"Suomalaiset" ovat venäläisten luomus. Oikeasti olemme ITÄISIÄ RUOTSALAISIA. Kielellä ei tässä ole merkitystä, vaan kulttuurilla ja yhteisellä historialla. Vuonna 1809 tapahtui RUOTSIN JAKO. Toisin kuin esim. Saksa, Ruotsi ei ole yhdistynyt uudelleen, vaikka toisen maailmansodan aikana sitä harkittiinkin.
Olimme RUOTSALAISIA
Adlercreuz
62
1683
Vastaukset
- Raggar
Ennen Ruotsin valloitusta n.1150 Suomenniemellä asui suomalais-ugrilaisia heimoja hajallaan siellä täällä nykyisen maan etelä- ja länsiosissa - pakanoita, jotka kihnasivat keskenään.
Vaikka periaatteessa Ruotsin aikana oltiin ruotsalaisia, niin "me" olimme finnejä, jolla oli omaa kulttuuria. Onhan skoonelaisetkin skoonelaisia, vaikka Ruotsissa asuvatkin. Siis olimme suomalaisia suomen kiellä, finskejä ruotsiksi.- Vaka Vanha
Pysytäämpä faktoissa, Ruotsi valloitti Suomen Birger jaarlin toimesta 1248 tai 1249, näin lukee Birger jaarlin hautamuistomerkissä ja Brger jaarlin ansioksi lasketaan se, että Suomi liitettiin Ruotsiin.
- mutta...
ei ole olemassa mitään "suomalais-ugrilaisia" eikä edes "ugrilaisia". Euroopassa asuu europideja, sekä edellisiin enemmän tai vähemmän sekaantuneita kaukasideja. Itäisimmästä Euroopasta löytyy myös mongolidista perimää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Passing_of_the_Great_Race_-_Map_4.jpg
Kartalla punainen väri osoittaa rodullisesti puhtaimpana säilyneet europidit. Kartta ei kaikilta osin ole aivan tarkka. - Raggar
mutta... kirjoitti:
ei ole olemassa mitään "suomalais-ugrilaisia" eikä edes "ugrilaisia". Euroopassa asuu europideja, sekä edellisiin enemmän tai vähemmän sekaantuneita kaukasideja. Itäisimmästä Euroopasta löytyy myös mongolidista perimää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Passing_of_the_Great_Race_-_Map_4.jpg
Kartalla punainen väri osoittaa rodullisesti puhtaimpana säilyneet europidit. Kartta ei kaikilta osin ole aivan tarkka.Tarkoitin sillä suomalaisia heimoja, jotka puhuivat suomalais-ugrilaista kieltä ja jotka asuivat nykyisen Suomen alueella. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansoja on maailmassa nyt noin 23–24 miljoonaa.
- edelleen,
Raggar kirjoitti:
Tarkoitin sillä suomalaisia heimoja, jotka puhuivat suomalais-ugrilaista kieltä ja jotka asuivat nykyisen Suomen alueella. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansoja on maailmassa nyt noin 23–24 miljoonaa.
mutta ei ole olemassa mitään "suomalais-ugrilaisia" kieliä. Koko satu perustuu erään amatöörikielitutkijan erehdykseen ja virhetulkintaan. 1800-luvulla monet, mm. saksalaiset tutkijat kritisoivat sitä kovin ja pitivät hölynpölynä, ja monet uuden ajan etymologit maailmalla ovat siitä jo luopuneet.
- Raggar
edelleen, kirjoitti:
mutta ei ole olemassa mitään "suomalais-ugrilaisia" kieliä. Koko satu perustuu erään amatöörikielitutkijan erehdykseen ja virhetulkintaan. 1800-luvulla monet, mm. saksalaiset tutkijat kritisoivat sitä kovin ja pitivät hölynpölynä, ja monet uuden ajan etymologit maailmalla ovat siitä jo luopuneet.
No, tuo sivusto on vapaasti muokattavissa, klikkaa kohdista [muokkaa] ja muokkaa ne sadut pois parempaan muotoon, jos huvittaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet
Suomalais-Ugrilaista Seuraa vois kans pyytää muuttamaan nimensä? - hitaasti.
Raggar kirjoitti:
No, tuo sivusto on vapaasti muokattavissa, klikkaa kohdista [muokkaa] ja muokkaa ne sadut pois parempaan muotoon, jos huvittaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet
Suomalais-Ugrilaista Seuraa vois kans pyytää muuttamaan nimensä?Suomi ja Unkari ovatkin niitä viimeisiä maita josta vielä löytyy tuon sadun fanaattisia tukijoita. Joillekin se näyttää olevan uskonnonkaltainen identiteettikysymys.
Tuo "Suomalais-Ugrilainen" Seura onkin todella naurettava! Seuran jäsenet eivät sitä tietenkään itse tajua.
- Vetosolmu
Suomalaiset eivät ole venakkojen luomus, vaan alun alkaen kielellinen heimo, joka on säilynyt kuin ihmeen kaupalla läpi historian saaton. Venäjällä on yhä paljon suomensukuisia kansoja, mutta samoin heitä on Ruotsissakin, vaikkei sitä edes tunnusteta muulla tavoin kuin siten, että kielletään opiskelemaan äidinkielellään.
Jäämeren rantamaisemat ovat vetäneet suomalaisia puoleensa Ruijassakin, missä yhä puhutaan suomea omintakeisesti. Tietysti olimme ruotsalaisia tai venäläisiä sen mukaan, missä asuimme. Silti voidaan puhua suomalaisista, vaikkei meillä ollut omaa valtiota ennen kuin saimme autonomian.- heimo.
Suomenkieli on muinaisjäänne europidien puhumasta kantakielestä, ei tietysti täsmälleen sama, mutta nykykielistä lähinnä sitä. Nykygermaaniset kielet ovat samasta kantakielstä kehittyneet, ja siksi suomi onkin lähinnä niitä vaikka luokitellaankin omaksi kielikunnakseen.
- Vaka Vanha
Kulttuuri ja yhteinen historia, todistavat nimenomaan sen, että Suomalaiset ovat olleet aina oma ryhnmänsä Ruotsissa, samallatapaa kuin Skotit, Walesilaiset ja Irlantilaiset on aina olleet omia ryhmiään Britannian historiassa, vaikka ovatkin samaa kuningaskuntaa.
Kansallisuusaate kehitettiin 1700 luvun lopun ja 1800 luvun alun kieppeillä, Ranskan vallankumouksen yksi teema oli se, että kun kaikilla kansoilla on omat valtiot niin syyt sodille katoaa.
No nämä kansallisvaltiot ja nationalistiset aatteet, ei ole kyllä poistaneet sotien syitä, joskus tuntuu, että ne on jopa syventäneet ja lisänneet niitä ... - Suomalaisten sukua
Länsisuomessa oli ruotsalainen asutus. Perusjengihän Suomessa on olleet Lappalaiset. Itäisen Suomen asukaat ovat ugrilaista verta. Siten oli vielä germaanigootteja jotka eleli täällä. Tässä on oikeesti mielenkiintoista tämä ugrilainen kultuuri. Skandinaaviasta yli siberian oli sama kultuuri. Lopulra se ulottui Pohjois-Amerikkaan. Intiaaneilla on tiipiit ja meilä kodat. Se on samaa kulttuuria. Siperialaista kulttuuria.
- lukisit
vain Akua Ankkaa! Sovitaanko?
- perusti Norjan
Ja purjehti Brittein saarile ollen kantaväestöä.
- oikein...
tarkkoja ollaan, niin nämä "suomalais-ugrilaiset" ovat itseasiassa perustaneet aivan kaiken maailmassa.
- ihan ihka elävä suomalainen
Isäs saattoi olla ruotsalainen, mutt historiallinen totuus on se, että nykyisen Suomi-nimisen valtion alue oli suomalaisheimojen ikivanhaa asuinaluetta, jonka ensin ruotsalaiset ja sitten venäläiset alistivat. Ruotsille olimme siirtomaa sanan synkimmässä merkityksessä. Kaikki rikkaudet ja varallisuus menivät emämaan kassaan, alkuasukkaat olivat toisen luokan ihmisiä, omaa kieltä ei saanut puhua, sotiin vietiin miehiä jnejnejne. Eli voit ihan muuttaa sinne Ruotsiin jos tunnet olevasi ruotsalainen. Itse olen suomalainen niin kuin sukunikin on ollut hamaan historiaan saakka. Näkemiin.
- Jääkuuma
Ei ruotsalaisille ollut mitään valtiota tai maata mitä valloittaa, se oli maantieteellinen alue idässä. Ei kai nyt kaikkea rikkautta ja varallisuutta mennyt "emämaahan", kun sitä ei täällä köyhässä korvessa edes ollut? Onhan se nyky-Suomenkin verotus aika riistoa, tuntuu että kaikki menee pk-seudulle. Oman maan käymiin sotiin tarvittiin miehiä.
Suomen kirkko, lait, laitokset ja länsimainen sivistys ovat ruotsalaista alkuperää. Pidätkö esim. sellaisia kotimaan ikoneja kuten Turun linnaa ja Turun tuomiokirkkoa vieraan vallan rakennuttamina? - asiassa
Jääkuuma kirjoitti:
Ei ruotsalaisille ollut mitään valtiota tai maata mitä valloittaa, se oli maantieteellinen alue idässä. Ei kai nyt kaikkea rikkautta ja varallisuutta mennyt "emämaahan", kun sitä ei täällä köyhässä korvessa edes ollut? Onhan se nyky-Suomenkin verotus aika riistoa, tuntuu että kaikki menee pk-seudulle. Oman maan käymiin sotiin tarvittiin miehiä.
Suomen kirkko, lait, laitokset ja länsimainen sivistys ovat ruotsalaista alkuperää. Pidätkö esim. sellaisia kotimaan ikoneja kuten Turun linnaa ja Turun tuomiokirkkoa vieraan vallan rakennuttamina?Suomen sivistys on melko pitkälti Saksasta haettua.... kuten Ruotsinkin. Ja mitä Turun Tuomiokirkkoon tulee...hmmm...suomalaiset eivät kai keksineet kristinuskoa.
- Icehot
asiassa kirjoitti:
Suomen sivistys on melko pitkälti Saksasta haettua.... kuten Ruotsinkin. Ja mitä Turun Tuomiokirkkoon tulee...hmmm...suomalaiset eivät kai keksineet kristinuskoa.
Tarkoitin Turun Tuomiokirkkoa rakennuksena, sen alullepanoa, en kristinuskon keksimistä. Kirkkoa alettiin Ruotsin toimesta rakentamaan pian sen jälkeen kun Varsinais-Suomi (silloin Finland) oli osa Ruotsin valtakuntaa, mitä muuten ei olisi silloin tapahtunut.
