En ymmärrä mikä sinkkuudessa on ihailtavaa. Saahan sitä olla vapaa ja mennä ja olla miten tykkää, mutta kehenkään muuhun ei voi nojata kuin itseensä.
Tieto sisällä koko ajan että tälläkin hetkellä voisi olla turvallisessa parisuhteessa, jossa saa rakastaa aidosti.....raastaa...
...joskus haluan nähdä omaa jälkikasvua köpöttelemässä ja vastata kysymyksiin jotka alkaa Esim "Iskä mitä tarkoittaa...." tai "Äiti, miksi tuo on noin?"
...m29
Tieto sisällä koko ajan että tälläkin hetkellä voisi olla turvallisessa parisuhteessa, jossa saa rakastaa aidosti.....raastaa...
...joskus haluan nähdä omaa jälkikasvua köpöttelemässä ja vastata kysymyksiin jotka alkaa Esim "Iskä mitä tarkoittaa...." tai "Äiti, miksi tuo on noin?"
...m29
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikö sulla ole ystäviä, perhettä..? Eikä ne kaikki suhteet todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Petetään, tapellaan, valehdellaan, ollaan vaan sen takia kun ei muutakaan ole.. Mieluummin olen sinkku ja odotan sitä "oikeata" (jos sellaista on), kuin elän huonossa suhteessa. Etkä nyt vielä ole niiin vanha, että toivoi olisi menetetty.
Hei vaan.
Luin viestisi ja tunsin ikävän piston rinnassani. Olen itse ajatellut usein aivan samalla tavoin. Olen jopa anellut, ettei minua jätettäisi yksin. Eli olisin elänyt epätyydyttävässä suhteessa vain siksi, etten kestänyt ajatusta yksin jäämisestä.
No nyt kuitenkin olen eronnut. Aika on ollut vaikeaa ja lisää vaikeuksi on varmasti edessä. Tunnekuohut, uksinäisyys, surullisuus, ahdistus...
Eroa ennen tuntemani pelko on helpottanut. Vaikka olenkin yksin, en silti ole yksinäinen. Sinänsä ihmeellistä, sillä parisuhteen aikana tunsin totaalista yksinäisyyttä. Olen kuitenkin vasta aivan alussa itsekseni oleskelun polulla. Tiedän, että tämä on mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja tehdä niitä asioita joita ei suhteen aikana voinut. Elän päivä kerrallaan eteenpäin. Ai niin, olen 31-v ja mies. Kyllä niitä lapsia ehtii tehdä vanhempanakin. Ehkäpä siitä osaa silloin nauttiakin erilailla.