tapasin pari kuukautta sitten ihan kivan miehen.joku hänessä kiehtoi muita enemmän.
vaihdettiin numerot,tapailtiin ja alettiin seurusteleen.oli niin ihanaa ja mukavaa tehdä yhdessä kaikkea.aloin rakastumaan häneen ja koin saavani vasta rakkautta...mutta
parin sekavan viikonlopun jäljiltä huomasin olevani raskaana.tätä ennen mielialani vaihtelivat pahasti ja aiheuttivat riitoja välillämme.musta ei ottanut selvää mitä halusin..näin hän kommentoi mun sanomisia ja tekoja.itse itkin joka asiasta ja kaikki tuntui sekavalta...raskaus hormoonit vaikuttavat muhun tosi rankasti!
kun raskautta en pystynyt keskeyttämään hän sanoin lähtevänsä.haluaa jatkaa elämäänsä ilman mua ja tulevaa lasta.ei halua kuulla mitään meistä.
ollaan juteltu eron jälkeen josta on nyt n.2vkoa
haluan hänet takaisin mutta hän ei tunnu tajuavan mitä menettää....
pitäisikö luovuttaa ja antaa hänen olla..olen yrittänyt olla pitämättä yhteyttä...muutama viesti ja puhelu.ei mitään itsesääli touhua ole tullu harrastettua vaikka mielialat heittää tosi pahasti.
heittäkää mielipiteitä tästä sekavasta kirjoituksesta/tilanteesta.kiitos=)
vaihdettiin numerot,tapailtiin ja alettiin seurusteleen.oli niin ihanaa ja mukavaa tehdä yhdessä kaikkea.aloin rakastumaan häneen ja koin saavani vasta rakkautta...mutta
parin sekavan viikonlopun jäljiltä huomasin olevani raskaana.tätä ennen mielialani vaihtelivat pahasti ja aiheuttivat riitoja välillämme.musta ei ottanut selvää mitä halusin..näin hän kommentoi mun sanomisia ja tekoja.itse itkin joka asiasta ja kaikki tuntui sekavalta...raskaus hormoonit vaikuttavat muhun tosi rankasti!
kun raskautta en pystynyt keskeyttämään hän sanoin lähtevänsä.haluaa jatkaa elämäänsä ilman mua ja tulevaa lasta.ei halua kuulla mitään meistä.
ollaan juteltu eron jälkeen josta on nyt n.2vkoa
haluan hänet takaisin mutta hän ei tunnu tajuavan mitä menettää....
pitäisikö luovuttaa ja antaa hänen olla..olen yrittänyt olla pitämättä yhteyttä...muutama viesti ja puhelu.ei mitään itsesääli touhua ole tullu harrastettua vaikka mielialat heittää tosi pahasti.
heittäkää mielipiteitä tästä sekavasta kirjoituksesta/tilanteesta.kiitos=)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minkä ikäisistä ihmisistä on kyse?
Eipä voisi olla selvempi tilanne. Tyyppi on jo sanonut ettei halua olla sinun ja lapsesi kanssa missään tekemisissä ja varmasti tarkoittaa sitä. Kidutat vain itseäsi ja häntäkin roikkumalla vanhassa jutussa kiinni. Kaikki on ohi. Ehkä joskus vuosien kulutta hän saattaa ottaa uudelleen yhteyttä vain lapsen nähdäkseen, mutta älä laske sen varaan yhtään mitään.
mä n.30w ja mies 40
minusta ei ole vielä selvää.antaa nyt ajan kulua pari viikkoa....
kaveri piirissäni ei ole tälläistä että mies hylkäisi kokonaan kuullessaan raskaudesta kun muuten olisi ollut valmis jatkamaan suhdetta.
Nyt tajutaan se, miksi vanhemmat ukot hakee nuorempaa naista!??.
Ne pistää vaan paksuksi ja häipyvät, onpas saanet lapsen sentään:=)
Ota ukolta kaikki irti, mitä vaan voi saada rahallisesti!!.
siis tuo mun tarina.sain kuullostamaan sen tosi tunteettomalta...
siitä ei ole ehkä kyse ettei olisi tunteita.
en ymmärrä miten voi hyljätä tässä tilanteessa,kun muuten olisi ollut valmis jatkamaan suhdetta.
hän on ollut hyvin itsekeskeinen johtuen eräästä asiasata jonka tiedän hyvin että se vaikuttaa ja paljon.
ei vain ole kokemusta tälläisestä kun oma perhe- ja kaveripiirissä aivan erilaista toimintaa.välitetään ehkä liikaakin toisista....
Se on tapa osalla miehistä suomessa että toimivat noin. Et ole tod. ainoa.
