Olen jo kertaalleen naimisissa ollut, eronnut yli kolmekymppinen, lapseton nainen. Takana on yksi pidempi parisuhde ja kuuden vuoden avioliitto, joka kariutui noin vuosi sitten.
Ajattelin, että ei enää kolmatta kertaa "sokean rakkauden pauloihin"... Tällä kertaa olisin viisaampi!----
--- mutta nyt olen tavannut miehen, joka herättää minussa sellaisia tunteita, joita en ole kokenut koskaan ennen.
Kuvaisin sitä sanayhdistelmällä "valtava intohimo" ja se intohimo ei liity mitenkään pelkästään seksiin (joka on elämäni parasta) vaan myös yhdessäoloon "kotona" (emme asu yhdessä), yhteisiin harrastuksiin, keskusteluihin, tekstareihin, puheluihin, KAIKKEEN.
Kysyn siis todellista RAKKAUDEN INTOHIMOA todennäköisesti aiemmin kokemattomana, että onko tämä nyt siten sitä, vai mitä?
Kertokaa ajatuksianne, kokeneet naiset ja miehet, pliiiiiiis!
Ajattelin, että ei enää kolmatta kertaa "sokean rakkauden pauloihin"... Tällä kertaa olisin viisaampi!----
--- mutta nyt olen tavannut miehen, joka herättää minussa sellaisia tunteita, joita en ole kokenut koskaan ennen.
Kuvaisin sitä sanayhdistelmällä "valtava intohimo" ja se intohimo ei liity mitenkään pelkästään seksiin (joka on elämäni parasta) vaan myös yhdessäoloon "kotona" (emme asu yhdessä), yhteisiin harrastuksiin, keskusteluihin, tekstareihin, puheluihin, KAIKKEEN.
Kysyn siis todellista RAKKAUDEN INTOHIMOA todennäköisesti aiemmin kokemattomana, että onko tämä nyt siten sitä, vai mitä?
Kertokaa ajatuksianne, kokeneet naiset ja miehet, pliiiiiiis!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kerran täällä vaan eletään!
MIKÄHÄN NEUVO SE TUOKIN ON?
KERRAN TÄÄLLÄ VAIN ELETÄÄN...??? joopa joo
totaalista. Minä rakastan miestä ja tunnen voimakasta intohimoa häntä kohtaan. Jo pelkkä ajatus hänestä saa intohimon tunteen. Kun näin hänet ekan kerran, mulla meni jalat aivan veltoiksi..en oo koskaan kokenut mitään tallaista..kun näen hänen vahvat käsivarret, rakastan vielä enemmän, tai kun kosketan hänen ihania reisikarvojaan, rakastun taas vielä enemmän. Miten ketään voi rakastaa niin paljon, että pakahtuu!
ANTAUTUMISTA!!! Juuri kuten "Anna palaa!!!" ja "Mulla rakkauden intohimo on totaalista" kirjoittivat, rakkaudelle ja intohimolle pitää antautua kokonaan ja mieluiten heti....
Pieni mutta iso MUTTA seuraa: uskalluksen puute! Oppirahat "rakkauksista " olisi nimittäin mielellään jo maksettu...
Siis aivan kaikessa tekemisessä; vaikka ruokaa laitellessa, lenkillä tai sienimetsässä, on aivan ihana yhteinen draivi, joka polttaa, polttaa!!!
Välillä heittäydyn kuin teini-ikäinen (melkein hävettää!!) intohimon vietäväksi, seuraavana päivänä jo mietin, että mitenkäs minä niin villiinnyin?, ja kolmantena päivänä taas: kunpa saisin (antaisin itselleni luvan ja olisi tilaisuus) taas villiintyä uudestaan!
Onneksi olkoon! Kiva lukea noin positiivisista elämyksistä vaihteeksi.
Minullekin kävi niin että löysin sen suuren rakkauden ja täydellisen sielunkumppanin vasta yli kolmekymppisenä, muutaman epäonnistuneemman suhteen jälkeen. Kyllä sen tuntee kun kolahtaa!
Tämä on kai sitten sitä intohimoa ilman seksiä. Se on sitä kun aina löytyy uutta kiinnostavaa keskusteltavaa maailman asioista ja molemmat ilahduttavat toisiaan osuvilla näkemyksillä.