- taipuvainen
Icehot kirjoitti:
Tarkoitin Turun Tuomiokirkkoa rakennuksena, sen alullepanoa, en kristinuskon keksimistä. Kirkkoa alettiin Ruotsin toimesta rakentamaan pian sen jälkeen kun Varsinais-Suomi (silloin Finland) oli osa Ruotsin valtakuntaa, mitä muuten ei olisi silloin tapahtunut.
näkemään sen oikean ja kohtuullisen rajan kulkevan itä ja länsimurteiden kohdalla. Jos se itäpuoli luovutettaisiin suosiolla Venäjälle, niin ei tarvitsisi kuunnella kaikkien maaseudun mölöpoikien kitinää. Siellähän olisivat vertaistensa joukossa.
- suomalainensuomalainen
Jääkuuma kirjoitti:
Ei ruotsalaisille ollut mitään valtiota tai maata mitä valloittaa, se oli maantieteellinen alue idässä. Ei kai nyt kaikkea rikkautta ja varallisuutta mennyt "emämaahan", kun sitä ei täällä köyhässä korvessa edes ollut? Onhan se nyky-Suomenkin verotus aika riistoa, tuntuu että kaikki menee pk-seudulle. Oman maan käymiin sotiin tarvittiin miehiä.
Suomen kirkko, lait, laitokset ja länsimainen sivistys ovat ruotsalaista alkuperää. Pidätkö esim. sellaisia kotimaan ikoneja kuten Turun linnaa ja Turun tuomiokirkkoa vieraan vallan rakennuttamina?Niin, suomalaiset työmiehethän rakensivat nykyisen Tukholman aika pitkälti, samoin sataman, laivat suurvalta aikana, sotivat armeijassa jnejnejne. Lues ruotsalaisten historiaa. Siellä ei näistä paljoa huudella. Eikä siitäkään, että nykyisen Ruotsin pohjoisosissa asui suomalaisia ja saamelaisia ennen kuin riikin ruotsalaiset valloittivat senkin alueen. Mitä taas tulee Suomen köyhyyteen, niin se on ruotsalainen myytti sekin. Suomen niemi oli jo roomalaisajalla yksi Euroopan turkiskaupan keskuksista. Rakastamasi Turku oli Birkaa isompi paikka, samoin Rapolan linnavuori asutuksineen, samoin Vanajankaupunki nykyistä Hämeen linnaa vastapäätä. Sisilian normannikuninkaitten hovissa palvellut arabi maantieteilijä Al Idris nimesi Itämeren kaupunkeja 1100-1200-lukujen taitteen tienoilla ja kaksi kaupunkia taisi olla Suomesta. Montako Ruotsista? Ei yhtään. 1500-luvulla eurooppalaisissa katsannoissa pidettiin Suomea usein Ruotsin vauraimpana ja väkirikkaimpana osana. Ruotsalaisten viikinkien idän retket ovat myös osa ruotsalaista kansallismyyttiä, sillä todellisuudessa suurin osa ns. idän viikingeistä oli eestiläisiä, suomalaisia, norjalaisia. Ruotsalaiset onnistuivat valtaamaan pienen palan Kuurinmaata 800-luvulla ja suorin idän tie heillä kulki pitkin nykyistä Dvina-jokea eli Väinäjokea nykyisen Latvian läpi itään. Joidenkin länsimaisten tutkijoiden mukaan ruotsalaisilla ei ollut mitään sanansijaa Suomessa, ei edes Aurajoen laaksossa, ennen 1200-lukua (Christensen, Baltic Crusades, ensim painos). Eli tämä ruotsalaisuuden suuri ja auvoinen vaikutus maahamme on jälkikäteen miehittäjän keksimä myytti. Suomalaisia opiskeli jo keskiajalla Euroopan yliopistoissa ja mm. suomalainen Pietari Kaikkivalta oli lähetystyössä Baltiassa 1200-luvulla. Eli ei siihen kirkon pystytykseenkään tarvittu ruotsalaisia. Eli kyseessä on maamme ja kansamme ruotsalaistamiseksi synnytetty myytti siitä, kuinka kaikki sivistys tuli tänne heidän kauttaan. Tosiasiassa suomalaisten alennustila alkoi Ruotsin vallan aikana. Kansa pakotettiin alustalaisiksi tietyille alueille, sosiaalinen nousu oli mahdollinen vain miehittäjän ehdoin, ja silloinkin suomalaiset muuttuivat ruotsalaisiksi käden käänteessä. Eli lues historiaa tarkemmin niin ymmärrät koko kuvion.
- -suomiruotsi-
suomalainensuomalainen kirjoitti:
Niin, suomalaiset työmiehethän rakensivat nykyisen Tukholman aika pitkälti, samoin sataman, laivat suurvalta aikana, sotivat armeijassa jnejnejne. Lues ruotsalaisten historiaa. Siellä ei näistä paljoa huudella. Eikä siitäkään, että nykyisen Ruotsin pohjoisosissa asui suomalaisia ja saamelaisia ennen kuin riikin ruotsalaiset valloittivat senkin alueen. Mitä taas tulee Suomen köyhyyteen, niin se on ruotsalainen myytti sekin. Suomen niemi oli jo roomalaisajalla yksi Euroopan turkiskaupan keskuksista. Rakastamasi Turku oli Birkaa isompi paikka, samoin Rapolan linnavuori asutuksineen, samoin Vanajankaupunki nykyistä Hämeen linnaa vastapäätä. Sisilian normannikuninkaitten hovissa palvellut arabi maantieteilijä Al Idris nimesi Itämeren kaupunkeja 1100-1200-lukujen taitteen tienoilla ja kaksi kaupunkia taisi olla Suomesta. Montako Ruotsista? Ei yhtään. 1500-luvulla eurooppalaisissa katsannoissa pidettiin Suomea usein Ruotsin vauraimpana ja väkirikkaimpana osana. Ruotsalaisten viikinkien idän retket ovat myös osa ruotsalaista kansallismyyttiä, sillä todellisuudessa suurin osa ns. idän viikingeistä oli eestiläisiä, suomalaisia, norjalaisia. Ruotsalaiset onnistuivat valtaamaan pienen palan Kuurinmaata 800-luvulla ja suorin idän tie heillä kulki pitkin nykyistä Dvina-jokea eli Väinäjokea nykyisen Latvian läpi itään. Joidenkin länsimaisten tutkijoiden mukaan ruotsalaisilla ei ollut mitään sanansijaa Suomessa, ei edes Aurajoen laaksossa, ennen 1200-lukua (Christensen, Baltic Crusades, ensim painos). Eli tämä ruotsalaisuuden suuri ja auvoinen vaikutus maahamme on jälkikäteen miehittäjän keksimä myytti. Suomalaisia opiskeli jo keskiajalla Euroopan yliopistoissa ja mm. suomalainen Pietari Kaikkivalta oli lähetystyössä Baltiassa 1200-luvulla. Eli ei siihen kirkon pystytykseenkään tarvittu ruotsalaisia. Eli kyseessä on maamme ja kansamme ruotsalaistamiseksi synnytetty myytti siitä, kuinka kaikki sivistys tuli tänne heidän kauttaan. Tosiasiassa suomalaisten alennustila alkoi Ruotsin vallan aikana. Kansa pakotettiin alustalaisiksi tietyille alueille, sosiaalinen nousu oli mahdollinen vain miehittäjän ehdoin, ja silloinkin suomalaiset muuttuivat ruotsalaisiksi käden käänteessä. Eli lues historiaa tarkemmin niin ymmärrät koko kuvion.
Juu, kyllä tuossa nimimerkin "suomalainensuomalainen" kirjoituksessa on näkökulmaa, jota jokaisen kannattaisi vähän miettiä. Suomalaisuus on historiallisesti vähintäänkin yhtä vahva käsite kuin ruotsalaisuus. Jos kristinusko olisi aikonaan levinnyt keskieuroopasta Suomen kautta Ruotsiin, eli päinvastaisesti kuin tapahtui, niin olisiko Ruotsista tullut osa Suomen valtakuntaa ?
- Bybi
Sikäli totta, että suomalaisten geenit ovat 80% samaa kuin ruotsalaisten, mutta mepä puhumme uralilaista kantakieltä, meissä on enemmän metsäsissiä ja minä olen ylpeä siitä.
Olimme Ruotsin itäinen puolisko, mutta sitä ennen hämäläisiä ja karjalaisia ym. suomalaisia, uralilaista kantakieltä puhuvia. Viikinkejä varottiin. Vielä vuosina 800-900 täällä pistettiin vartiotulien ketjuja palamaan viestinä (vartiopaikat,kuten Helsingin Vartiosaari ja Roihuvuori ovat saaneet muuten nimensä näistä) ja vesistölinjaa pitkin sana kulki, jotta nykyisen Janakkalan seudullakin olevat pääsivät metsään piiloon ja veivät ryöstettävät mukanaan.
Tämäkös kyrpi viikinkiä, pistivät kylät palamaan. Väitetään, että hämäläiset kostivat polttamalla Sigtunan, Tukholman edeltäjän, maan tasalle.
Joskus keskiajan loppuneljänneksellä jonkinlaiseksi yhteiskunnaksi muotoutunut Ruotsi, Ruotsin kirkko ja kuningas tuli miekan kanssa meitä kristinuskoon laittamaan. Järjestäytynyt kirkko oli tehokas. Mutta me olimme suomalaisia. Ei olleet Väinämöisen ja Ilmarisen veroisia sankareita Kalle-kuninkaat eikä ristus.
Meiltä kupattiin veroja ja sotilaita silloiseen suurvaltapolitiikkaan, mutta maa kehittyi hissukseen. Ruotsalaisia jäi rannikolle, ja he muuttuivat suomalaisiksi, puhuivat ruotsia ja puhuvat vieläkin. Ruotsalaiset taas puhuvat suomalaisista tarkoittaessaan suomalaisia. Kaikkia suomalaisia.
Venäläisten luomus emme ole. Tsaari antoi meille tilaisuuden kielen kehittämiseksi, samoin ruotsinkieliset fennomaanit. Se oli tie itsenäisyyteen.
A. I. Arwidsson (suomeksi): "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia."- luovutettaisiin
tuo itäinen murrealue pois.Sehän nyt on kuitenkin ollut taloudellisesti kautta aikojen melkoinen riippakivi.
- juttujasi !
"Sikäli totta, että suomalaisten geenit ovat 80% samaa kuin ruotsalaisten, mutta mepä puhumme uralilaista kantakieltä,..."
Ensinnäkin, koillis-suomalaisissa kulkee 1-2 ns. itägeeniä, jotka saattavat olla tosin lappalaisperua (löytyy kyllä ruotsalaisistakin), ja toiseksi, ei ole olemassa mitään "uralilaista" kantakieltä, vaan europidinen kantakieli joka on sama kaikilla eurooppalaisilla paitsi Baskeilla. Lisäksi, unkarin sanastosta vain runsaat 60% on europidia. - Ishet
"A. I. Arwidsson (suomeksi): "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia.""