Syitä voi olla erilaisia.
Minne ehkäisy jäi, kannattaa pitää huolta kummankin siitä kun aikuisia ollaan.
Syitä voi olla (itsekkäitä tai ei) (ja en puhu kaikista miehistä vaan joistakin):
-Mies tulee elatusvelvolliseksi (lompakko kevenee ja mieshän ei sitä kestä)
-Liian nopea tahti kun vasta tutustuttu
-Lapsi on vaikea asia, jotkut haluavat itsekin tulla rakastetuiksi
-Lapsessa on työtä
-Lapsen ehdoilla pitää elää 24h
-Kasvatus asiat
-Lapsi on aikuisenakin olemassa huolehdittavana periaatteessa
-Joitakin ahdistaa niin iso asia kuin lapsi
-Jos ei tunne toista kunnolla ja puntti vibraa
-Jos ei halua lapsia ollenkaan
-Jos henkilö on itse vielä "lapsi" enemmän
-Rahaa kuluu lapseen
-Mies haluaa itse määrätä koska tekee lapsia
-Kakkavaipat ja itku
-"Mitä kaveritkin sanoisivat ja suku" -mies haluaa säilyttää kasvonsa ja haluaa perinteisen kaavan mukaan "kunnollisen naisen" ja suhteen. Sänkyyn hyppääminen on tabu edelleen joillekin (osalle) ja nainen on aina syyllinen kaikkeen
-Luottamus -siis sen puute
-tunteeko satunnaiseksi tuttavuudeksi vai oliko kiinnostusta
-Joku mies voi lämmetä hitaasti jos ollenkaan
-Miestä ei kiinnosta ja silti on hulivili jättäen kondomin pois
-Muita naisia pelissä
-Haluaa olla vapaa
-Haluaa päteä ja määrätä miten hänen mukaansa on kaiken mentävä -narsismin kiemurat joissain tapauksissa
-Yleinen tapa on paniikki kun jotain tuollaista tulee -alkujaan vissiin joku miespaniikki jota on nyt naispaniikkinakin
-Haluaa "suunnitellun" lapsen, vaikka eihän sitä suunnitella voi
-Mies olikin varattu
JNE.
Lisää vaihtoehtoja löytyy loputtomiin, joista voi valita vaihtoehtoja -mutta mitä kyseinen henkilö ajattelee on eri asia. Harmi mutta tuollaisia syitä voi olla olemassa :( Tai yksinkertaisesti liian nopea tahti. Hyviä syitä voi olla ja huonoja. Jokatapauksessa jos mies leikkii ilman kumia vastuu pitäisi olla hänenkin, jotkut vaan eivät halua mitään kuitenkaan ja esittävät: abortti tai ero. Sitä en tiedä mitä mielessään liikkuu.
Jepjep. Onnea jokatapauksessa jatkoon.
En vastannut tosin varsinaiseen kysymykseesi ... huomasin.
Tai joku mies voi kokea että geeninsä on viety tai nainen hankkiutunut raskaaksi. Plaap plaa joo
Mutta pistä vastuuseen isyydestään kunnon elatusmaksulla. Parin kuukauden tuntemisen jälkeen et oikeastaan voi tietää miehestä paljon mitään. Veikkaan että sillä on aikaisemmista suhteista jo lapsia.
Mitä ilmeisimmin itsekeskeisyyden taustalla on kuitenkin narsistinen persoonallisuus eli persoonallisuushäiriö, jota ei voi parantaa. Todennäköisesti jos teidän juttunne olisi jatkunut, olisi siihen tullut mukaan alistamista ja henkistä ellei jo fyysistäkin väkivaltaa. Onneksi tähän pisteeseen ei ajauduttu. Nyt vaan etsit itsellesi hyvän kumppanin ja isän lapsillesi.
siskoni sanoi että hänessä oli/on narsistisia piirteitä.siis tässä miehessä.
itsekkin nyt näin kaukaa katsottuna olen huomannut jotain narsistin piirteitä.
mutta kova huumetausta ja vieläkin jatkuva niiden kanssa eläminen voi vaikuttaa...ihmisestä joka on narkomaani tulee niin saatanan itsekeskeinen.
kiitos.hyviä kommentteja.
ehkäisy jäi just kun oli ne pari sekavaa vkoloppua.
sitä rakastuneena elettiin kait jossain pilvilinnassa.eläen hetkessä,murehtimatta huomista.
ehkäisystä oli paljon puhetta ja olin kierukan laittoon menossa.
kyllä meitä ihmisiä on moneen "junaan".jokaisen täytyy kantaa vastuu teoistaan.
lapset on viattomia aikuisten tekoihin!
