Olen 23w miehenalku ja asunut nyt n 5v yksistäni. Seurusteluhommat ym on koko elämänkaaren aikana jäänyt liki nollaa. Nyt olen huomannut itsessäni että suun auki saaminen on muuttunut aina vaan pikkuhiljaa vaikeemmaksi. Just kelasin et tuli tossa vähän aikaa sitten oltua laivalla enkä saanut suutani auki yhtään kertaa vastakkaisen sukupuolen edustajalle. Ei se sitten ihme olekkaan etten tutustu ikinä uusiin tuttavuuksiin saatikka sitten seurustelukumppania löydä.
Kuitenkin aina ennen viihde iltaa kelaan mielessäni että nyt kyllä yritän mennä rohkeesti juttelemaan meni syteen tai saveen mut EI! Itseluottamus alkaa olemaan tuon asian suhtee reilusti pakkasella ja ei se alemmas voisi enään vajota. En ole mikään mister finland tai kävelevä muotilehti mutta en mikään kirveellä veistettykään.
Olisi ihan mukava etten olisi aina muitten silmissä ikuinen yksineläjä ja voisi viedä joskus tyttöystävänkin näytille. Tuntuu että monet kaverit on jo ehtinyt kuka kihloihin, kuka naimisiin ja joku on ehtinyt jo avieroonkin asti.
Ei tarvitsisi aina vältellä aihetta kun esim udellaan et olikos laivareissulla naikkosia tms. Ei tarttis aina yrittää vaihtaa puheenaihetta kun työkaverit kyselee maanantaina puolkrapulaiselta juhlijalta et no saitko pi....ua.
En todellakaan ole mikään kotihiiri vaan liikun paljon ympäriinsä, käyn baareissa, harrastuksissa ym. Luulisi jollain reissulla törmäävän johonkin kivaan neitokaiseen mutta kun olen tällänen saatanan tuppisuu niin ei!
En olisi uskonut että tämä menee tähän pisteeseen että pitää itteeni purkaa johonkin nettipalstalle. No tässä sitä ollaan, ei hyvin mee....
Vielä ehtis deletoida koko viestin mut menkööt nyt ennen kun alan katumaan..
Kuitenkin aina ennen viihde iltaa kelaan mielessäni että nyt kyllä yritän mennä rohkeesti juttelemaan meni syteen tai saveen mut EI! Itseluottamus alkaa olemaan tuon asian suhtee reilusti pakkasella ja ei se alemmas voisi enään vajota. En ole mikään mister finland tai kävelevä muotilehti mutta en mikään kirveellä veistettykään.
Olisi ihan mukava etten olisi aina muitten silmissä ikuinen yksineläjä ja voisi viedä joskus tyttöystävänkin näytille. Tuntuu että monet kaverit on jo ehtinyt kuka kihloihin, kuka naimisiin ja joku on ehtinyt jo avieroonkin asti.
Ei tarvitsisi aina vältellä aihetta kun esim udellaan et olikos laivareissulla naikkosia tms. Ei tarttis aina yrittää vaihtaa puheenaihetta kun työkaverit kyselee maanantaina puolkrapulaiselta juhlijalta et no saitko pi....ua.
En todellakaan ole mikään kotihiiri vaan liikun paljon ympäriinsä, käyn baareissa, harrastuksissa ym. Luulisi jollain reissulla törmäävän johonkin kivaan neitokaiseen mutta kun olen tällänen saatanan tuppisuu niin ei!
En olisi uskonut että tämä menee tähän pisteeseen että pitää itteeni purkaa johonkin nettipalstalle. No tässä sitä ollaan, ei hyvin mee....
Vielä ehtis deletoida koko viestin mut menkööt nyt ennen kun alan katumaan..
Vastaukset 13
Vanhimmat
jutteleen naisille. tai olet vielä päälle kolmikymppisenä ilman kuten mä. mä osaan jutella mutten iskutarkoituksessa enkä naisia oikein näe muualla kuin kapakassa joten tulevaisuus näyttää tosi huonolle, enkä enää saa itseäni juttelemaankaan kun ei vaan tule jutun aihetta edes päissään jos naisia on lähettyvillä. muuten kyllä puhun, ainoastaan jos iskeä pitäisi, en.