Onko se menneitten fennomaanien aikaansaannoksia yhden sanan hyvin yleinen puuttuminen yo. lausahduksesta? Arwidsson sanoi "Ruotsalaisia emme enää ole..", ei sanonut "Ruotsalaisia emme ole.." - Bybi
juttujasi ! kirjoitti:
"Sikäli totta, että suomalaisten geenit ovat 80% samaa kuin ruotsalaisten, mutta mepä puhumme uralilaista kantakieltä,..."
Ensinnäkin, koillis-suomalaisissa kulkee 1-2 ns. itägeeniä, jotka saattavat olla tosin lappalaisperua (löytyy kyllä ruotsalaisistakin), ja toiseksi, ei ole olemassa mitään "uralilaista" kantakieltä, vaan europidinen kantakieli joka on sama kaikilla eurooppalaisilla paitsi Baskeilla. Lisäksi, unkarin sanastosta vain runsaat 60% on europidia.Kun leikit korjaajaa, opettele korjaamaan, veli!
Väität, että uralilaista eli suomalaisugrilaista kielikuntaa ei ole olemassa. Yliopisto innostuu neronleimauksestasi.
Kielikunta, josta taas puhut, on indoeurooppalainen kielikunta, joka jakautuu seuraaviin haaroihin: germaaninen (ruotsi, norja, englanti, saksa, tanska, hollanti ym.), romaaninen (ranska, esanja, portugali, italia ym.), slaavilainen (venäjä, puola, slovakki, ukraina ym.), balttilainen (latvia, liettua ym.), iranilainen (persia), indoarjalainen (hindi, urdu, bengali ym.) sekä sekavaan laumaan kuten kreikka, iiri, armenia, albania ym.
Tämä kielikunta käsittää 200 kieltä ja 2,5 miljardia puhujaa. Suomen kieli ei kuulu tähän.
Suomalaisugrilainen (uralilainen) kielikunta käsittää noin 30 kieltä ja yhteensä noin 25 miljoonaa puhujaa. Siinä on seuraavat haarat:
Itämerensuomalainen (suomi, viro, karjala, vepsä, liivi, vatja, eteläviro, inkeroinen), saamelainen (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame ym.), permiläinen (komi, udmurtti), ugrilainen (unkari, hanti, mansi).
Lisäksi on muita kielikuntaan kuuluvia kieliä, kuten mordvalasikielet (ersä ja moksa), niittymari ja vuorimari ym.
Näiden kahden, indoeurooppalaisen ja suomalaisugrilaisen kielikunnan lisäksi on seuraavia kielitieteilijöiden ryhmittelemiä kielikuntia:
Turkkilainen, sinotiibetiläinen, austronesialainen, bantukielet sekä kieliä, jotka EIVÄT KUULU mihinkään kielikuntaan: japani, korea ja BASKI. - niin!
Bybi kirjoitti:
Kun leikit korjaajaa, opettele korjaamaan, veli!
Väität, että uralilaista eli suomalaisugrilaista kielikuntaa ei ole olemassa. Yliopisto innostuu neronleimauksestasi.
Kielikunta, josta taas puhut, on indoeurooppalainen kielikunta, joka jakautuu seuraaviin haaroihin: germaaninen (ruotsi, norja, englanti, saksa, tanska, hollanti ym.), romaaninen (ranska, esanja, portugali, italia ym.), slaavilainen (venäjä, puola, slovakki, ukraina ym.), balttilainen (latvia, liettua ym.), iranilainen (persia), indoarjalainen (hindi, urdu, bengali ym.) sekä sekavaan laumaan kuten kreikka, iiri, armenia, albania ym.
Tämä kielikunta käsittää 200 kieltä ja 2,5 miljardia puhujaa. Suomen kieli ei kuulu tähän.
Suomalaisugrilainen (uralilainen) kielikunta käsittää noin 30 kieltä ja yhteensä noin 25 miljoonaa puhujaa. Siinä on seuraavat haarat:
Itämerensuomalainen (suomi, viro, karjala, vepsä, liivi, vatja, eteläviro, inkeroinen), saamelainen (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame ym.), permiläinen (komi, udmurtti), ugrilainen (unkari, hanti, mansi).
Lisäksi on muita kielikuntaan kuuluvia kieliä, kuten mordvalasikielet (ersä ja moksa), niittymari ja vuorimari ym.
Näiden kahden, indoeurooppalaisen ja suomalaisugrilaisen kielikunnan lisäksi on seuraavia kielitieteilijöiden ryhmittelemiä kielikuntia:
Turkkilainen, sinotiibetiläinen, austronesialainen, bantukielet sekä kieliä, jotka EIVÄT KUULU mihinkään kielikuntaan: japani, korea ja BASKI.Suomen kielestä löytyy etymologisten oppikirjojen mukaan n. 350 "ugrilaista" sanaa, joista n. 250 yhteistä unkarin kanssa. (Olen nähnyt listan ja tiedän, ettei kaikki pidä paikkaansa!)
Montako promillea ne sanat on koko kielestä?
Mikä muu kielikunta maailmassa rakentuu muutaman promillen mukaan?
Miksi monet kansainväliset tutkijat ihmettelevät kun eivät tutkimuksissaan löydä koko "uralilaista kielikuntaa"?
Miksi monet saksalaiset kielentutkijat jo 1800-luvulla pitivät koko oppia hölynpölynä ja sanoivat että suomi on indoeurooppalainen kieli. Jotkut jopa opettelivat suomen.
Oppi "suomalais-ugrilaisista kielistä ja kansoista" elää enää vain Suomessa ja Unkarissa muiden jo pikkuhiljaa luopuessa koko sadusta. - Bybi
niin! kirjoitti:
Suomen kielestä löytyy etymologisten oppikirjojen mukaan n. 350 "ugrilaista" sanaa, joista n. 250 yhteistä unkarin kanssa. (Olen nähnyt listan ja tiedän, ettei kaikki pidä paikkaansa!)
Montako promillea ne sanat on koko kielestä?
Mikä muu kielikunta maailmassa rakentuu muutaman promillen mukaan?
Miksi monet kansainväliset tutkijat ihmettelevät kun eivät tutkimuksissaan löydä koko "uralilaista kielikuntaa"?
Miksi monet saksalaiset kielentutkijat jo 1800-luvulla pitivät koko oppia hölynpölynä ja sanoivat että suomi on indoeurooppalainen kieli. Jotkut jopa opettelivat suomen.
Oppi "suomalais-ugrilaisista kielistä ja kansoista" elää enää vain Suomessa ja Unkarissa muiden jo pikkuhiljaa luopuessa koko sadusta.1800-luvun saksalaisen kielentutkimuksen mukaan emme tee kielitiedettä emmekä ryhmittelyjä tänään.
Unkari ei ole olennainen asia tässä. Unkari on eríytynyt näistä muista suomensukuisista kielistä jo noin 4000 vuotta sitten. Keeron silti, miten kielisukulaisuutta todetaan.
Kielisukulaiset tunnistetaan kantasanaston samuudesta. Se promillekin on merkittävä, jos samuus on kantasanoissa (sanoissa, jotka ovat vanhassa kulttuurissa olleet välttämättömiä). Mitään biologista sukulaisuutta suomalaisilla ei ole unkarilaisiin, ja kielenäkin suomi on yhtä kaukana unkarista kuin saksa persiasta.
Kantasanoja ei kuitenkaan tutkita näin: "Olen nähnyt listan ja tiedän, että se ei pidä paikkaansa." Koita nyt tuolla tavalla pärjätä väittelyssä vaikkapa tiukan opponentin kanssa, voisi jo Custoskin nauraa.
Verrokki indoeurooppalaisesta kielikunnasta: englanti (joka on germaaninen kieli): Esimerkiksi "almighty God" kirjoitettaisiin muinaisenglanniksi "Gut almichtig". Eriytyminen jo tuossa ajassa on aika haipakkaa.
Oletko ystävällinen ja nimeät jonkun kansainvälisen tunnustetun kielitieteilijän, joka väittää, että suomi on indoeurooppalainen kieli? Painotuotekin olisi kiva viite. Tämähän on jo megaluokan muutos... - Bybi
Ishet kirjoitti:
"A. I. Arwidsson (suomeksi): "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia.""
Onko se menneitten fennomaanien aikaansaannoksia yhden sanan hyvin yleinen puuttuminen yo. lausahduksesta? Arwidsson sanoi "Ruotsalaisia emme enää ole..", ei sanonut "Ruotsalaisia emme ole..""Svenskar är vi inte, ryssar kan vi inte bli, låt oss vara finnar!"
(Minnesmärke över Adolf Ivar Arwidsson), 1970
Arwidsson försökte i början av 1800-talet väcka och utveckla nationalkänslan i det autonoma Finland. - kysymys.
Bybi kirjoitti:
1800-luvun saksalaisen kielentutkimuksen mukaan emme tee kielitiedettä emmekä ryhmittelyjä tänään.
Unkari ei ole olennainen asia tässä. Unkari on eríytynyt näistä muista suomensukuisista kielistä jo noin 4000 vuotta sitten. Keeron silti, miten kielisukulaisuutta todetaan.
Kielisukulaiset tunnistetaan kantasanaston samuudesta. Se promillekin on merkittävä, jos samuus on kantasanoissa (sanoissa, jotka ovat vanhassa kulttuurissa olleet välttämättömiä). Mitään biologista sukulaisuutta suomalaisilla ei ole unkarilaisiin, ja kielenäkin suomi on yhtä kaukana unkarista kuin saksa persiasta.
Kantasanoja ei kuitenkaan tutkita näin: "Olen nähnyt listan ja tiedän, että se ei pidä paikkaansa." Koita nyt tuolla tavalla pärjätä väittelyssä vaikkapa tiukan opponentin kanssa, voisi jo Custoskin nauraa.
Verrokki indoeurooppalaisesta kielikunnasta: englanti (joka on germaaninen kieli): Esimerkiksi "almighty God" kirjoitettaisiin muinaisenglanniksi "Gut almichtig". Eriytyminen jo tuossa ajassa on aika haipakkaa.
Oletko ystävällinen ja nimeät jonkun kansainvälisen tunnustetun kielitieteilijän, joka väittää, että suomi on indoeurooppalainen kieli? Painotuotekin olisi kiva viite. Tämähän on jo megaluokan muutos...Minä väitän, että ne "ugrilaiset" sanat ovat europidisen kantakielen synonyymisanastoa jotka elää jäänteenä siellä täällä. Ja sitäpaitsi, niiden sanojen sanotaan olevan metsästyskulttuurin sanoja ilman ainuttakaan maanviljelyskulttuurin sanaa, ja olevan lähtöisin Volgan ympäristöstä. Ja kas kummaa, samalta alueelta on lähtenyt myös europidit vaeltamaan itään ja länteen. Palapelissä ei ole paikkaa millekkään "ugrilaiselle" kielikunnalle.
Kerro, mikä muu kielikunta rakentuu jonun promillen varaan!? "Suomalais-ugrilainen" kielikunta edustaa kyllä mekoista poikkeusta etymologisella kartalla.
