Kyseessä siis suhde mieheen jota tapaan säännöllisesti. Tulee luokseni ja muutaman päivän yhdessä oloa joka ei täytä tarpeitani.
Kaipaan syvällisempää suhdetta jossa jaetaan elämää muutenkin kuin satunnaisilla tapaamisilla.
Meillä ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Arvotkin ovat ihan eri luokkaa.
Emme keskustele toistemme asioista saatikka jakaisia niitä keskenämme.
Meillä ei ole mitään yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia.
Tämä toimikin aikansa. Nyt olen kuitenkin alkanut kaipaamaan vierelleni ihmistä joka jakaisi arkeakin ja olisi yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia.
Kaipaan siis normaalia parisuhdetta.
Nyt mietin pitäisikö tässä samalla etsiä uutta suhdetta vai kertakaikkiaan jättää tämä nykyinen suhde ja sitten alkaa katsoa löytyykö kumppania loppuelämäksi? Tunteita siis riittää nykyiseen mieheen mutta suhde ei vain tarjoa sitä mitä haluan.
Neuvoton:(
Kaipaan syvällisempää suhdetta jossa jaetaan elämää muutenkin kuin satunnaisilla tapaamisilla.
Meillä ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Arvotkin ovat ihan eri luokkaa.
Emme keskustele toistemme asioista saatikka jakaisia niitä keskenämme.
Meillä ei ole mitään yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia.
Tämä toimikin aikansa. Nyt olen kuitenkin alkanut kaipaamaan vierelleni ihmistä joka jakaisi arkeakin ja olisi yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia.
Kaipaan siis normaalia parisuhdetta.
Nyt mietin pitäisikö tässä samalla etsiä uutta suhdetta vai kertakaikkiaan jättää tämä nykyinen suhde ja sitten alkaa katsoa löytyykö kumppania loppuelämäksi? Tunteita siis riittää nykyiseen mieheen mutta suhde ei vain tarjoa sitä mitä haluan.
Neuvoton:(
Vastaukset 6
Vanhimmat
täydellisen vapauden antamista toiselle, mutta myös huomaamista asioita joita toinen ei ole kerinnyt sanomaan.
Onnistunut suhde sisältää puolet sexiä ja tonen puoli henkistä yhteenkuuluvaisuutta.
Jos kaukosuhde ei riitä eikä teistä kumpikaan halua muuttaa, niin se on sitten selvä. Myöskään toinen ei välttämättä haluakaan tehdä mitään tulevaisuuden suunnitelmia ja näe yhteistä tulevaisuutta mitenkään erilaisena kuin teillä jo nyt on. Erilaiset elämänarvot ovat liian yleesnä suuria asioita muutettavaksi samansuuntaisiksi aikuisella iällä.
Etsi uusi suhde.
itse mietin ihan samoja asioita.. monta kertaa olen jo päättänyt että nyt saa loppua kun en kerran saa sitä mitä haluan.. viimeksi mietin asian niin, että enemmän itseään loukkaa jos tätä jatkaa. jos taas suhteen lopettaa niin sehän kirpaisee vain sen kerran.. eiköhän niitäkin miehiä ole, jotka on oikeasti kiinnostuneita.. :)
Pian vuosi kaukosuhdetta takana, välissä 400km, nähty ollaan kyllä melkein viikottain. Välillä päivän, välillä viikonkin yhdessäoloa. Mutta ei sitä todellakaan arkea pysty tässä elämään ja jakamaan yhdessä. Rassaa ja aika paljon tämä.. Itse kuitenkin haluaisin jonkun kanssa oikeasti jakaa tätä elämää. Tunteita on kyllä paljon, mutta ei tulevaisuuden suunnitelmia, hyvä kun tietää edes koska nähdään seuraavaksi..
Tottakai pistät suhteen ensin ja mahd. pian poikki, jotta pääset ilman turhaa painolastia etsimään uutta tyydyttävämpää suhdetta. Jos pitkität edellistä suhdetta ja varsinkin jos yrität pyörittää kahta juttua yhtäaikaa, sotkee se vain kaiken ja elämäsi valuu hukkaan sotkuja selvitellessä. Pistähän tuulemaan.
Itse asuin miesystäväni kanssa ensin puolitoista vuotta 300km välimatkaa. Se oli välillä todella raskasta, ja usein sitä mietti että olisiko parempi jatkaa yksin. Molemmat kuitenkin jaksoivat, ja Nyt kaksivuotta ollaan jo yhdessä asuttu.