Olen 40-vuotias mies ja ylipainoa on noin 23 kiloa. Olen käynyt juoksemassa noin kerran viikossa parin vuoden ajan. Aktiivisille juoksijoille kerta viikossa ei tietysti ole mitään, muuta nuorempana ja melko hyväkuntoisenakin kävin kork 2 krt viikossa 5 km:n lenkillä, harvoin jos koskaan 10 km.
Kesällä 2007 oli ongelmia jalkojen kanssa mutta olen päässyt ongelmasta kun jätin loppukirin pois, eikä tule enää maitohapoille.
Muutama hassu kilo on juoksun ansiosta tippunut, mutta ruokailun suhteen olis parannettavaa: iso osa ruoastani on ns. valmisruokaa.
Kesällä 2007 oli ongelmia jalkojen kanssa mutta olen päässyt ongelmasta kun jätin loppukirin pois, eikä tule enää maitohapoille.
Muutama hassu kilo on juoksun ansiosta tippunut, mutta ruokailun suhteen olis parannettavaa: iso osa ruoastani on ns. valmisruokaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki liikunta on hyväksi, mutta jos varsinkin haluat painoa tiputtaa olisiko muutamia muutoksia mielestäsi aiheellista tehdä.
Ensinnäkin mainitsemasi valmisruoat minimiin. Toiseksi voisitko hieman miettiä liikuntatottumuksiasi. Antaisiko aika tehdä 3-4 lenkkiä viikossa. Tehot niin matalat, ettet varmasti vedä piippuun itseäsi eikä tule vammoja. Välillä kävelyä ja pieniä hölkkäosuuksia/lenkki. Hiljalleen paino tippuu ja juokseminenkin alkaa tuntua kevyemmältä ja nautittavalta.
Kunnioitettavaa, jatka vain ihmeessä.
Kuntosi ei varmaan ihan rapan, joten suosittelisin harjoitus kertojen lisäämistä, vaikkapa yksi parin, kolmentunnin lenkki kävellen vaikkapa sauvojen kanssa ja pari kuntopiiri harkkaa kotona viikossa. Valmisruuatkin ihan hyviä ellei halua ite kokkailla, kunhan seuraat vain rasvojen ja sokereiden käyttöasi. Hyvää menestystä sinulle.
Itse olin aikooinaan kanssa merkittävän ylipainoinen.
Heitän pari ajatusta, jotka tuli mieleen.
Ensinnäkin;
Joku viisas selitti hajoamisesta aikoinaan, että kannattaa katsoa ainoastaan juostua matkaa. Perusteli sillä, että hitaampaa juostessa vähemmän kuormittavia iskuja tulee vastaavasti enemmän ja lopputuloksen kannalta kannattaa katsoa pelkästään matkaa. Pitää kuitenkin sisällään olettaman, että askel kestää kasassa myös kovaa mentäessä.
Toiseksi;
Olen sitä mieltä, että kerran viikossa juoksemalla voi saavuttaa hyvin maratonkunnon. Käytännön kaava menee siten, että valitsee minkä tahansa maratonohjelman. Niistä voi humata, että yleensä viikonloppuna on pitkä peruskestävyyslenkki ja viikolla pari muuta.
Tekee ainoastaan pitkät pk-harjoitukset juoksemalla ja kaiken muun korvaavalla, vähemmän jalkoja kuormittavalla liikunnalla. Nämä viikon pari muuta on vielä lisäksi yleensä lyhytkestoisia ja mielestäni tähän on hyvä tunkea polkupyörää tai vaikka rullaluistimia. Pääasia, että ohjelmassa vaadittu rasitustaso tulee suunnilleen tehtyä.
Näissä vastauksissa oli kaikissa hyviä ajatuksia. Yhden juoksulenkin voisi lisätä heti haastavammalla lenkkipolulla, ainakin osittain juosten. Kyllä luulis kropan kestävän sen kahden vuoden juoksuharrastuksen jälkeen. Kävelysauvat löytyy.
Lähde samanhenkisten kanssa hökkätapahtumniin, kaikentasoisia juoksijoita löytyy. Hölkkäsarja erikseen, ei ollenkaan vakavahenkistä hommaa. Näet tason jolla liikut, antaa motivaatiota harjoitteluun. Itsellä pituutta 178cm, paino keikkuu 83-86kg välillä, niin vain juoksu onnistuu omalla vauhdilla ja sykkeellä.
Eilen 2.9. meni puulaakikisassa 15km yhtä soittoa juosten, ilman numerolappua tuskin olisi jaksanut juosta koko matkaa. Pyöräily käy painonpudotukseen mainiosti, pystyy vetämään 4t lenkkejä, ei käy nivelien päälle.
Itse olen 52v ja 94kg. Aloitin tuolta 127kg korvilta.
Suosittelen rauhallista vauhtia (ilman kiriä) ja pari kolme kertaa viikossa. Kerran viikossa ei kyllä riitä pitämään painoa hallinnassa.
Kun tuo paino hissukseen alkaa tippua niin motivaatiokin kasvaa.
Itselleni suon kaikkea kivaa kunhan ensin olen sen ansainnut (kuluttanut ).