Koko erehdys on muodostanut uskonnon kaltaisen identiteettikysymyksen joillekin suomalaisille. Aivan erityisesti heitä hivelee tuo termi SUOMALAIS-ugrilainen. Mikä tahansa satu menee heille täysistä kunhan termiin sisällytetään sana SUOMALAIS-....
1800-luvun saksalaistutkijoiden tulokset ovat siis mielestäsi aikansa eläneitä. Mitä sitten voi sanoa 1600-luvulla elneestä amatööritutkijasta joka koko ugrilaishömpötyksen pisti alulle. Sekin olisi unohtunut ellei joku Setälä olisi niitä löytänyt ja kaivanut uudelleen esiin. - Ishet
Bybi kirjoitti:
"Svenskar är vi inte, ryssar kan vi inte bli, låt oss vara finnar!"
(Minnesmärke över Adolf Ivar Arwidsson), 1970
Arwidsson försökte i början av 1800-talet väcka och utveckla nationalkänslan i det autonoma Finland.Åh, näyttää ruotsin kielellä usein puuttuvan enää,enempää,kauempaa-sana samoin kuin suomeksikin. Tiedä sitten mitä A.I.A sanoi.
Mm. Ruotsin Finland-instituutti käyttää muotoa ao. muotoa, huomaa LÄNGRE-sana:
"Svenskar är vi inte längre, ryssar vilja vi inte blifva, låtom oss alltså vara finnar" - Bybi
kysymys. kirjoitti:
Minä väitän, että ne "ugrilaiset" sanat ovat europidisen kantakielen synonyymisanastoa jotka elää jäänteenä siellä täällä. Ja sitäpaitsi, niiden sanojen sanotaan olevan metsästyskulttuurin sanoja ilman ainuttakaan maanviljelyskulttuurin sanaa, ja olevan lähtöisin Volgan ympäristöstä. Ja kas kummaa, samalta alueelta on lähtenyt myös europidit vaeltamaan itään ja länteen. Palapelissä ei ole paikkaa millekkään "ugrilaiselle" kielikunnalle.
Kerro, mikä muu kielikunta rakentuu jonun promillen varaan!? "Suomalais-ugrilainen" kielikunta edustaa kyllä mekoista poikkeusta etymologisella kartalla.
Koko erehdys on muodostanut uskonnon kaltaisen identiteettikysymyksen joillekin suomalaisille. Aivan erityisesti heitä hivelee tuo termi SUOMALAIS-ugrilainen. Mikä tahansa satu menee heille täysistä kunhan termiin sisällytetään sana SUOMALAIS-....
1800-luvun saksalaistutkijoiden tulokset ovat siis mielestäsi aikansa eläneitä. Mitä sitten voi sanoa 1600-luvulla elneestä amatööritutkijasta joka koko ugrilaishömpötyksen pisti alulle. Sekin olisi unohtunut ellei joku Setälä olisi niitä löytänyt ja kaivanut uudelleen esiin.Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään kotikutoista teoriaasi vastaan, mutta nykysen kielitieteen falsifiointia ajatuksillesi ei oikein löydy.
Ryhmittely ei muuten ole Setälästä lähtöisin. Setälä oli kielioppimies, joka rakensi normatiivista kielioppia. Varsinainen etymologinen kielentutkijamme 1800-luvulla oli M.A. Castrén, ensimmäinen suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Tätä työtä on sitten jatkettu muuallakin kuin Suomessa. Kieltämme todellakin tutkitaan muissakin yliopistoissa: Saksan Göttingen on yksi paikka, jossa on jopa suomalaisugrilaisten kielten professuuri, tosin ainakin vielä pari vuotta sitten se oli unkarilaisen änkyrän hoidossa.
Ryhmittely ja luokittelu on yksi kielitieteen tapa kategorioida asioita. Jos mennään dna-ketjuilla tarpeeksi taakse, löydetään meille kaikille esi-isiä (ja mammoja) Siperiasta tai Afrikasta (jos näihin nettipankkeihin, joissa 300 maksamalla ja näytteen antamalla saat kuulla juuresi kaukaa, on uskominen). Tarkempaa kielten luokittelua on rakenneltu "vasta" 4000-5000 vuoden takaa.
Suomalaiset eivät tule pelkästään "Volgan mutkasta". Sellainen heimoajattelu oli 1800-luvun kansallisromantiikkaa. Arkeologien mukaan Suomesta löyty jo pronssikauden kanta-asutus, ja itämeren piiriin vaeltaneiden määrä on ollut aika pieni. Hekin ovat sulautuneet sitten baltteihin, germaaneihin ja slaaveihinkin.
DNA ei valitettavasti vieläkään ole eldorado biologisen yhteyden selvittämiseksi (voi siis menettää rahansa nettihuijareille). Noista kahdesta linkistä aukeava dekkaritarina Titanicin nuoresta uhrista kertoo paljon siitä, millaisissa vaikeuksissa ollaan, vaikka käytössä ovat olleet alle sata vuotta vanhat luut ja huippututkijoiden ryhmä eikä mikään rahastajan pikalabbis. Vuonna 2007 annettiin jo kolmas ehdotus Titanicin tuntemattomaksi uhriksi...
http://www.mirror.co.uk/news/top-stories/2007/08/02/after-95-years-a-name-for-the-titanic-s-unknown-child-89520-19556996/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Titanicin_suomalaisista_matkustajista#Panulan_perheen_kohtalo - Bybi
Ishet kirjoitti:
Åh, näyttää ruotsin kielellä usein puuttuvan enää,enempää,kauempaa-sana samoin kuin suomeksikin. Tiedä sitten mitä A.I.A sanoi.
Mm. Ruotsin Finland-instituutti käyttää muotoa ao. muotoa, huomaa LÄNGRE-sana:
"Svenskar är vi inte längre, ryssar vilja vi inte blifva, låtom oss alltså vara finnar"Joo, ruotsalaiset varmasti lisäävät mielellään yhden sanan...
- Ishet
Bybi kirjoitti:
Joo, ruotsalaiset varmasti lisäävät mielellään yhden sanan...
Kyllä se enää-sana suomeksikin ilmaistaan. Ei kai siinä nyt mitään ihmeellistä ole? Oltiinhan täällä ennen Suomen sotaa periaatteessa ruotsalaisia, kun Suomen maakunnissa asuttiin. Kun alue ei ollut enää Ruotsin hallussa, niin sitten ei oltu enää ruotsalaisia, Arwidssonkaan. Ingenting tragik.
- faktat.
Bybi kirjoitti:
Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään kotikutoista teoriaasi vastaan, mutta nykysen kielitieteen falsifiointia ajatuksillesi ei oikein löydy.
Ryhmittely ei muuten ole Setälästä lähtöisin. Setälä oli kielioppimies, joka rakensi normatiivista kielioppia. Varsinainen etymologinen kielentutkijamme 1800-luvulla oli M.A. Castrén, ensimmäinen suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Tätä työtä on sitten jatkettu muuallakin kuin Suomessa. Kieltämme todellakin tutkitaan muissakin yliopistoissa: Saksan Göttingen on yksi paikka, jossa on jopa suomalaisugrilaisten kielten professuuri, tosin ainakin vielä pari vuotta sitten se oli unkarilaisen änkyrän hoidossa.
Ryhmittely ja luokittelu on yksi kielitieteen tapa kategorioida asioita. Jos mennään dna-ketjuilla tarpeeksi taakse, löydetään meille kaikille esi-isiä (ja mammoja) Siperiasta tai Afrikasta (jos näihin nettipankkeihin, joissa 300 maksamalla ja näytteen antamalla saat kuulla juuresi kaukaa, on uskominen). Tarkempaa kielten luokittelua on rakenneltu "vasta" 4000-5000 vuoden takaa.
Suomalaiset eivät tule pelkästään "Volgan mutkasta". Sellainen heimoajattelu oli 1800-luvun kansallisromantiikkaa. Arkeologien mukaan Suomesta löyty jo pronssikauden kanta-asutus, ja itämeren piiriin vaeltaneiden määrä on ollut aika pieni. Hekin ovat sulautuneet sitten baltteihin, germaaneihin ja slaaveihinkin.
DNA ei valitettavasti vieläkään ole eldorado biologisen yhteyden selvittämiseksi (voi siis menettää rahansa nettihuijareille). Noista kahdesta linkistä aukeava dekkaritarina Titanicin nuoresta uhrista kertoo paljon siitä, millaisissa vaikeuksissa ollaan, vaikka käytössä ovat olleet alle sata vuotta vanhat luut ja huippututkijoiden ryhmä eikä mikään rahastajan pikalabbis. Vuonna 2007 annettiin jo kolmas ehdotus Titanicin tuntemattomaksi uhriksi...
http://www.mirror.co.uk/news/top-stories/2007/08/02/after-95-years-a-name-for-the-titanic-s-unknown-child-89520-19556996/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Titanicin_suomalaisista_matkustajista#Panulan_perheen_kohtaloNe käynevät falsifioinnista.
Mitä TODELLA tiedämme:
1. Suomi-nimisessä valtiossa elää syntyperäisiä ihmisiä.
2. Heidän esi-isänsä ovat saapuneet jostain. Osa tunnetun historian aikana Ruotsista ja Friisinmaalta. Pohjanmaalle on muuttanut Belgian germaaneja eli Flaameja.
3. He puhuvat kieltä joka muistuttaa eniten muinaisgermaanisia kieliä.
4. Kielestä löytyy muutama promille metsästyskulttuuriin kuuluvia sanoja joita on myös unkarissa ja joissain Itä-Euroopan ja Siperian kielissä.
5. Maasta on löytynyt arkaaisgermaanisen sotakirveskansan (vasarakirveskulttuuri) kivikirveitä, sekä asumusten jäännöksiä.
6. Geneettisesti väestö on samaa kuin germaanikieliä puhuvat kansat, sekä Baltit. Lähinnä Flaameja. Koillis-suomalaisista löytyy vieraita geenejä.
Kaikki muu taitaakin sitten olla spekulointia! - Bybi
faktat. kirjoitti:
Ne käynevät falsifioinnista.
Mitä TODELLA tiedämme:
1. Suomi-nimisessä valtiossa elää syntyperäisiä ihmisiä.
2. Heidän esi-isänsä ovat saapuneet jostain. Osa tunnetun historian aikana Ruotsista ja Friisinmaalta. Pohjanmaalle on muuttanut Belgian germaaneja eli Flaameja.
3. He puhuvat kieltä joka muistuttaa eniten muinaisgermaanisia kieliä.
4. Kielestä löytyy muutama promille metsästyskulttuuriin kuuluvia sanoja joita on myös unkarissa ja joissain Itä-Euroopan ja Siperian kielissä.
5. Maasta on löytynyt arkaaisgermaanisen sotakirveskansan (vasarakirveskulttuuri) kivikirveitä, sekä asumusten jäännöksiä.
