksella on vaikutusta haittaeroihin.
”Hyvin koulutettu ihminen osaa myös vaatia hänelle kuuluvaa hoitoa.”
Tääsä Stakes:
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2008/4 8_2008.htm
Kiukuttelen tässä. Prkle.
Minusta näyttää, että tutkijakin saa helpommin apurahan vaikka minkälaiseen tutkimukseen. Sitten minua taiteilijana arvostellaan 'ilmaisen' rahan käyttämisestä ja etten ole kuin 'apurahataiteilija', joka ei tule omalla työllään toimeen.
Prkleen prkle!! Katsokaa itse määrät. Tommoset määrät mummonmarkoissa oli minulle ne suurimmat saamani apurahat:
Myönnetyt apurahat - Alkoholitutkimussäätiö - StakesPia Mäkelä 9.732 euroa: Vuoden 2004 alkoholin verotuksessa ja tuontisäädöksissä ... Tapio Paljärvi 19.464 euroa: Juomatavan yhteys terveyshaittoihin ...
http://info.stakes.fi/ats/FI/apurahat/myonnetyt/apurahat.htm
Viittaan vaan eiliseen keskusteluun, jossa aika moni keskustelija totesi tämän tutkimuksen tuloksista jotain.
Joo, samassa veneessä ollaan siinä...taiteilijat ja tutkijat: Kuka tahansa saa kritisoida työtä ja esittää vaikka mitä mielipiteitä, vaikkei ole asiantuntemusta.
Mulla sentään aika erityinen taiteenlaji ja pari menetelmäkeksintöä siinä taustalla. Miksi mä en saisi saada apurahaa. Saahan kaikki duunarit ja toimihenkilötkin työstään palkkaa ...ja monet muutkin.
Lauri Holappa
helsingin sanomat
KIMMO TASKINEN / HS
Duunareilla on vähemmän voimavaroja ratkaista alkoholiongelmiaan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan työntekijäammateissa toimivat henkilöt kärsivät enemmän vakavia terveyshaittoja samanlaisesta alkoholin käytöstä kuin toimihenkilöammateissa työskentelevät. Erikoistutkija Pia Mäkelän ja tutkija Tapio Paljärven Journal of Epidemiology and Community Health -tiedejulkaisussa esittämän tutkimuksen mukaan työntekijäammatteihin kuuluvilla oli toimihenkilöihin verrattuna kaksi kertaa enemmän vakavia, sairaalahoitoihin tai kuolemaan johtaneita alkoholihaittoja.
16 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvisi, että alkoholiperäiset sairastavuuserot eivät juuri selity erilaisilla käyttötottumuksilla. Vain vajaa viidennes eroista selittyi alkoholin kulutustason ja kulutustapojen erilaisuudella.
Juomatapojen humalahakuisuudella ei näin ollen ole vaikutusta sairastavuuseroihin.
Kaikilla väestöryhmillä alkoholiin liittyvien sairaalahoitojen ja kuolemien riski on sitä suurempi mitä enemmän alkoholia käytetään. Kaikissa kulutusluokissa toimihenkilöiden riski sairastua oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin työntekijäammateissa toimivien.
Työntekijäryhmässä sairastumisriski myös kasvaa kulutuksen lisääntyessä paljon selvemmin kuin toimihenkilöillä. Jo pienehkö lisäys juodun alkoholin määrässä lisää työntekijöiden todennäköisyyttä sairastua.
Tutkimus toteutettiin siten, että 16 vuotta kestäneen seurannan alussa selvitettiin ihmisten alkoholinkäyttömääriä ja -tapoja. Tämän jälkeen seurattiin vain käytöstä syntyneitä haittoja.
Näin ollen käyttötottumusten muuttuminen saattaa keskeisesti selittää eroja sairastumisriskissä. Tutkituista toimihenkilöistä suurempi osa eli parisuhteessa kuin työntekijöistä. Niinpä esimerkiksi vaimojen puuttuminen miesten alkoholinkäyttöön on saattanut vähentää toimihenkilöiden alkoholinkäyttöä 16 vuoden aikana.
Tutkimuksessa arvioidaan, että tämä selittäisi jopa viidenneksen havaituista eroista.
Myös epäterveellisellä ruokavaliolla ja vähäisellä liikunnalla on todennäköisesti vaikutusta tuloksiin. Ylipäänsäkin on havaittu, että alemmilla sosioekonomisilla ryhmillä on vähemmän voimavaroja ratkaista alkoholiongelmiaan.
”Jos pienituloinen ihminen käyttää saman määrän tuloistaan alkoholiin kuin suurempituloinen, niin onhan se selvää, että se on sitten pois jostakin muusta. Esimerkiksi terveellinen ruokavalio saattaa kärsiä tästä”, Stakesissa työskentelevä Mäkelä toteaa.
Mäkelä uskoo, että myös koulutuksella on vaikutusta haittaeroihin.
”Hyvin koulutettu ihminen osaa myös vaatia hänelle kuuluvaa hoitoa.”
Tääsä Stakes:
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2008/4 8_2008.htm
Vastaukset 15
Vanhimmat
sinä tauluja?
erikoisempi juttu, etten ala sitä tässä selittämään. Ei tee muut missään muualla vastaavaa.
En tiedä mikä ajaa ihmisen alkoholistiksi, mutta ei se varmaankaan ole jako duunarit/toimihenkilöt.
Okei mä olen toimihenkilö, mutta en mä usko, etä se on se tekijä, miksi mulle ei viina maistu putkissa.
Jos mä vedän kännit, niin mulla on seuraavana aamuna krapulassa kankkuspanetus päällä, mutta alkoholia en voi juoda, mulle ei maistu edes kalja.
