Olin muutamia vuosia sitten ihastunut hyvään työkaveriini. Muutin sitten muualle töihin, emmekä tavanneet pariin vuoteen. Tänä aikana olen alkanut seurustella toisen miehen kanssa, joka on tuntunut hyvältä ja oikealta.
Nyt sitten olen taas töissä samassa paikassa tuon entisen ihastukseni kanssa. En sano, että "vanhat tunteet nousivat pintaan", mutta mukavaa meillä on niin kuin ennenkin ja jutut synkkaa. Oman mieheni kanssa olemme sikäli erilaisia, että mm. musiikkimaut eroaa, ja esim. minä olen melkoinen materialisti ja hän taas kaukana siitä. Lisäksi olemme ihan eri aloilla töissä.
Työkaverini kanssa taas voimme jutella musiikista ja tietysti työasioissa ymmärrämme toisiamme, ja minulle työ vielä on hyvin tärkeä asia, koska tykkään siitä. Jotenkin tuntuu, että
meillä on niin paljon yhteistä, verrattuna mieheeni... Silti en missään nimessä halua erota miehestäni, tunnen hänet kaikkine hyvine ja huonoine puolineen ja tulemme hyvin toimeen arjessa. Ajatukset on vaan nyt vähän sekaisin.
Siis en edes usko olevani enää ihastunut tuohon työkaveriin, korkeintaan hyvin hyvin vähän, mutta silti mun on hirveen vaikea kertoa hänelle että seurustelen... Enkä ehkä tahtoisi hänen tietävänkään. Suhdekuviot on olleet meidän välillä aina sellainen vaiettu asia. Hänkään ei ole ikinä kertonut minulle naisasioistaan.
Enkä minä iltaisin häntä ikävöi, vaan haluan olla oman kultani kainalossa.
Onko muilla suhteessa elävillä koskaan tälläsiä tunteita?
Nyt sitten olen taas töissä samassa paikassa tuon entisen ihastukseni kanssa. En sano, että "vanhat tunteet nousivat pintaan", mutta mukavaa meillä on niin kuin ennenkin ja jutut synkkaa. Oman mieheni kanssa olemme sikäli erilaisia, että mm. musiikkimaut eroaa, ja esim. minä olen melkoinen materialisti ja hän taas kaukana siitä. Lisäksi olemme ihan eri aloilla töissä.
Työkaverini kanssa taas voimme jutella musiikista ja tietysti työasioissa ymmärrämme toisiamme, ja minulle työ vielä on hyvin tärkeä asia, koska tykkään siitä. Jotenkin tuntuu, että
meillä on niin paljon yhteistä, verrattuna mieheeni... Silti en missään nimessä halua erota miehestäni, tunnen hänet kaikkine hyvine ja huonoine puolineen ja tulemme hyvin toimeen arjessa. Ajatukset on vaan nyt vähän sekaisin.
Siis en edes usko olevani enää ihastunut tuohon työkaveriin, korkeintaan hyvin hyvin vähän, mutta silti mun on hirveen vaikea kertoa hänelle että seurustelen... Enkä ehkä tahtoisi hänen tietävänkään. Suhdekuviot on olleet meidän välillä aina sellainen vaiettu asia. Hänkään ei ole ikinä kertonut minulle naisasioistaan.
Enkä minä iltaisin häntä ikävöi, vaan haluan olla oman kultani kainalossa.
Onko muilla suhteessa elävillä koskaan tälläsiä tunteita?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei. mikä tuossa sun jutussa on idea??
Varmaan se, että oon hämmentynyt kun joku muukin kuin oma mieheni herättää mussa tunteita.
Kyllä monetkin naiset herättävät minussa erilaisia tunteita oman vaimon lisäksi. Se on ihan inhimillistä ja katsoakin saa muttei mennä iholle asti.
Tekstisi kuulosti melkoisen tutulta! Olin kauan aikaa nuorempana ihastunut erääseen mieheen, mutta en uskaltanut lähestyä häntä peläten pilaavani ystävyytemme välillämme. Kuin vahingossa aloin seurustelemaan erään toisen miehen kanssa, tässä parisuhteessa olen elänyt nyt viisi vuotta. Olen tavannut tätä toista miestä ystävänä ja soitellut hänen kanssaan, mutta koskaan en ole korjannut hänen käsitystään siitä etten olisikaan vapaa. En aio edetä tämän miehen kanssa ystävyyttä pidemmälle, mutta jollain tasolla pelkään, että rento ja hyvä ystävyytemme lopahtaisi osaltaan siihen, että hän saisi tietää minun seurustelevan. Luulin toki aluksi, että tämä mies tietää minun seurustelevan, mutta olen huomannut, ettei hän tosiaan tiedä.
Muistatteko Juudas Iskariot? Tähän sopii vain yksi sana: raukkamaista kun entinen ihastus on tärkeämpi kuin oma kaveri. Jos entinen on aidosti hyvä ystävä, niin kyllä hän hyväksyy että seurustelette, jos ei mikä vaihtoehtoja teillä on sitten kuin jätä oma kaveri. Mielestäni paistaa läpi että ei teidä suhteenne ole kovin vakavia.
"Oman mieheni kanssa olemme sikäli erilaisia, että mm. musiikkimaut eroaa". Voi helvetti, siinä yksi tärkeimmistä parisuhteen onnistumisen kriteereistä!