...sun ongelma saattaa olla just se, että luot liikaa odotuksia mahdolliselle keskustelutilanteelle...
voisit ajatella iskemisen sijasta, että yrität vain tutustua uusiin ihmisiin. älä odota keskusteluilta mitään "jatkoa", äläkä ajattele, että jokaisen juttelukerran pitäisi päättyä siihen että mimmi lähtee sun kämpille.
baaritiskillä tms. voi heittää mitä tahansa läppää jollekin vieressä seisovalle/istuvalle tytölle, mitä tahansa tilanteeseenliittyvää, musiikista tai liian pitkistä jonoista baaritiskillä...
ei kannata pakottaa itseään heti keskusteluun, minkä minimiaika pitää olla tunti. kerää itseluottamusta sillä, että puhut pari lausetta sopivassa tilanteessa jollekin. jos juttu jää siihen, älä masennu, sillä aina ihmisten puhehaluttomuus ei ole sinun sanoistasi kiinni.
toisinaan tytöt muistaa kivan pojan joka sanoi jotain hauskaa narikkajonossa, ja ne saattavat tulla uudestaan ihan itsekin juttusille.. pääasia että olet riittävän ulospäin suuntautunut ja näytät sen!
tsemppiä äijä!! :)
Itse en myöskään millään tahtonut aiemmin uskaltaa pokata naisia.Mä olen antanut ns hienovaraisia pakkeja monille tytöille.Eli tyttö on antanut ymmärtää aika selkeästikkin joskus,että kiinostusta on mutta mä olen aina perääntynyt.
Nyt mä seurustelen sellaisen tytön kanssa,jolle mä olen ikuisesti kiitollisuuden velassa siitä,että hän on tehnyt minusta MIEHEN ja olen oppinut,ettei miehistä vetovoimaa pidä aliarvioida.Ehkä palkitsen hänet sillä,että olemme yhdessä piiiiiiiiiiiiiitkään.
Noin kaksi vuotta sitten kaikki muutui ja mä rupesin puhumaan tytöille paljon enemmän ja annoin tilanteen kehittyä pikälle,jos niiksee oli tapahtuakseen.Täysin tyhjentävää vastausta mulla ei ole siihen,että mikä minut muutti sitten,jos vuosia olin jarrutellut enimmäkseen naisten suhteen ja kohta kaikki olikin toisin.Olen pitänyt suurena tekijänä sitä,että vanhetessa(26v) tyttöjen pokaamisen kynnys muuttui pieneksi omassa maailman katsomuksessani.Kun asioita järkeilee ja miettii miten paljon voi menettää siinä,että ei lähesty jotain tyttöä,niin ne pakit on pieni harmi,jos niin käy.Minun on myönnettävä,että yksi tyttö on elämässäni ollut,jonka käsistä päästäminen vaivaa toisinaan.Tai sanotaanko,että ei nyt vaivaa,mutta se saa ajattelemaan,että mä enää piipitä himassa vaan marssin tyttöjen sekaan.Mutta pakko on sanoa,että edelleen on vaikea lähestyy jotain tyttöä silloin kun pitää sitä todella kiinnostavana.Tähän paras neuvo on se,että ei pidä lähestyä vakavalla naamalla ja suurin odotuksin vaan hymyilee vähän sillai pikkupoikamaisesti ja on henkisesti valmistunut pakkeihin,ja jos pakit tulee,niin isompi hymy vaan naamalle ja toivottaa tytölle hyvää päivän jatkoa.Joku lähtee kuitenkin jossain vaiheessa,niin se vaan toimii.
Ennen mulla ei ollut tapana pukeutua mitenkään erityisen siististi,mutta mä annan neuvon jokaiselle miehelle,että vaikka te olisitte kuinka mukavia ja hyviä puhumaan,niin panostakaa vaatteisiin.Ne tuo plussaa.Itsekkin ostin kesällä paljon vaatteita ja hajusteita.Ne kyllä lisää itsevarmuutta jonkin verran ja kyllä tytöt katsoo paljon miesten pukeutumista.Ja jos haluatte vihjeen,mitä tuoksua kannattaa käyttää,niin kaikki tytöt sullaa Armanin Mania -tuoksun pauloissa.On itselläkin aikamoinen läjä kaikenmaailman tuoksuja mutta kyllä tuo vie ylivoimaisen voiton.