Jos haluan kännätä vielä seuraavana päivänä, niin mun on kärsittävä ensin kankkunen alta pois.
Vaikka hitsailisin konepajalla, niin ei se sitä mihinkään muuttaisi. Mä luulen, että taipumus alkoholismiin on jostain muusta syystä.
...jääkylmää lonkeroa, se on ainut juoma millä mä pystyn jatkaan/loiventaan seuraavana päivänä :)
Tällä vuosituhannella en ole tosin kokeillut vieläkö se toimisi, mutta miksipä se ei enää toimisi.
enkä mä edes viitsisi väkisin alkaa naulata.
Taiteilijat on yhtä kuin alkoholisteja. Kyllähän tätäkin mielikuvaa pakotettiin mun päälleni.
Ei juo viinaa montaa päivää putkeen. Harvoin juon. Enkä edes perseet olalle.
Ikinä en juonut mitään viinaputkia. Ei ole mitään tarvetta.
Yleinen mielikuva taiteilijoista on että ne on hirveitä juoppoja. Pikkasen tääkin on ärsyttänyt minua. Kiva saada kaikki paska niskaan sillä perusteella mitä viime vuosisadan taiteilijat (pääasiassa miehet) on olleet.
Etkä sä mikään oikea taiteilija olekaan, jos et osaa juoda niin kuin vanha juoppo. Tai jos et ole hullu tai edes vähä pistä muut kärsimään.
Mites se oli: kärsimyksestä ne parhaimmat taideteokset syntyy. Niin siksi taiteilijaa pitää vähä riepotella, että se tekis pikku hiljaa oikeita taideteoksia.
PASKAT! Kärsimys on oikeesti kärsimystä ja se tuntuu kenestä tahansa pahalta. Eikä taiteilija tartte mitään kärsimystä tehäkseen taidetta. Jonkin verran erilaisia elämänkokemuksia tarvitaan...siinä se. Ennemminkin taiteeseen tarvitaan tietoa ja taitoa ja työn tekemistä.
Taiteellisen työn tekijäksi ei vaan kaikista ole. Mikä ottaa mölyapinoita pattiin.
...voin todeta, että Tekes maksaa myös aika hyvin.
Mutta Tekes vaatii kuitenkin tuloksia ja laatua, jos tuollaiseen puutaheinää ja epämääräisiä arvailuja paljastuisi tutkimustyön tuloksena niin taitaisi Tekes vaatia rahat takaisin.
Minäkin ruinasin TE-keskukselta melkeen kymmenen vuotta rahaa useita kertoja. Sitte päätin hommani lopettaa. Tuossa vaiheessa olin jo saanut sen verran julkisuutta tekemiselläni, että sitten vasta alkoivat väkisin tyrkyttää rahaa Te-keskukselta. En enää siinä vaiheessa jaksanut ite alkaa satsaamaan hommaan mitään ja yhteistyö loppui ennen alkuaan. Tosi hidas sytytys oli siinäkin putiikissa.
Ihme touhua...ei anneta lopettaa, kitua vaan pitäs.
Sen takiahan tässä marisen, kun huomasin noi summat. En edes tiedä millä perusteella toi raha myönnetty enkä mihin tutkimukseen.
Ottaa vaan pattiin.
Kyllä sain ihan liukkaasti omiin hommiini rahoitusta Kulttuurirahastolta ja varmaan saisin tänä päivänäkin. Olen siitä kiitollinen! Tuo ruohonjuuritason paskanjauhanta ei vaan kiinnosta. Ei kiinnosta alkaa ottaa paskaa niskaansa joltain muka-asiantuntijoilta, kaikilla on aina sanansa sanottavana... Tälleen mulla on ihan hyvä olla.
Tutkijahan ei saa työstään muuta korvausta kuin apurahan, jonka tarkoitus on siis mahdollistaa tuo tutkimus.
Eikö olisikin oikein, että apurahaa saava taiteilija ei saisi myydä töitään ja pitää niistä saatuja rahoja, vaan hän vastaavasti luovuttaisi työnsä pois ilman korvausta?
poltin pois kuleksimasta.
apurahan ennen tutkimuksen tekemistä, jolloin apurahan määrää ei tietenkään voida mitoittaa lopputuloksen merkityksellisyyteen/uutuuteen/whatever.
irtoaa kanssa apuraha etukäteen, mutta on siittä stipendikertomus tehtävä...että se on käytetty siihen mihinkä myönnettiin ja se tulos tuli mitä pitikin.
Täytyy myös muistaa että apurahapäätöksiä tekevät ihmiset, eivät kaikkitietävät jumalat. Esimerkiksi taiteessa on aika vaikea määritellä kenen työ on parempi kuin jonkun toisen, tai tutkimuksissa kenen tutkimus tuntuu arvokkaammalta kuin jonkun toisen. Hyvä ja perusteltu hakemus voittaa huonosti perustellun hakemuksen. Lopputulos voi olla sitten mitä vaan.
vielä!!
Lähinnä mua kiusasi apurahan saamisessa se kitinä, mitä kuuli ns. palkollisilta ja jopa maalaisilta, joista ei kukaan kirjota lehdessä mitään koskaan ja joka päivä töitä tekee. Nih
Vituttaa alkaa enää koskaan tekemään mitään, kun en ikinä tule saamaan mitään ns. kuukausipalkkaa työstäni vaan tulot on aina arvaamisen varassa, jos edes saa mitään...elikkä apuraha on ainoa 'varma' tulo, kun sen siis sattuu saamaan.
Ihan kuin apuraha olis joku ylimääräinen palkinto siitä, että sattuu olemaan taiteilija.
Pia Mäkelä e-W? ;)