Kertokaapa te jotka tiedätte. Jos ajatellaan vaikka että on metsäpalsta. Sitten on myös viljeltyä heinäpeltoa saman verran. Miten arvokasta mahtaa olla tämmöinen pelto verrattuna metsään? Minkälaista metsämaan tulisi olla, jotta se olisi saman arvoista kuin tämä peltomaa.
Heinäpellon arvo verrattuna metsään??
Kysyjä
171925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Puuston määrä ratkaisee metsän arvon. Maapohja esim. VT-tyypin metsässä on syrjemmällä noin 250 € /hehtaari. Ei siis käytännössä mitään. Jos hehtaarilta kasvaa pari-kolme sataa kuutiota laatupuuta, sen arvo nousee pellon tasolle eli noin 2500 € / hehtaari.
Jos kuviolta löytyy hyvälaatuista uudistuskypsää metsää 200-300 m3/ha, hinta on huomattavasti korkeampi kuin edellä sanoit. Lasketaanpa esimerkki.
250 m3 mäntyä, tukki% 65.
mäntytukki 163 m3 a-hinta 45euroa
mäntykuitu 87 m3 a-hinta 15 euroa
Yhteensä 8640 euroa/hehtaari. Käyttämäni yksikköhinnatkaan eivät ole mitenkään "kireitä". Jos kyseessä on kuusikko, hinta on tietysti hieman matalampi tukin osalta, kuitu vastaavasti korkeampi. Kokonaisuutena hinta muutaman prosentin männikköä matalampi.
Annoin vain esimerkin puuston vaikutuksesta metsän kokonaishintaan. Ostaessasi metsämaata saat sen yleensä huomattavasti alle puuston arvon, koska tulevat korjuukustannukset alentavat sitä. Päätehakkuuikäiselle metsälle ei myöskään lasketa enää odotusarvolisää. Silti hintani oli alakanttiin, se myönnettäköön.
Esim 24 m pitkästä ja tyvestä n. 30 cm paksusta
männystä tulee alle 0.5 kiintoa puuta ja ropsia
hyvin vähän. Laskepa siitä montako puuta pitää
olla esim muutaman neliön läntillä jotta
puuta olisi 300 kuutiota / ha. Puita on niin tiheässä,että niitten kasvattamiseen ei riitä 100 v. Tuossa veroja ja korjuukustannuksia ei huomioitu. Eräs puunmyyjä väitti, että ne voivat olla yli 50 % koko kaupasta.
En voi laskea mitään, jos käytät noin summittaisia suureita kuin "muutaman" neliön läntillä. 300 m3/ha ei ole Keski- ja Etelä-Suomessa mikään ihme. 90-vuotiaissa kuusikoissa on usein yli 400 m3/ha. Itse taisin käyttää laskelmassa 250 kuutiota.
Korjuukustannuksia ei tarvitse huomioida kun puhutaan kantohinnoista. Silloinhan korjuukustannukset jäävät hakkaavan yhtiön kontolle. Pinta-alaverollinen ei maksa myydystä puusta veroa. Myyntiverollinen maksaa normaalin pääomatuloveron, 29%. Mikäli vähennyksiä ei ole.
300 kuutiota / ha=600 runkoa / ha
=> 600/10 000 =1/33 neliöä 6*5.5 m
läntillä 1 iso mänty siis vain alle 3 m puusta
toiseen.
Tuskin tämmöisessä metsässä kaikki puut kasvavat
täyteen mittaansa.
Siis puitten väli on 5.5 - 6 m. Sen tiheämpää
männikköä en ole puolukkakankaalla nähnytkään.
Kuusikot kasvavat tiuhempaan mutta jäävät
ohuiksi. Olen kuitenkin edelleenkin sitä mieltä,
että tämmöisten tukkimetsien kasvatus vaatii
ilman lannoitteita väh. 100 v.
Esittämiäsi "kaavoja" ei voi soveltaa mihinkään. Puilla ei ole puolen kuution vakiokokoa, vaan ne tapaavat iän myötä kasvaa. Yksittäisessä tukkipuussa voi olla reilusti enemmän tilavuutta kuin puoli kuutiota.