6. Geneettisesti väestö on samaa kuin germaanikieliä puhuvat kansat, sekä Baltit. Lähinnä Flaameja. Koillis-suomalaisista löytyy vieraita geenejä.
Kaikki muu taitaakin sitten olla spekulointia!Yhdessä päästään näköjään pitkällekin tässä.
Puhuttu kieli ei ole aina suhteessa geneettiseen sukulaisuuteen.
Kielisukulaisuus ei ole samaa kuin biologinen sukulaisuus. Meillä ei ole mitään muuta yhteistä unkarilaisten kanssa kuin kielen tasolla pienen kantasanaston samuus.
Suomen kieli perustuu valtaosaltaan uralilaiseen kantakieleen, joka ei ollut pelkkää pyyntisanastoa, ja suomen kielen sanastosta lainasanakerrostumat voidaan erottaa.
Promilleakin pienempi määrä sensijaan on esim. muinaisgermaanisia sanoja. Esimerkiksi saksan "könig", ruotsin "kung" ja englannin "king" ovat modernin kehityksen tulosta - vain suomen kielessä on likimain entisenä pysynyt muinaisgermaaninen "kuningaz" (kuningas).
Lainasana on myös "äiti", joka tulee slaavilaiselta puolelta - uralilainen versio on "emä". Mutta harva meistä äitiä emäksi sanoo. Niin se kieli kehittyy. - Bybi
Ishet kirjoitti:
Kyllä se enää-sana suomeksikin ilmaistaan. Ei kai siinä nyt mitään ihmeellistä ole? Oltiinhan täällä ennen Suomen sotaa periaatteessa ruotsalaisia, kun Suomen maakunnissa asuttiin. Kun alue ei ollut enää Ruotsin hallussa, niin sitten ei oltu enää ruotsalaisia, Arwidssonkaan. Ingenting tragik.
Suomen suuriruhtinaskunnassa syntynyt isoisäni ei ollut venäläinen eikä ruotsalainen, vaikka Suomea ei tasavaltana ollut. Eivätkä virolaiset olleet venäläisiä vuosina 1940-1991, vaikka Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon heidät oli pakotettukin...
En ole belgialainen vaikka Brysselistä käsketään suojella kyitä. Viime kesänä tapoin kuusi pihanurmelta. En ole nationalisti, mutta jonkinlainen heimotunne on, ja sen asian olen miettinyt loppuun saakka omalta kohdaltani.
Siksi sanon, että olimme Ruotsin valtakunnan itäinen puolisko, mutta sitäkin ennen suomalaisia ihan kuten intiaanit olivat intiaaneja omissa keskenään takkuavissa heimoissaan ilman omaa valtiollista yksikköä. Ja intiaaneja ovat vieläkin.
Itse asiassa me olemme määrätyllä tavalla Euroopan viimeinen intiaaniheimo. - tulos.
Bybi kirjoitti:
Yhdessä päästään näköjään pitkällekin tässä.
Puhuttu kieli ei ole aina suhteessa geneettiseen sukulaisuuteen.
Kielisukulaisuus ei ole samaa kuin biologinen sukulaisuus. Meillä ei ole mitään muuta yhteistä unkarilaisten kanssa kuin kielen tasolla pienen kantasanaston samuus.
Suomen kieli perustuu valtaosaltaan uralilaiseen kantakieleen, joka ei ollut pelkkää pyyntisanastoa, ja suomen kielen sanastosta lainasanakerrostumat voidaan erottaa.
Promilleakin pienempi määrä sensijaan on esim. muinaisgermaanisia sanoja. Esimerkiksi saksan "könig", ruotsin "kung" ja englannin "king" ovat modernin kehityksen tulosta - vain suomen kielessä on likimain entisenä pysynyt muinaisgermaaninen "kuningaz" (kuningas).
Lainasana on myös "äiti", joka tulee slaavilaiselta puolelta - uralilainen versio on "emä". Mutta harva meistä äitiä emäksi sanoo. Niin se kieli kehittyy.Analysoin kirjoituksesi. Poistin ensin kaikki vierasperäiset sivistyssanat, ja nimet. Erotin yhdyssanat. Lopputulos: sanoja oli 96, joista varmuudella indo-eur. tai germaanisia 33.
Eli, erittäin vajavaisella tietomäärällä, ja ilman laajaa sanakirjojen apua pystyin löytämään kirjoituksestasi n. 35% IE, ja ger. sanoja.
Olen merkannut ne tähdellä.
Yhdessä päästään näköjään pitkällekin tässä*
Puhuttu* kieli ei* ole aina* suhteessa sukulaisuuteen.
Kieli sukulaisuus ei* ole samaa* kuin* sukulaisuus. Meillä* ei* ole mitään* muuta yhteistä kanssa* kuin* kielen tasolla pienen kanta sanaston samuus*.
kieli perustuu valta* osaltaan kanta kieleen, joka* ei* ollut pelkkää pyynti sanastoa, ja* kielen sanastosta laina* sana kerrostumat voidaan* erottaa.
pienempi määrä* sen* sijaan on esi* merkiksi* muinais sanoja. Esi* merkiksi* ja* ovat kehityksen tulosta vain kielessä on likimain entisenä pysynyt muinais kuningas*
Laina* sana on myös "äiti"*, joka* tulee puolelta on "emä". Mutta* harva meistä* äitiä* emäksi sanoo. Niin se* kieli kehittyy.
Äiti oli muuten itägermaanisessa gootinkielessä aithi.
Atta jah aithi = isä ja äiti - Bybi
tulos. kirjoitti:
Analysoin kirjoituksesi. Poistin ensin kaikki vierasperäiset sivistyssanat, ja nimet. Erotin yhdyssanat. Lopputulos: sanoja oli 96, joista varmuudella indo-eur. tai germaanisia 33.
Eli, erittäin vajavaisella tietomäärällä, ja ilman laajaa sanakirjojen apua pystyin löytämään kirjoituksestasi n. 35% IE, ja ger. sanoja.
Olen merkannut ne tähdellä.
Yhdessä päästään näköjään pitkällekin tässä*
Puhuttu* kieli ei* ole aina* suhteessa sukulaisuuteen.
Kieli sukulaisuus ei* ole samaa* kuin* sukulaisuus. Meillä* ei* ole mitään* muuta yhteistä kanssa* kuin* kielen tasolla pienen kanta sanaston samuus*.
kieli perustuu valta* osaltaan kanta kieleen, joka* ei* ollut pelkkää pyynti sanastoa, ja* kielen sanastosta laina* sana kerrostumat voidaan* erottaa.
pienempi määrä* sen* sijaan on esi* merkiksi* muinais sanoja. Esi* merkiksi* ja* ovat kehityksen tulosta vain kielessä on likimain entisenä pysynyt muinais kuningas*
Laina* sana on myös "äiti"*, joka* tulee puolelta on "emä". Mutta* harva meistä* äitiä* emäksi sanoo. Niin se* kieli kehittyy.
Äiti oli muuten itägermaanisessa gootinkielessä aithi.
Atta jah aithi = isä ja äitiLainasanojen määrä voisi hyvinkin olla tuota luokkaa. Jotakin pientä viilaisin. Käsittääkseni puhua-verbin tausta on onomatopoieettinen, se ei ainakaan ole speak-, sprache-, tai språka-taustainen. Mutta sen jälkeen osut kyllä nopeasti lukienkin ja päätellen jäljille kuin täysverinen kieliammattilainen.
Tässä pitäisi varmaan vielä huomata sanaston kehittyminen normatiivisesti kehitettynä kirjakielenä. Paljonko suomalaiset sanoja tarvitsivat 1500-luvulla Agricolan aloittaessa työnsä? Wittenbergissä opettaneen Philipp Melanchtonin ohje oli, että kirkolliset tekstit on saatava kansankielelle (Agricolan ei varmuudella tiedetä paljon Lutherin luennoilla käyneen vaikka siitä aina puhutaan). Agricola käytti koko tuotannossaan noin 8000 sanaa, ja rakensi kielen Turun murteen pohjalle, ja mukaan tuli roimasti ruotsalaisuuksia.
Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (viimeinen vihko vuonna 1880) taas on noin 200 000 suomen sanaa.
Sivistyssanoja Lönnrot ja aikalaiset toivat itämurteista ja antoivat sanoille uuden merkityksen uudessa ympäristössä. Biologian "yksineuvoinen" tai "kaksineuvoinen" ovat hyvä esimerkki: neuvo on ollut joissakin karjalaisissa murteissa sukuelin. "Pääoma" on olutvierteen se paras osa, joka otetaan talteen. "Tasavalta" tunnettiin jo vanhoissa sananlaskuissa (tasavalta tappelussa, lyö kuka kerkiää). Laki- ja yhdistystekstit? "Ponsi" on Kainuussa kuokanvarsi...
Lönnrot hyväksyi hyvät lainasanat, kuten "historian", koska sitä oli helppo johtaa (historioitsija, historiallinen) ja keskittyi torjumaan sanamuukalaisuuksia, kuten hushållerska. Sen sijaan "kalossi" (galosch) vakiintui, eikä suinkaan "päällyskenkä" tai "vilitin", joita Lönnrot ehdotti. Samaten hän poisti Agricolan ruoptsalaisuuksia kuten "tykösanoa" ja "ylöskantaa" ym.
1800-luvulla nimittäin Helsingissä mentiin universiteettiin studeeraamaan botaniikkia ja käytiin restorantissa. Sana "ravintola" on Antero Vareliuksen ehdottama (vuosi 1838)...
Niin mitäkö yritän sanoa? Sitä kai, että ns. synteettinen suomi lainasanoineen pitäisi varmaan perata kantasanoista ja tyypittää. Sitten alkaa olla koko kuva näpeissä.
Mutta älä nyt yötä vasten sitä tee, vaikka olet oikeasti nopea. Minä ainakin menen nukkumaan. Palataan. - minä*
Bybi kirjoitti:
Lainasanojen määrä voisi hyvinkin olla tuota luokkaa. Jotakin pientä viilaisin. Käsittääkseni puhua-verbin tausta on onomatopoieettinen, se ei ainakaan ole speak-, sprache-, tai språka-taustainen. Mutta sen jälkeen osut kyllä nopeasti lukienkin ja päätellen jäljille kuin täysverinen kieliammattilainen.
Tässä pitäisi varmaan vielä huomata sanaston kehittyminen normatiivisesti kehitettynä kirjakielenä. Paljonko suomalaiset sanoja tarvitsivat 1500-luvulla Agricolan aloittaessa työnsä? Wittenbergissä opettaneen Philipp Melanchtonin ohje oli, että kirkolliset tekstit on saatava kansankielelle (Agricolan ei varmuudella tiedetä paljon Lutherin luennoilla käyneen vaikka siitä aina puhutaan). Agricola käytti koko tuotannossaan noin 8000 sanaa, ja rakensi kielen Turun murteen pohjalle, ja mukaan tuli roimasti ruotsalaisuuksia.
Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (viimeinen vihko vuonna 1880) taas on noin 200 000 suomen sanaa.