Sen miehen, joka herättää minussa huikean fyysisen intohimon ja joka osaa sen ihanasti tyydyttääkin, löysin vasta nelikymppisenä. Reisikarvoja hänellä ei ole, mutta ihanat silmät, rintakarvat, lihakset ja kaikki. Olen aina pitänyt seksistä, mutta hänen kanssaan rakastelu on paljon täydellisempi nautinto kuin kenenkään aiemman kumppanin.
Kumpi näistä sitten on "oikeaa" rakkautta, en tiedä. Jos sinä saat nämä kaikki tunteet samassa paketissa, se varmaan ainakin on sitä. Ole onnellinen. :-)
Jokainen ihminen on erilainen ja näin ollen ei ole olemassa yhtäkään täysin samanlaista suhdetta kahden ihmisen välillä. Sama ihminen voi kokea saman rakkauden mutta eri muodossa eri ihmisen kanssa. Toki on olemassa myös sopivuustekijöitä ja ihan biologista hormonitoimintaa, jotka vaikuttavat ja myös sattuma, eli millä päällä sattuu olemaan ja miten suhde kehittyy ja missä puitteissa. Kaikki tämä yhdessä vaikuttaa sitten siihen, miten nopeasti ja kuinka vahvana ja missä muodossa intohimo syttyy.
Eiköhän intohimo ole paljon tunteen tasolla oleva kokemus, joten se koetaan eri tavoin. Toiset kokevat intohimoa toisiinsa vielä 39 yhteisen vuoden jälkeen ja toiset muutaman päivän.
Jos ei uskalla "heittäytyä sokeana rakkauteen" ei kai voi rakastaakaan? Rakastamiseen kuuluu aina riski pettymisestä.
Suosittelen kuuntelemaan itseäsi ja kokemaan sitä hyvää mitä on tarjolla - tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
Minusta rakastumisen intohimoa ei voi erotella seksistä, vaan kaikki kuuluu yhteen ja samaan pakettiin. Koko mies on intohimoni kohde, ollut jo vuosikausia. Se miltä hän näyttää, tuntuu, mitä hän tekee, miten puhuu, miten ajattelee.... kaikki aiheuttaa minussa mielihyvää, ihailua, onnea, iloa, nautintoa. Sittenkin vaikka vuosien mittaan olen sadat kerrat häneen tuskastunut ja raivostunut! Ja kaiken kruunaa seksi, joka muistuttaa että olemme mies ja nainen, että suhteemme on jotain erityistä ja ainutlaatuista, ei pelkkää ystävyyttä.
Intohimoiseen rakkauteen kuuluu ilo jakaa kokemukset, ajatukset, tunteet ja kehomme. Jotta se kestäisi, on siihen heittäydyttävä, on vain luotettava, uskottava että on itse hänelle sitä samaa, parasta maailmassa.
kirjoittaessasi: "Intohimoiseen rakkauteen kuuluu ilo jakaa kokemukset, ajatukset, tunteet ja kehomme. Jotta se kestäisi, on siihen heittäydyttävä, on vain luotettava, uskottava että on itse hänelle sitä samaa, parasta maailmassa."
Erityisesti tässä lauseessa kulminoitui koko kupletin juoni! Mutta itse asiassa taidan allekirjoittaa joka ikisen sanan jonka kirjoitit.
Sain ajatuksistasi peilin, jonka kautta löydän sanat/konseptit sille, jota en vielä eilen olisi osannut pukea sanoiksi.
Olen Sinulle todella kiitollinen vaivannäöstäsi. Juuri tätä nimittäin tarvitsin: jonkun joka tietää miltä tuntuu kun kaikki synkkaa (joka) suhteessa ja kuinka sitä on niin otettu puolin toisin tuntiessaan itsensä niin rakastetuksi ja halutuksi kaikkineen päivineen. Kaikkineen Päivineen!(nimeni on Päivi!)
Taisin luulla harjoittavani itsepetosta! Mutta ei sittenkään. Sitä on olemassa: intohimoa seksin kanssa ja ilman.
Kiitos "koko paketista", connaisseur, tietäjä, (asian)tuntija!
Samoin kiitos KAIKILLE kaikista muistakin rohkaisevista kommenteista!!!