Kartion kaava ei ole absoluuttisen oikea puita arvioidessa(puuhan ei ole kartion muotoinen), mutta se on melko lähellä totuutta. Alla oiottu versio.
Puun järeys rinnan korkeudelta 44 cm. Pituus 27m.
Puun poikkileikkaus pinta-ala puolesta välistä runkoa on 0,11m*0,11m*3,14=0,037994m2.(säde toiseen kertaa pii)
Pinta-ala kerrottuna puun pituudella saadaan tilavuus. 0,037994*27=1,02m3. Eli 1,0m3 yhdessä rungossa. Metulin laskelmat meni uusiin puihin.
Voit tietenkin olla mitä mieltä haluat, metsäntutkimuslaitokselta löytyy tutkittua faktaa. Jos se ketään kiinnostaa, faktoista kun on huonompi väitellä.
Jos haluat oppia arvioimaan metsien kuutiomääriä, hanki relaskooppi. Ainakin osuuspankit jakaa niitä ilmaiseksi. Sillä saat määritettyä puuston pohjapinta-alan/ha. Ppan kun kerrot puun pituudella ja jaat tulon kahdella ollaan lähellä totuutta.
Puolukkakankailla metsä ei tietenkään kasva yhtä nopeasti ja suureksi kuin mustikkakankaalla ja sitä rehevämmillä.
No relaskoopin olen rakentanut itse mutta sekin antaa likimääräisiä tuloksia.
En ole laskenut puita matematiikan kaavoilla
vaan alle 0.5 kiintokuutiota on saatu tilastotietona alan julkaisuista.
Olen sahuuttanut puuta viimeksi 24 runkoa ja tiedän kuinka pieni kasa niistä tulee lautaa.
Paras puuston arviointitapa on edelleen laskea
ne yksitellen mitata rinnakorkeudelta halk. ja
etsiä taulukoista tieto kiintokuutiomäärästä.
Olen kai joka viestiin laittanut, että puuta pitää
kasvattaa 100 v ennenkuin se kasvaa halk. 44 cm.
Tuommoisia mäntyjä harvoin edes näkee. Näreitä kylläkin. Katos kun puun paksuus on suoraan verrannollinen sen ikään. Kalliita arvioita tulee
jos tutkijoita käyttää siihen. Tosiasia kuitenkin on etteivät kaikki puut kasva läheskään noin paksuiksi näillä leveysasteilla.
Etsi sinä vanhoja mummoja höönäytettäväksi
puoli metriä paksuine puinesi ja relaskooppisi kanssa. Siinä käytetään myös korjauskertoimia
jotka ehkä valehtelevat hiukan enemmän kuin esittämäsi ympyrän alan kaava.
Ainakin siltä vaikuttaa kun rupeat höpöttämään mummojen höynäyttämisestä. Kun puhuin metlasta löytyvästä tiedosta, tarkoitin nimenomaan taulukoita, mitä olet nähtävästi itsekin käyttänyt. Tutkijoita ei todellakaan kannata hinata metsään arviota tekemään. Rinnankorkeudelta mittaaminen on tietysti tarkempaa kuin relaskooppikoealojen käyttö, mutta moninkerroin hitaampaa. Se on arviointimenetelmäksi liian kallis.
Kaikki puut eivät kasva noihin mittoihin, se pitää paikkansa. E-Suomessa hoidettu männikkökin kasvaa helposti noihin mittoihin lannoittamatta, maaperän pitää tietysti olla viljavaa.
Mitään korjauskertoimia en ole tähän mennessä relaskooppiarvioinnissa tarvinnut,enkä usko jatkossakaan tarvitsevani. Relaskooppitaulukko tai edellisessä kirjoituksessa esittämäni "karkeampi" laskukaava riittää.
Osoittaa melkoista lapsellisuutta ruveta höpöttämään mummojen huijaamisesta heti kun jää tiedossa hopeasijalle.
Puun paksuus ei ole suoraan verrannollinen sen ikään. Paksuuteen vaikuttaa monia muitakin tekijöitä: Kasvupaikkatyyppi, metsänhoidollinen tila, vesitalous, lämpötalous jne. Karkea korrelaatio iän ja järeyden väliltä tietysti löytyy.