Sivistyssanoja Lönnrot ja aikalaiset toivat itämurteista ja antoivat sanoille uuden merkityksen uudessa ympäristössä. Biologian "yksineuvoinen" tai "kaksineuvoinen" ovat hyvä esimerkki: neuvo on ollut joissakin karjalaisissa murteissa sukuelin. "Pääoma" on olutvierteen se paras osa, joka otetaan talteen. "Tasavalta" tunnettiin jo vanhoissa sananlaskuissa (tasavalta tappelussa, lyö kuka kerkiää). Laki- ja yhdistystekstit? "Ponsi" on Kainuussa kuokanvarsi...
Lönnrot hyväksyi hyvät lainasanat, kuten "historian", koska sitä oli helppo johtaa (historioitsija, historiallinen) ja keskittyi torjumaan sanamuukalaisuuksia, kuten hushållerska. Sen sijaan "kalossi" (galosch) vakiintui, eikä suinkaan "päällyskenkä" tai "vilitin", joita Lönnrot ehdotti. Samaten hän poisti Agricolan ruoptsalaisuuksia kuten "tykösanoa" ja "ylöskantaa" ym.
1800-luvulla nimittäin Helsingissä mentiin universiteettiin studeeraamaan botaniikkia ja käytiin restorantissa. Sana "ravintola" on Antero Vareliuksen ehdottama (vuosi 1838)...
Niin mitäkö yritän sanoa? Sitä kai, että ns. synteettinen suomi lainasanoineen pitäisi varmaan perata kantasanoista ja tyypittää. Sitten alkaa olla koko kuva näpeissä.
Mutta älä nyt yötä vasten sitä tee, vaikka olet oikeasti nopea. Minä ainakin menen nukkumaan. Palataan.Niin, kuten sanoin, tein tuon analyysin erittäin vähäisellä tiedolla ja ilman sanakirjojen apua. Olen tehnyt samanlaisia ennenkin -yhtä puutteellisin tiedoin- ja luku on joskus ollut 44%.
Puhua-verbin onomatopoeettisuuden taustalla väitetään olevan puhaltaa-verbi, ja voihan niilla olla yhteys, mutta tuntuisi luontevalta olettaa myös speek- ja sprechen-sanojen olevan samaa sukua, eli spuhe tai spuuhe. (spuuh, spuuk/spuug)
Pohjanmeren rannoilta on saapunut suuret määrät väestöä maahamme, he ovat esi-isiämme suoraan takenevassa polvessa, suurin osa verestämme tulee sieltä. Miksi heidän tänne tuomansa kieli olisi silloin lainaa jos olemme kerran heidän jälkeläisiään. Lisäksi jo ennen heitä tullut sotakirveskansa oli alkugermaanista kieltä puhuvia, ja ennen heitä tulleet europidit samoin.
Mistä löytyy todisteet jonkin muun -paitsi lappalaisten- väestön vaelluksesta ja/tai oleskelusta maassamme?
1500-luvulla Agricola satuili joitain uudissanoja tuolloin vielä alkeelliseen kieleemme. Sen jälkeen tulikin pitkä tauko, ja 1800-luvulla, ja 1900-luvun alussa, "suomalaisuus"intoilun aikaan noita hölmöltä kuullostavia uudissanoja oikein tehtailtiin. Silloin suomenkieli keksittiin.
"Turunmurre" on muuten vanhinta pohjaa kielessämme, ja muistuttaa mm. raumaa ja karjalaa. Nykykirjakielemme pohjana on Hämeenmurre joka on todellakin murre, ja poikkeaa eniten kantasuomesta, mitä taasen turku ja karjala edustaa.
Jos kyseessä olisi lainasanat, niiden pitäisi olla lähes pelkästään substantiiveja, sillä substantiivit siirtyvät helposti kielestä toiseen, mutta esim. persoonapronominit ei.
...minä (mi), sinä (si), hän (han/hun), me (ve/vi/we), te (tu/ti/du), he (=hän monikko)
Saksankielessä sie tarkoittaa se/hän/he/ne
Entäs pronominit? tämä/tää (dää/dé), tässä/täs (däs/des/, tällä/täl (däl/del), tältä/tält (dält/delt), tästä/täst (däst/dest) tähän (dähän/dähin/ déhin/dé hin) jne...jne...
..kaupung..ufraus..meri/meer..lefti..ballo..stuoli/stoul..beti..har/harmaa..käärme/kirme (orm)..ikkuna/akna [=angl.sax]..frakas..aithi..ja..että/ett..mutt..sanda..gura..muda..kyetä/kyet..läfteä..auer/auder..varus..starina..flento..flintu..laiskur..taga/taus..aik/aig..työ..s(k)aunis..gäy/geu..brikki/brik..vesi/ves..käsi/häs..hana..kraana..varten/farten..mitävarten/vitfarten..laukka/laug..poika/poig..nyt..kaup..koira..huutaa..rehti..taul..buu..tyttö..morsian..mies/mees/mens..taivas..sparru..s(t)auva/stauf..myötä/möt/myt/mit..ensi..toi(nen)..
..mitä/mit/vit...missä/mis/vis...milloin/vil...mihin/vihin/vi hin...mistä/mist/vist
Latvian kielessä me* ei ole ves kuten IE-opin mukaan pitäisi, vaan mes. Nimi* ei ole tanskassa namn, vaan navn. Englannissa on with* mutta kaikissa muissa nykygerm. kielissä mit/med.
Taisi tulla vähän epäselvä luettelo kun en ole ammattilainen, mutta saat varmasti selvää!
Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Ja saman olen huomannut myös kieliopissa. Monet suomenkielen sanat ovat niin vanhoja, ettei kirjallisia lähteitä enää ole verrattavaksi muihin kieliin. Väitän, että yhtäläisyyttä on yli 99%. Suomenkieli näyttää olevan lähinnä anglo-friisiläistä kielikuntaa.
Väitän, että ne muutama "ugrilainen" sana joita suomesta löytyy ovat europidikielten synonyymeja jotka ovat useimmista nykykielistä kadonneet. Suomi on tavattoman vanha kieli, ilmeisesti vieläkin lähellä kivikaudenaikaista europidia ja kantagermaania. Joitain yhtäläisyyksiä on vielä löydettävissä sanskritinkieleen joka pohjautuu ainakin osin europidikieliin. Sanskrit on indoeurooppalainen kieli. Europidit aikoinaan valloittivat Intian.
Eikä Euroopassa muuten puhuta indoeurooppalaisia kieliä, vaan europidikieliä. Ainut Euroopassa puhuttu IE-kieli on mustalaisten kieli joka on sukua sanskritille. - minä*
minä* kirjoitti:
Niin, kuten sanoin, tein tuon analyysin erittäin vähäisellä tiedolla ja ilman sanakirjojen apua. Olen tehnyt samanlaisia ennenkin -yhtä puutteellisin tiedoin- ja luku on joskus ollut 44%.
Puhua-verbin onomatopoeettisuuden taustalla väitetään olevan puhaltaa-verbi, ja voihan niilla olla yhteys, mutta tuntuisi luontevalta olettaa myös speek- ja sprechen-sanojen olevan samaa sukua, eli spuhe tai spuuhe. (spuuh, spuuk/spuug)
Pohjanmeren rannoilta on saapunut suuret määrät väestöä maahamme, he ovat esi-isiämme suoraan takenevassa polvessa, suurin osa verestämme tulee sieltä. Miksi heidän tänne tuomansa kieli olisi silloin lainaa jos olemme kerran heidän jälkeläisiään. Lisäksi jo ennen heitä tullut sotakirveskansa oli alkugermaanista kieltä puhuvia, ja ennen heitä tulleet europidit samoin.
Mistä löytyy todisteet jonkin muun -paitsi lappalaisten- väestön vaelluksesta ja/tai oleskelusta maassamme?
1500-luvulla Agricola satuili joitain uudissanoja tuolloin vielä alkeelliseen kieleemme. Sen jälkeen tulikin pitkä tauko, ja 1800-luvulla, ja 1900-luvun alussa, "suomalaisuus"intoilun aikaan noita hölmöltä kuullostavia uudissanoja oikein tehtailtiin. Silloin suomenkieli keksittiin.
"Turunmurre" on muuten vanhinta pohjaa kielessämme, ja muistuttaa mm. raumaa ja karjalaa. Nykykirjakielemme pohjana on Hämeenmurre joka on todellakin murre, ja poikkeaa eniten kantasuomesta, mitä taasen turku ja karjala edustaa.
Jos kyseessä olisi lainasanat, niiden pitäisi olla lähes pelkästään substantiiveja, sillä substantiivit siirtyvät helposti kielestä toiseen, mutta esim. persoonapronominit ei.
...minä (mi), sinä (si), hän (han/hun), me (ve/vi/we), te (tu/ti/du), he (=hän monikko)
Saksankielessä sie tarkoittaa se/hän/he/ne
Entäs pronominit? tämä/tää (dää/dé), tässä/täs (däs/des/, tällä/täl (däl/del), tältä/tält (dält/delt), tästä/täst (däst/dest) tähän (dähän/dähin/ déhin/dé hin) jne...jne...
..kaupung..ufraus..meri/meer..lefti..ballo..stuoli/stoul..beti..har/harmaa..käärme/kirme (orm)..ikkuna/akna [=angl.sax]..frakas..aithi..ja..että/ett..mutt..sanda..gura..muda..kyetä/kyet..läfteä..auer/auder..varus..starina..flento..flintu..laiskur..taga/taus..aik/aig..työ..s(k)aunis..gäy/geu..brikki/brik..vesi/ves..käsi/häs..hana..kraana..varten/farten..mitävarten/vitfarten..laukka/laug..poika/poig..nyt..kaup..koira..huutaa..rehti..taul..buu..tyttö..morsian..mies/mees/mens..taivas..sparru..s(t)auva/stauf..myötä/möt/myt/mit..ensi..toi(nen)..
..mitä/mit/vit...missä/mis/vis...milloin/vil...mihin/vihin/vi hin...mistä/mist/vist
Latvian kielessä me* ei ole ves kuten IE-opin mukaan pitäisi, vaan mes. Nimi* ei ole tanskassa namn, vaan navn. Englannissa on with* mutta kaikissa muissa nykygerm. kielissä mit/med.
Taisi tulla vähän epäselvä luettelo kun en ole ammattilainen, mutta saat varmasti selvää!
Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Ja saman olen huomannut myös kieliopissa. Monet suomenkielen sanat ovat niin vanhoja, ettei kirjallisia lähteitä enää ole verrattavaksi muihin kieliin. Väitän, että yhtäläisyyttä on yli 99%. Suomenkieli näyttää olevan lähinnä anglo-friisiläistä kielikuntaa.