Pyri unohtamaan tuo mies, sillä mietihän vaihtoehtoa: Hän soittaisi nyt ovikelloasi, haluaisi tulla takaisin. Sinä antaisit anteeksi ja ottaisit. Aika kuluuisi, masu kasvaisi, mutta... Kykenisitkö sinä vielä luottamaan häneen? Kykenisitkö antamaan anteeksi ja unohtamaan tapahtuneen niin, ettei se jäisi kummittelemaan mieleesi?
Sanot, että hänellä on tunteita sinua kohtaan. En epäile sanojasi, sinä tiedät tilanteen parhaiten. Osoittaako hän kuitenkaan mielestäsi sinua kohtaan tunteita, joiden perusteella voisit ajatella pidempää suhdetta?
Lyhyen tuntemisenne jälkeen, rakastumisen alkuhuumassa, olet varmasti todella surullinen, kun rakastumisen kohde jättää, mutta entä pitemmällä aikavälillä, kun tarkoitus olisi nyt perustaa perhe ja rakenta yhteinen elämä? Voitko tehdä sen ihmisen kanssa, joka yritti erolla uhaten painostaa sinua aborttiin ja kun et suostunut, ilmoitti, ettei halua kuullakaan sinusta tai lapsesta? Vai ansaitsisitko sinä tilanteen, jossa joko yksin, tai myöhemmin jonkun luotettavan ja rakastavan ihmisen kanssa voisit kasvattaa lapsesi tasapainoisessa ja rakastavassa ympäristössä? Ympäristössä, jossa sinua ei painostettaisi ja uhattaisi jättämisellä, jos sukset menevät ristiin?
Kehottaisinkin nyt ostamaan litratolkulla suklaajätskiä ;) , puhumaan läheisille tunteistasi ja surustasi, katsomaan siirappisia nyyhkyelokuvai ja suremaan eron tuoman surun ja käsittelemään sen tuomat tunteet. Ja eron suremisen keskellä muista: Kaikki tuo murhe hellittää kyllä. Usein nopeammin kuin uskoisitkaan. Kohta siellä sinulla ryömii, konttaa ja myöhemmin tepastelee uusi, pieni, ihmeellinen ihminen. Kun hän tuhisee unisena pinnasängyssä, tiedät kyllä, että menettämällä yhden, sait jotain paljon enemmän
Kirjoitit todella kauniisti ja asiaa. Vaikka olenkin ulkopuolinen tässä asiassa, niin kommentoin. Sinunlaisiasi ihmisiä tämä palsta ja maailma tarvitsee.
sanasi lohduttivat mua paljon Kirsi=)
juuri tätä olen pähkäillyt.. ihan pääni kipeäksi...
sillä olenkin halunnut ulkopuollisten ajatuksia kuulla.ystävilleni ja perheelle olen myös kertonut mutta jotenkin on vaikeaa kun heistä tulee muistoja...niitä muistoja mitä yhdessä tämän miehen kanssa koettiin...
aika näyttää kun oma mielentila vakaantuu.
Mua sitten niin ärsyttää tommoset tenavat jotka ei tajua "ensi huumassa" käyttää ehkäisyä!!! kärsi nyt!! toiset ei saa ikinä lapsia ja sitten on teitä jotka........ että suututtaa... onnee vaan tulevalle YH:LLE!!!
en kaivannu sun mielipidettä tohon raskaus asiaan vaan suhteen etenemisestä kyselin.kasva vain itse aikuiseksi ja elä elämääsi=)
Moi.
Olen just itse eronnut, mulla 9kk poika. Suhteessa elettiin 3v, olis pitäny lähteä kiitää jo iät ajat sitten; mies ryyppäs ja ilmoitti vaan että katkeroituu suhteessa, jossa ei saa tehdä mitä haluaa.
ÄLÄ TEE SAMAA VIRHETTÄ KUN MÄ: Jos se mies on itse ilmoittanut ettei halua elää sun ja lapsen kanssa, se et voi vaikka kuinka haluaisit MUUTTAA SITÄ MIESTÄ! Voithan aina elää haavekuvissa ja toivoa et se tajuais vielä mitä menettää, mutta takaan että olet PALJONPALJON onnellisempi lapsen kanssa yksin kun miehen kanssa, joka on suoraan ääneen sanjonut ETTÄ EI HALUA LASTA JA ELÄMÄÄ TEIDÄN KANSSA!!!
Ei se helppoa yh:na ole, mutta saat järjestää elämäsi just niin kuin haluat, et ole riippuvainen kenestäkään, varsinkaan ääliö- lapsen isästä.
Suosittelen lämpimästä.
Terv. Paljon paremmin pärjätään, äippä 20v, poika 9kk.