"Puun paksuus ei ole suoraan verrannollinen sen ikään"
Kyllä se puu täysi-ikäisenä kasvaa nimenomaan
paksuutta. Kukaan ei ole väittänyt aiemmin, että
se kutistuisi.
Taulukot on laadittu tilastollisin menetelmin
ja mittanauha antaa yksiselitteisen luvun.
Kaikki korjaimet antavat todellisuudesta
poikkeavia lukuja.
Tukkipuut on helppo laskea yksitellen.
Tässä menetelmässä ei voi sotkea kuitua
tukkiin (paitsi tarkoituksella).
Minkä takia sitten tehdään tarkistusmittauksia
hakkuitten jälkeen?
Minua et kyllä selittelyilläsi vakuuta.
Jos sinun pisnekset perustuvat mittausten epätarkkuuteen ja luulet ettei niitä
voi tarkistaa niin sivistystasosi on matala.
Mistä h...tin korjaimista oikein höpiset?
Sivistystasosta sen verran, että tarkista mitä tarkoittaa suoraan verrannollisuus. Voin valaista, että kahden tekijän välillä on sellainen riippuvuus, että toisen lisääntyessä, myös toinen lisääntyy jossain suhteessa vakiona.
Joten puun paksuus ei ole suoraan verrannollinen ikään. Siihen vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä.
Nimenomaan metlan tekemiä relaskooppitaulukoita minä käytänkin arviointiin.
Erota kaksi asiaa, arviointi ja mittaaminen. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Kontrollimittaus tehdään koneen mittalaitteen säätöjen oikeellisuuden varmistamiseksi.
Voit laskea tukkirungot, mutta näetkö puuaineen läpi onko siinä maannousemasienen aiheuttamaa tyvilahoa? Sitä ei tukissa sallita, joten kuitua sotkeentuu tukkiin pystyyn mitattaessa. Siksi mm. käytetään monitoimikonemittausta luovutusmittana.
Metsän ARVIOINTI ei ole puun mittaamista, mikä on perusteena kaupan käynnissä. Arviointi on POHJANA puukaupassa, raha liikkuu MITTAUKSEN perusteella.
Mittauslaki edellyttää mittausmenetelmältä +- 4% tarkkuutta. Tänä päivänä käytettyjä menetelmiä ovat moto-,tehdas-,latvakiinto- ja pinomittaus. Pystymittauksesta on luovuttu sen kustannusten ja epätarkkuuden takia. Pystymittauksessa on käytännössä mahdoton huomioida puun vikoja, laho, korot, poikaoksat jne.
Selittäjiä on monenlaisia
Minä arvioin metsiä töikseni, sinä et. Taidat kuulua siihen kastiin ihmisiä, mikä on joka alan ammattilainen, omasta mielestään. Mitkään faktat ei vaikuta omaan "varmaan" tietoon. Ja kun tieto ja konstit loppuvat, alkaa jankkaaminen. Tällä kertaa hokema oli:"En usko, älä huijaa".
Minun puolestani voit pitää illuusiosi, että tiedät metsästä jotain. Jotain varmasti tiedätkin, mutta se on hyvin vähän. Älä ainakaan yritä alalle töihin, siihen vaaditaan tietoa sinulle liikaa.
Sinulle asioiden perusteleminen on kuin "tuulehen huutais tai hullua kuristais", joten tästä eteenpäin en aio sitä tehdä. Keskityn enemmän keskustelemaan ihmisten kanssa ja jätän tietämättömien idioottien kanssa jankkaamisen muille.
En alennu jauhamaan paskaa
typeryksien kanssa. Olet mielestäni
valinnut väärän näkökulman ns. tavallisen
kuluttajan vinkkelistä. Jos haluat tietää
niin ehkä olisi parempi ettet yrittäisi
johtaa ihmisiä harhaan pelkästään sinun
áhneutesi takia.
Muistatko kymmenen käskyä?
Mikäli pelto on tukikelpoista, niin sen arvo on yli kymmenkertainen metsään nähden.
Jos metsität tukikelpoisen pellon, niin samalla leikkaat sen arvosta noin 90 %:tia pois.