Väitän, että ne muutama "ugrilainen" sana joita suomesta löytyy ovat europidikielten synonyymeja jotka ovat useimmista nykykielistä kadonneet. Suomi on tavattoman vanha kieli, ilmeisesti vieläkin lähellä kivikaudenaikaista europidia ja kantagermaania. Joitain yhtäläisyyksiä on vielä löydettävissä sanskritinkieleen joka pohjautuu ainakin osin europidikieliin. Sanskrit on indoeurooppalainen kieli. Europidit aikoinaan valloittivat Intian.
Eikä Euroopassa muuten puhuta indoeurooppalaisia kieliä, vaan europidikieliä. Ainut Euroopassa puhuttu IE-kieli on mustalaisten kieli joka on sukua sanskritille.Nykyfriisi jakautuu kolmeen murteeseen jotka edustavat eri aikakerroksia. Olen pitkään toivonut löytäväni jostain tuon vanhimman friisin sanakirjan, muutta en tiedä mistä sellaisen saisi. Suomeksi tuskin on käännetty, mutta jos edes englanniksi tai saksaksi löytyisi niin hyvä sekin.
- Bybi
minä* kirjoitti:
Nykyfriisi jakautuu kolmeen murteeseen jotka edustavat eri aikakerroksia. Olen pitkään toivonut löytäväni jostain tuon vanhimman friisin sanakirjan, muutta en tiedä mistä sellaisen saisi. Suomeksi tuskin on käännetty, mutta jos edes englanniksi tai saksaksi löytyisi niin hyvä sekin.
Ei ole osunut omiin silmiini. En ehtinyt enkä ehdi kommentoida edellistä viestiäsi kovin täydellisesti, ehkä kuitenkin siltä osin, että kielijako eri kantakieliin, jonka esittelin, on sama, mikä yliopistoissa tarjotaan läpi Euroopan. Kielikoulutettuna olisit nerokas tutkija: nyt voisi olla vaikea saada uutta teoriaa konventionaalisen muurin läpi. Ja saattaisihan olla, että smalla muuttaisit hiukan käsityksiäkin.
Ehkä on väärin puhua "lainasanasta", ellei sana ole verraten uusi ja hiukan vieras suomen rakenteille. Mieti nyt näitä "leggingsit", "handsfree", "agility" ym. termejä, joille poliittisesti korrektit kielenhuoltajat eivät keksi mitään vastinetta.
Ei Lönnrot tollo ollut, vaan luova kaveri. Ajattelepas biologian oppisanaa "cell". Nyt se olisi "selli", mutta kun selli on myös tyrmä, siitä tulisi "celli".
Lönnrotin "solu" on yliveto. Lyhyt, naseva, helppo johtaa.
Kaikki keksityt uudissanat eivät olleet keinotekoisia. Ja kansahan lopulta päättää, hylkääkö se kielenhuoltajien liitutauluehdotuksen - vai pitääkö: Golf (kolopallo), popkorni (paukkumaissi)...Suluissa ollut versio, alkuperäinen Kielitoimiston esitys, on esiintynyt lähinnä Aku Ankassa huumorimielessä. Vielä 1990-luvulla ankan kuplatekstit teki entinen suomen kielen opiskelija... - minä*
Bybi kirjoitti:
Ei ole osunut omiin silmiini. En ehtinyt enkä ehdi kommentoida edellistä viestiäsi kovin täydellisesti, ehkä kuitenkin siltä osin, että kielijako eri kantakieliin, jonka esittelin, on sama, mikä yliopistoissa tarjotaan läpi Euroopan. Kielikoulutettuna olisit nerokas tutkija: nyt voisi olla vaikea saada uutta teoriaa konventionaalisen muurin läpi. Ja saattaisihan olla, että smalla muuttaisit hiukan käsityksiäkin.
Ehkä on väärin puhua "lainasanasta", ellei sana ole verraten uusi ja hiukan vieras suomen rakenteille. Mieti nyt näitä "leggingsit", "handsfree", "agility" ym. termejä, joille poliittisesti korrektit kielenhuoltajat eivät keksi mitään vastinetta.
Ei Lönnrot tollo ollut, vaan luova kaveri. Ajattelepas biologian oppisanaa "cell". Nyt se olisi "selli", mutta kun selli on myös tyrmä, siitä tulisi "celli".
Lönnrotin "solu" on yliveto. Lyhyt, naseva, helppo johtaa.
Kaikki keksityt uudissanat eivät olleet keinotekoisia. Ja kansahan lopulta päättää, hylkääkö se kielenhuoltajien liitutauluehdotuksen - vai pitääkö: Golf (kolopallo), popkorni (paukkumaissi)...Suluissa ollut versio, alkuperäinen Kielitoimiston esitys, on esiintynyt lähinnä Aku Ankassa huumorimielessä. Vielä 1990-luvulla ankan kuplatekstit teki entinen suomen kielen opiskelija...Olen kyllä oivaltanut, että solu on selvästikin "suomennos" sanalle cell, eli selli. Itse olisin kyllä vääntänyt sen eri tavoin, esim selle. Minua tympii aivan erityisesti u-päätteiset sanat, ne tuo mieleen slaavikielet, eikä ne ole kauniita. Myös kielen kauneutta pitäisi vaalia.
Miksi uni formus (lat. =yhdenmuotoinen, samanmuotoinen) on pitänyt vääntää muotoon univormu, eikä uniformi, tai uniforme?
Minulla on jo pitkään ollut ajatuksena pistää oma kotisivu nettiin mihin pikkuhiljaa laittaisin vertailevaa etymologista sanastoa. Siinä olisi myös päiväkirjasivu mihin lukijat voisivat lähettää omia huomioitaan.
Ehkä joku oikea tutkija joskus jatkaa siitä, ja tutkimuksissa saadaan läpimurto uudelle näkökannalle tähän asiaan.
Muinaiskielten sanakirjoja kaipaisin kovin tähän harrastukseeni. - minä*
minä* kirjoitti:
Olen kyllä oivaltanut, että solu on selvästikin "suomennos" sanalle cell, eli selli. Itse olisin kyllä vääntänyt sen eri tavoin, esim selle. Minua tympii aivan erityisesti u-päätteiset sanat, ne tuo mieleen slaavikielet, eikä ne ole kauniita. Myös kielen kauneutta pitäisi vaalia.
Miksi uni formus (lat. =yhdenmuotoinen, samanmuotoinen) on pitänyt vääntää muotoon univormu, eikä uniformi, tai uniforme?
Minulla on jo pitkään ollut ajatuksena pistää oma kotisivu nettiin mihin pikkuhiljaa laittaisin vertailevaa etymologista sanastoa. Siinä olisi myös päiväkirjasivu mihin lukijat voisivat lähettää omia huomioitaan.
Ehkä joku oikea tutkija joskus jatkaa siitä, ja tutkimuksissa saadaan läpimurto uudelle näkökannalle tähän asiaan.
Muinaiskielten sanakirjoja kaipaisin kovin tähän harrastukseeni.Edellistä kirjoittaessani muistui mieleeni TV-dokumentti missä kerrottiin varmana tietona, että sauna-sana tulee siperialaisen ***heimon kielen sanasta sakna, ja tarkoittaa maassa olevaa monttua. Kai he [ugristit] kuvittelevat sen päälle rakennetun jonkinlaisen höyryteltan.
Vielä Agricolan aikaan suomenkielessä oli sana sau, joka oli savun synonyymi. Saunat olivat muinoin kaikki savusaunoja. Eiköhän se ole todennäköisempää, että sauna tulee savua merkitsevästä sau-sanasta.
Palaillaan kun kiireiltäsi joudat! Minä vartoon!
warten (saks. =odottaa) - Bybi
minä* kirjoitti:
Edellistä kirjoittaessani muistui mieleeni TV-dokumentti missä kerrottiin varmana tietona, että sauna-sana tulee siperialaisen ***heimon kielen sanasta sakna, ja tarkoittaa maassa olevaa monttua. Kai he [ugristit] kuvittelevat sen päälle rakennetun jonkinlaisen höyryteltan.
Vielä Agricolan aikaan suomenkielessä oli sana sau, joka oli savun synonyymi. Saunat olivat muinoin kaikki savusaunoja. Eiköhän se ole todennäköisempää, että sauna tulee savua merkitsevästä sau-sanasta.
Palaillaan kun kiireiltäsi joudat! Minä vartoon!
warten (saks. =odottaa)Oletuksille on perusteensa. En minä tiedä, miksi savu pitäisi hylätä.
Mutta f-kirjain on sanamuukalaisuus, siksi kai uniformu(i) ei oikein kelvannut. Myös d-kirjain oli Agricolan tuliainen, mutta sehän hyväksyttiin. Yhdessäkään Suomen murteessa ei ollut d-kirjainta (käsi taipui heimosta riippuen: käen, kären, kälen jne.). Tästä käytiin lihava riita 1800-luvulla. Ns. "murteiden taistelussa" itä ja länsi väänsivät kättä, kummasta tehdään suomea. Lopulta kirjakielen pohja vakiintui länsimurteisiin, jota itäiset sanat rikastuttivat.
Tässä on aika vanhoja sanoja:
Koira haukkuu. Saunal lämpee vesi. Onki, koukku ja hauki.
Ainakin minun sielun(själ)maisemani(maa-johdos) on kielen vuorovaikutuksellisesta kehittymisestä huolimatta melko arkaainen... - Bybi
minä* kirjoitti:
Edellistä kirjoittaessani muistui mieleeni TV-dokumentti missä kerrottiin varmana tietona, että sauna-sana tulee siperialaisen ***heimon kielen sanasta sakna, ja tarkoittaa maassa olevaa monttua. Kai he [ugristit] kuvittelevat sen päälle rakennetun jonkinlaisen höyryteltan.
Vielä Agricolan aikaan suomenkielessä oli sana sau, joka oli savun synonyymi. Saunat olivat muinoin kaikki savusaunoja. Eiköhän se ole todennäköisempää, että sauna tulee savua merkitsevästä sau-sanasta.
Palaillaan kun kiireiltäsi joudat! Minä vartoon!
warten (saks. =odottaa)Työt puskevat päälle. Noita olen joskus selaillut:
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
www.kotus.fi
www.finlit.fi - minä*
Bybi kirjoitti:
Oletuksille on perusteensa. En minä tiedä, miksi savu pitäisi hylätä.
Mutta f-kirjain on sanamuukalaisuus, siksi kai uniformu(i) ei oikein kelvannut. Myös d-kirjain oli Agricolan tuliainen, mutta sehän hyväksyttiin. Yhdessäkään Suomen murteessa ei ollut d-kirjainta (käsi taipui heimosta riippuen: käen, kären, kälen jne.). Tästä käytiin lihava riita 1800-luvulla. Ns. "murteiden taistelussa" itä ja länsi väänsivät kättä, kummasta tehdään suomea. Lopulta kirjakielen pohja vakiintui länsimurteisiin, jota itäiset sanat rikastuttivat.
Tässä on aika vanhoja sanoja:
Koira haukkuu. Saunal lämpee vesi. Onki, koukku ja hauki.