Tää on hyvä keskustelun aihe ja voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään,mutta nyt annan teille vuoron,kysykää,kommentoikaa......perustetaan ujot miehet -keskustelurinki :)
Tämä kaveri tietää mistä puhuu.On erittäin tärkeää baareissa tyttöjen kanssa keskusteltaessa,ettei odota liikoja vaan lähtee juttelemaan ihan niitä näitä.Kyllä ne tilanteet kehittyy sitten.Joku tyttöhän saattaa karata jopa tilanteesta sen takia,että joku aloittaa ns pokauksen heti,aivan liian aikasin.Ja tärkeää olisi,että itse ei ole liian humallassa,koska silloin tällaiset pienien asioiden huomioiminen,mistä voi tunnistaa kuinka kiinnostunut tyttö on,ei onnistu humalan takia esim katseet,jotkut tarkat sanmuodot,elekieli jne
Mä kans vaivasin aikani päätä samalla asialla, mutta nyt reilusti yli 3 kymppisenä yksin elämiseen tottuneena melkein naurattaa se kauhea yrittäminen, mitä nuorempana tuli harrastettua joka viikonloppu.
Yksin on lopultakin vallan simppeliä elellä.
Minulla on sama juttu, että vaikea saada suutaan auki. Monella baarireissulla olen kuitenkin jututtanut naisia, mutta homma ei ole edennyt mihinkään. Kaljaa olen ottanut 0, 1, 2 tai joskus 3 tuoppia. Pieni määrä kaljaa lisää itseluottamusta. Selvinpäinkin voin uskaltaa.
Näyttää siltä, että useimmat baareissakävijät (naiset ja miehet) harrastavat tilaisuuden tullen yhdenillanjuttuja - huomaa sana useimmat. Jostain syystä naiset eivät ole lämmenneet tavalliselle juttelulle - ehkä minunkin pitäisi olla tosimiehen tyylillä haluamassa sänkyyn. Voisin sanoa, että baareissa ei juuri voi "normaalilla tavalla, muuten vaan" jutella toisin kuin voi baarien ulkopuolella. Jotenkin vain sellainen ilmapiiri niissä paikoissa on aina. Ei yhdenillanjutuissa mitään tuomittavaa ole, mutta itse en vaan osaa tai halua sänkyyn samana iltana (siis yönä).
Joitakin naistuttuja minulla on. Kuitenkin jos oikeasti tarvitsisi seuraa, vaihtoehdoiksi jää käytännössä baarit ja deittipalvelut. Rohkeus ei riitä kadulta bussipysäkiltä iskemiseen, mutten ole varmaan ainoa.
Olen harkinnut meneväni maksulliselle naiselle. Ehkä se ujous häviää siellä. Sen jälkeen naiset varmaankin arvostavat enemmän, kun ei ole enää niin arka. Ikääkin on jo 26 v. Äärimmäisen harvassa ovat ne naiset, joiden mielestä ujous on hyvä piirre.
On se kumma. Vaikka olen keskimääräistä hiukan isompi tyyppi eli miehen kokoinen, ei sekään ole auttanut. Homma on niin paljon päästä (korvien väli) kiinni.
Pitää vielä kerran kokeilla naisen etsimistä deittipalveluista.
olen huomannut samoja asioita kuin sinäkin, ikää minulla on 24v. En ole kauhean sanavalmis, mutta en silti pelkää tutustua uusiin ihmisiin. Mutta, se ongelma onkin niissä naisissa, kun usein käy niin että ne ei halua tutustua meikäläiseen. Luuleekohan ne että toi yrittää nyt iskeä, vaikka haluaisinkin ihan vaan jutella niitä näitä? Jokseenkin syö miestä tuollaiset ennakkoluuloiset yksilöt...
Vastaus kysymykseesi:
Jos olet baarissa, niin varmasti luulevat. Jos et ole baarissa, niin eivät välttämättä aina ja kaikki luule.
Oikeastaan eihän sillä pitäisi olla väliä, että mitä ne luulevat. Tämä on helppo sanoa: pitää itse tietää mitä haluaa naisten kanssa.
Mua jäi kaivelemaan,että onko tuo epäsosiaalisuus sinulla vain tyttöseurassa ilmenevä ongelma?Jos muuten olet puhelias ja menevä,niin kyllä se onnistuu tyttöjenkin kanssa ennemmin tai myöhemmin.
