Mikä on beeta salpaajan vaikutus juoksussa. Minulle tarjottu migreenin hoitoon beeta salpaajaa ja olen vähän epäilevällä kannalla. Tähän saakka olen kieltäytynyt mutta nyt olen ajatellut kokeilla.Vaikutushan kait aika tavalla negatiivinen juoksu harrastuksen suhteen koska maksimi syke putoaa dramaattisesti? Kiva olisi kuulla kokemuksia. En kyllä ole mikään vauhti juoksija muutenkaan. Maratoneja ja puolikkaita on tullut juostua ja harjoittelu on tähdännyt niihin.
Beeta salpaaja ja juoksu
Erkki/hki
114580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sellainen käsitys, että oikeaan migreeniin ei auta mikään lääkitys, mutta saatan olla väärässä.
Itselläni on verenpainelääke ja lisäksi beetasalpaaja. Sykettähän se on laskenut kovasti, mutta juoksuvauhtiin sillä ei nähdäkseni ole ollut sanottavaa vaikutusta. Vauhti nyt ei ole kovin kova, mutta muistelen, että jokunen vuosi sitten, kun harjoittelin puolikasta varten, en päässyt testijuoksuissa niinkään kovaa kuin nyt beetasalpaajan kanssa.
Toki migreeniin on lääkkeitä, tosin helvetin kalliita. Oikea migreeni, mitäköhän toi tarkoittaa? Beeta salpaajan tarkoitus on estää/vähentää kohtauksia. Mutta nyt mennään sivuraiteelle!! Kysymys koski juoksua ja beeta salpaajaa.
olen juossut salpaajien kanssa. Alkuun olin huomaavinani eron, mutta se on saattanut myös tietty johtua tuosta puhkeavasta verenpainetaudista. Keho tottuu kyllä kun et anna periksi vaan jatkat juoksua.
Suurimman eron huomasin öisin, lepopulssi oli niin matala että nukkuminen meni lähinnä koomailuksi :) sekin oli vain alkuvaiheessa.
Mutta kun beetasalpaajat pudottaa maksimi sykettä niin luulisi sen näkyvän harjoitellessa. Eihän ne kuntoa huononna, mutta maksimi sykkeen luulisi tulevan suht herkästi vastaan. Menikö väärin?
Kyllä se vähän oudolta sikäli tuntuu, että ennen lääkityksen aloittamista syke pyöri tuolla 140 - 165 mailla pitkäkestoisessa liikuntatoiminnassa. nyt en oikein saa nousemaan edes 140:aan. No voi se juuri siihen nousta, jos oikein pinnistelee. Sen vuoksi kovin mietityttää, että miten tulisi vertailla sykemittarin lukemia ennen lääkitystä ja sen aikana.
Mutta taas jollain lailla on tyytyväinen, että kuitenkin liikkuminen onnistuu kutakuinkin samaan tapaan kuin ennenkin.
Ja muuten ne beetasalpaajat pudottavat kyllä leposykettäkin aika lailla, joka ei tunnu pahalta sekään. Suunnilleen smanlainen välys siihen näyttää jäävän leposykkeen ja kuormitussykkeen välille kuin ennenkin, lukemat vain ovat 20 -25 numeroa pienemmät.
Minulla oli keväällä maksimisyke testissä 180.Ikää on50v. Aerobinen kynnys 135. Anaerobinen kynnys 165.Eli näistä muuttuu vaan maksimi syke? Nyt pysyäkseni alle 135 sykkeessä juoksen n.6 min/km tai vähän alle. Entäs lääkkeen aloittamisen jälkeen, mitä se vaikuttaa tuohon vauhtiin?
katsoin tuolta migreenipalstalta että aikamoisen satsin antavat tuohon vaivaan niitä salpaajia. Voipi olla että puhun taas puuta heinää.
Itse lähdin silloin kun sain lääkityksen, aloittamaan uudelleen juoksuharrastusta vuoden laiskottelun jälkeen, ja onnistuin silti kohottamaan kuntoa niin paljon että taltutin sen verenpainetaudin. Sen pohjalta luulen, että vaikka juoksu olisikin (en edes tiedä onko) alkuun raskampaa, kunto kohoaa uuden rasituksen myötä ja muutaman viikon päästä et huomaakaan eroa.
Minusta lääkkeet toimi muutenkin niin, että alkuun oli työläämpää keholle tottua niihin, jonkun ajan jälkeen ei ollut enää niin öh ruumiinomainen olo ;) keho kai oli sopeutunut. Sama toimii myös kun luovut lääkityksestä. Käy tuolla migreenipalstalla lukemassa?
sanoa noista aerobisistä ja anaerobisista kynnyksistä. mutta taisin kyllä mainita eilen, että leposyke laskee salpaajien käytöllä myöskin.
Olen iältäni kymmenisen vuotta vanhempi ja kilometri menee kyllä beetasalpaajillakin kuuden minuutin tuntumaan. Ennen lääkitystä taisi mennä lähemmäs seitsemän minuuttia, mutta tietysti vaikutkset ja vauhdit ovat yksilöllisiä. Kuvittelisin , että lääkkeen aloittamisen jälkeen juoksisit kutakuinkin samaa vauhtia kuin nytkin, mutta matalammailla sykkeillä.
Kyllä siinä niin kävi, että vauhti vähän putosi. Alle 5 min kilometri vauhtia aika vaikea pidempään juosta. 6 min kilometri vauhdissa syke n.120!!.Katsotaan nyt kokeeksi jonkin aikaa.
Olen huomannut eron siinä että spurtteja on haastavampi juosta kun tuntuu että ei saa happea tarpeeksi. Sama juttu porrasjuoksussa. Tasaista rauhallista pitkäkestoista juoksua pystyn kyllä hyvin hölkkäämään.
Löysin jotain nykypäivän tietoa asiasta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00915
Rentoa sontaa. Reilusti nopeampaa verrattuna 10 minuutin kilometreihin.