Ainakin minun sielun(själ)maisemani(maa-johdos) on kielen vuorovaikutuksellisesta kehittymisestä huolimatta melko arkaainen...Kyllä turun- rauman- ja karjalankielissä on ollut b-d-g- ja f-äänteet.
Luadoga meren randamil, mie kasvoin kaukopriha, siel mie paimoin virzii lauloin, nyt on eis mieron piha. Karjala mail gulda käköset kukkuu, Karjala mail gulda giildelöö, Karjala mail taljanka mukaansa tanziloi kutsuu, kannel hembeest värizöö.
Jos menet Hämeeseen voit ihmetellä, miksi ihmiset siellä puhuvat niin kirjakielimäisesti. Ei hämäläiset puhu kirjakieltä, vaan kirjakieli on lähes puhdasta hämettä. Murretta joka eniten poikkeaa muista murteista ja kantasuomesta.
Kun suomenkieli 1800-luvulla keksittiin, painotettiin kirjakieltä luotaessa äänteiden enemmistöä ja ihmisten tapaa vältellä joitain äänteitä, kuten b-d-g- ja f. Niin luotiin "oikea" suomenkieli.
Jo anglo-friisiläisillä ja hollantilaisilla näyttää olleen sama suuntaus. Hollantilaiset ääntävät f-äänteet joskus v-äänteeksi, ja vieläkin englannissa pehmeä konsonantti saatta ääntyä kovana, esim. Gold ääntyy usein kould.
Kun Lönnrot loi Kalevalan, hän tarkoituksellisesti jätti kaikki d-äänteet pois, vaikka karjalankielessä sitä esiintyi paljon.
Eikä jonkin äänteen puuttuminen vielä todista mitään. Italiasta ja ranskasta puuttuu tyystin h-äänne. Sanskritissa ei ole f-äännettä.
Pidän kuitenkin melko selvänä, että sana käsi on samaa alkuperää kuin hand. Engl. hand [händ]. Eli, häs-häden,hädet.
d-t-s-z saattavat vaihdella kielestä toiseen. du-tu foot-Fuss heart-Herz
"Koira* haukkuu. Saunal lämpee vesi*. Onki, koukku* ja* hauki*."
cur [kar] engl. =hurtta, piski,rakki
Wasser saks. =vesi
hook [huk] engl. =koukku (oletus: houkku/houk)
ja/jah goot. =ja
Hecht saks. =hauki
Gootinkielessä muuten >ja ja< tarkoitti: sekä että. Samoin vielä nykypäivänäkin Pohjanmaalla. - minä*
Bybi kirjoitti:
Työt puskevat päälle. Noita olen joskus selaillut:
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
www.kotus.fi
www.finlit.fiEn löytänyt mitään itse kieleen liittyvää (ehkä tutkin huonosti), "suomalais-ugrilaisista kansoista" vain oli paljon juttua.
Minulla oli suosikeissa linkki sivustolle missä oli anglo-saxista sanastoa, mutta se on salaperäisesti kadonnut jonnekin. Yritän löytää sen ja laittaa tänne.
- tuhansia vuosia
Täällä ovat asuneet aina rannikon kauppiaat ja kalastajat sekä sisämaan metsästäjät ja kaskenpolttajat. Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat pääpiirteissään tulleet Tanskan salmista. Suomalaiset ovat lähes kokonaan tulleet Kannakselta tai Virosta. Nykyiset suomalaiset eivät ole alkuasukkaiden jälkeläisiä. Muistaakseni näin meni historiankirjoitus ja ihan samaan tapaan Irwin on arvioinut suomalaisia lauluissaan:
Nykyisten suomalaisten esi-isille, joista valtaosa polveutunee Tacituksen
kuvaamasta Aestii-kansasta, nimitys ‟finni” on siirtynyt vasta heidän
muutettuaan lappalaisten asuttamaan Suomeen. Heistä tuli silloin finnien
maan asukkaita, naapurien käsitteistössä finnejä. Alkuperäiset, pohjoista
kohti vetäytyvät finnit erosivat tulokkaista sekä ulkonaisesti että
kieleltään ja elintavoiltaan, ja he tarvitsivat oman nimityksensä.
Suomalaiset - uuden finnit- ja ruotsalaiset ryhtyivät kutsumaan heitä
lappalaisiksi.
Historiallinen fennikuvaus sekä miellytti että arvelutti suomalaisia
oppineita
Väitöskirjan mukaan vallinnut käsitys fennien identiteetistä miellytti
suomalaisia oppineita siksi, että se näytti antavan Suomen kansalle
kunnioitettavan korkean iän ja pitkän historian. Toisaalta fenneihin
liitetyt alkukantaiset piirteet koettiin kiusallisina. Mm. professori
Edvin Linkomies laati aikanaan tutkimuksen, jossa hän pyrki osoittamaan,
että fennit ovat kyllä suomalaisia, mutta heistä on kerrottu pelkkiä
kirjallisia kliseitä, jotka olivat yhdistettävissä mihin tahansa
kaukaiseen ja tarunomaiseen kansaan. Väitöskirjassa todetaan, että
kyseinen tutkimus on paitsi harhaanjohtava myös ennen kaikkea tarpeeton.
Fennien kyky selviytyä mitä ankarimmissa luonnonoloissa, heidän
kekseliäisyytensä ja luonteenpiirteensä ansaitsevat ihailua, eivät
suinkaan väheksyntää ja surkuttelua. - asutti länsisuomea
Satakunnan väestö on Ruotsalaista alkuperää. Osittain Etelä-Pohjanmaa myös. Länsimurteet on ruotsalaisvaikutteista suomenkieltä.
- etnologiaa
Täyttä hurriroskaa! Länsimurteitten lähimmät kielisukulaiset löytyvät Suomen lahden eteläpuolelta. Suomenkieltä sujuvasti puhuvien eestiläisten nuotti istuu kuin nenä päähän varsinaissuomalaiseen nuottiin. Turkulaiset puhuvat eestiläisellä poljennolla. Itseasiassa suomalaiset asuttívat nykyisen Ruotsin pohjoisia alueita saamelaisten kanssa keskiajalle asti. Asia josta virallinen svetisistinen historiamme ja Ruotsin virallinen historia vaikenevat edelleen.
- Farttipertti
etnologiaa kirjoitti:
Täyttä hurriroskaa! Länsimurteitten lähimmät kielisukulaiset löytyvät Suomen lahden eteläpuolelta. Suomenkieltä sujuvasti puhuvien eestiläisten nuotti istuu kuin nenä päähän varsinaissuomalaiseen nuottiin. Turkulaiset puhuvat eestiläisellä poljennolla. Itseasiassa suomalaiset asuttívat nykyisen Ruotsin pohjoisia alueita saamelaisten kanssa keskiajalle asti. Asia josta virallinen svetisistinen historiamme ja Ruotsin virallinen historia vaikenevat edelleen.
En ole se kuka kirjoitti viestin, mihin vastasit, mutta ainakin Porin murteella puhuessa viljellään koko ajan ruotsalaista alkuperää olevaa kuten tähän tyyliin:
Poris bruukataa kokkaamaa kaffeet köökis, ku fiinei flikoi tulee visiitil. - oli..
Farttipertti kirjoitti:
En ole se kuka kirjoitti viestin, mihin vastasit, mutta ainakin Porin murteella puhuessa viljellään koko ajan ruotsalaista alkuperää olevaa kuten tähän tyyliin:
Poris bruukataa kokkaamaa kaffeet köökis, ku fiinei flikoi tulee visiitil...puhdasta turkua!
- axentit.
etnologiaa kirjoitti:
Täyttä hurriroskaa! Länsimurteitten lähimmät kielisukulaiset löytyvät Suomen lahden eteläpuolelta. Suomenkieltä sujuvasti puhuvien eestiläisten nuotti istuu kuin nenä päähän varsinaissuomalaiseen nuottiin. Turkulaiset puhuvat eestiläisellä poljennolla. Itseasiassa suomalaiset asuttívat nykyisen Ruotsin pohjoisia alueita saamelaisten kanssa keskiajalle asti. Asia josta virallinen svetisistinen historiamme ja Ruotsin virallinen historia vaikenevat edelleen.
Turun ja eestin axentit kyllä eroavat jonkin verran toisistaan. Asun itse Turussa, mutta olen muuttanut tänne Keski-Suomesta.
- etnologiaa
Farttipertti kirjoitti:
En ole se kuka kirjoitti viestin, mihin vastasit, mutta ainakin Porin murteella puhuessa viljellään koko ajan ruotsalaista alkuperää olevaa kuten tähän tyyliin:
Poris bruukataa kokkaamaa kaffeet köökis, ku fiinei flikoi tulee visiitil.Myös eestin kielessä on tyypillistä vierasperäisten lainasanojen runsas käyttö nykyisin.
- iglöh
rakastunut ruotsalaiseen mieheen kun moista kirjoitat
- Valtakuntarakentaja
Suomalaiset ovat Sumerin kautta tulleet pohjoisen Israelin Isaskarin ym.
heimo jonka kielikin on vanhasta Sumerista ja siis sukua seemiläisille
sekiä hebrealaisille ym. Kansassa on tietenkin muutakin sukua mutta
alunperin kansa on melko pieneistä heimoista koostunut tällä alueella. - Jaafet
Suomalaiset valkougrit ovat skyyttien ohella näitä kreikkalaisten barbaareja.
- hu ha he
Vai Kaljasevin mielestä ryssien luomus. Eikös Hrutsev harva hammas kerskunut Urkille että "te ymmärrätte vallankumousta. Tsaarin valta venäläisille oli vieras. Eihän Tsaari edes PUHUNNUT VENÄJÄÄ!."
- Kyllä puhui!!
#Tsaarin valta venäläisille oli vieras. Eihän Tsaari edes PUHUNNUT VENÄJÄÄ!."#
Tietysti puhui. Hovin kieli oli venäjä. Romanovien suvussa virtasi kyllä vahvasti saksalaista verta ja Nikolai II:n äiti oli tanskalainen.
Venäjän aateli osasi ranskaa.
Tsaarin valta periytyi jo aikojen alusta. Sitä lujitettiin Iivana Julman kaudesta alkaen. - Tuhkaa Balls
Jokainen tuntee verensä ja toimii sen mukaan:)))
- luomus
Ruotsin kuningaskunta syntyi 1000–1200-lukujen kuluessa. Mitä me olimme ennen kuin Ruotsia oli olemassa?
Ruotsin valtakunta syntyy 1200 luvulla. 1200-luvun lopulla hämäläiset ja karjalaiset kokivat tappion ja heidän alueensa ajautuivat hiljalleen Ruotsin vallan alle. Tuliko suomalaisista silloin ruotsalaisia?
Esihistoriallisella ajalla Tanskan kulttuuripiiriin kuuluivat myös Slesvig ja Skåne. Olimmeko silloin tanskalaisia?
Joko Suomessa voi saada professuurin vaikka ei usko, että olemme Volgan mutkasta kansanvaelluksena tulleita venäläisiä?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053161Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391610Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803