Jos menet baariin, laivalle tai vastaavaan paikkaan missä olisi suotavaa tutustua naisiin, niin muista tämä:
On tärkeää ottaa ensimmäinen kontakti vastakkaiseen sukupuoleen riittävän aikaisin, eli mahdollisimman aikaisin. Siis esim. laivalla tax-freessa tai baarissa tiskillä ekaa tuoppia ostaessa. Ei mitään pokausläppää, vaan muutaman lauseen verran kevyttä jutustelua. Huomaat että nainen ei juokse karkuun, vaan kenties ilahtuu ja hymyilee. Sanainen arkku on siis saatu auki ja positiivinen kierre on valmis. Seuraavan naisen kanssa juttelu on jo paljon helpompaa. Loppuillasta heität tarinaa kuin vanha tekijä.
Jos taas kello alkaa olla jo n. yksi etkä ole vielä vaihtanut sanaakaan yhdenkään naisen kanssa, voit yhtä hyvin painua hyttiin/kotiin nukkumaan - ilta on tuhoon tuomittu.
Tässä on tullut hyviä neuvoja ja ajattelin laittaa lusikkani soppaan. Tärkein asia naisiin tutustuessa on ITSEVARMUUS! Olin ennen erittäin ujo,en kiinnittänyt huomiota pukeutumiseeni ja olin hiukan pyöreähkö. En uskaltanut mennä juttelemaan naisten kanssa ja pelkäsin saavani pakit.Olen aina harrastanut urheilua mutta silti ollut tukeva. Noin 19v aloin treenaamaan hullunlailla ja nykyään olen aika hyväkroppanen 26v eronnut mies!;) Tärkein seuraus tästä kuitenkin oli lisääntynyt itsevarmuus.Pystyin menemään baarissa juttelemaan naisille,kun huomasin katseita vastakkaisen sukupuolen edustajilta.
Kun menet juttelemaan,niin muutaman lauseen jälkeen huomaat onko naisella kiinnostusta ja jos tuntuu ettei,niin poistut vaan kohteliaasti paikalta ja etsit seuraavaa "uhria"!;) Kun nyt olet mennyt baariin,niin hyvä kikka on mennä tiskille ja luoda silmäys tiskillä oleviin naisiin ja jos huomaat jonkun katsovan sinua silmiin, niin hymyile ja tee jollain eleellä selväksi kiinnostuksesi. Ja parempi mennä muutaman kaverin kanssa ja tehdä selväksi naisväelle, että teillä on hauskaa...se herättää hameväen huomion!;)
Voin sanoa että nykyään seuraa ei puutu vaikka olenkin h*****in ujo! Kaikkein ironista tässä ujoudessa on se, että työkseni koulutan uusia työntekijöitä erääseen suureen firmaan! Ikinä en olisi uskonut tähän pystyväni!;) Ei muuta kuin yrittämään...metsästysonnea!
Täytyisi päästä riman yli. Sitten saattaisi joskus onnistaakkin ja saisi nostettua itseluottamustaan pohjamudista ylöspäin. Sitten voisi jopa huomata että hei onnistuuhan tämä minultakin.
Tuntuu vaan että se rima on jo hivuttautunut niin saatanan korkeelle että tarttee palokunnan korkeimman tikasauton ylitykseen.
Oon varmaan miljoona kertaa ittelleni hokenut että nyt saatana rohkasen itteni mut miten onkaan käynyt... Suuta ei o saanut auki kun baaritiskillä. siis sinne tiskin toiselle puolelle... Sitten pää painuksissa valomerkin jälkeen himaan itsekseni aatellen : ei ikinä enään....
Tuntuu että tämä ainainen yksinelo on tehnyt minusta jonkun verran hiljaisemman muissakin asioissa. Töissä ,kavereiden kanssa ym. Kaveripiiritkin on pienentynyt selkeesti parin vuoden takaisesta.
Kohta taidan muuttua ihan erakoksi, välillä puran tuntojani johonkin fuckin nettiin. ei hyvin mee!!
Turhautunut!! Se on oikea sana mikä kuvaa ihmissuhdeasioitteni tilaa!!!!!!
Totta tosiaan...minä taas 23 v. Yhden illan juttuja ollut jonkun verran, mutta seurustellut en ole vielä.
Itse en tapaa myöskään naisia paljon muualla kuin baarissa, eikä siellä oikein juttua synny...enkä ole jaksanut moneen vuoteen yrittääkkään. Huomasin nimittäin, että ilta on *paljon* hauskempi kun keskittyy hauskanpitoon kavereiden kanssa!