Uuteen asuntoon pitäisi muuttaa kuukauden päästä. Pois ukon luota.
Uusi asunto ei ole mikään unelmakohde, mutta rauha ja vapaus koittanee siellä. Onkohan hyvän merkki, että aamulla herätessäni ajattelen uutta asuntoani toiveikkaasti?
Päivän aikana ahdistus tosin lisääntyy ja ajatukset myllertävät.
Uusi asunto ei ole mikään unelmakohde, mutta rauha ja vapaus koittanee siellä. Onkohan hyvän merkki, että aamulla herätessäni ajattelen uutta asuntoani toiveikkaasti?
Päivän aikana ahdistus tosin lisääntyy ja ajatukset myllertävät.
Vastaukset 15
Vanhimmat
todennäköisesti uudessa asunnossa herätessäsi, jos siis saat nukutuksi, ajatukset ja tunteet heittelevät vielä enemmän. ja arvaa, ajatuksissa aamulla ensimmäisenä voikin olla, että oispa se ukko tossa vieressä. vapaus ei välttämättä olekkaan se mitä halusit. mutta kokeilematta et tiedä, kokeilemalla tiedät VARMASTI. voi olla että se onkin sun juttu.
kuten minulla: ensimmäisenä aamuna omassa asunnossa aamukahvia keittäessäni huomasin ajattelevani, että tämä ratkaisu olisi pitänyt tehdä jo ainakin pari vuotta aikaisemmin! Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Onhan niitä pahan mielen hetkiäkin ollut, mutta hyvää silti paljon enemmän!
kun todennäköisempää on, että ap:lle on tulossa aika, jolloin hän saa itse päättää omasta elämästään ja nauttia siitä myös. Minulle omaan muuttaminen oli uuden elämän alku, ahdistus helpotti ja nyt pystyn jo katselemaan avoimin silmin ympärilleni :)))
tsemppiä AP
Jätän tänne kaikki, teini-ikäisen lapsenikin. Kahvinkeitinkin on vielä ostamatta. Haaveissa on ostaa iso telkkari omaan olohuoneeseen, jota vain MINÄ saan katsella ja vaihtaa kanavia miten itse haluan.
Ties vaikka kuinka kauan. Ei tule heti ikävä ketään viereen. Onhan meillä noita nalleja...tai voi halata vaikka tyynyä.
Tulee olemaan ihanaa istahtaa aamulla omaan keittiöön, kun aamuäreä mieheni ei ole mäkättämässä, miksi sinä teet noin jonkun asian. Kai hänkin haluaa omaa rauhaa. Olen vielä viime aikoina yrittänyt rakentaa jotain touhuamalla hänen kanssaan keittiössä. Kumpikaan ei ole kestänyt toistaan lähellään tiskipöydän ääressä. Aika kumma, kun meillä on kaksi lastakin. Onhan meidän joskus täytynyt olla lähekkäin.
Minut poistettiin kesän aikana aika pahalla tavalla yhteisestä keittiöstämme. Sen jälkeen päädyin ratkaisuun etsiä oma asunto, jonka aika äkkiä löysinkin.
Jos sulle on iso telkkari tärkeämpi kuin oma lapsi, niin en yhtään ihmettele miksi miehesi ei kestä läsnäoloasi.
Mitä muuten katsoisit siitä jättiplasmatelkkaristasi? Kaunareita ja salkkareita, arvaan?
ettei ap kestänyt miehen läsnäoloa.
Lapset ovat aina vain lainassa. Muuttavat pois kotoa, asuivat kumman vanhemman luona tahansa.
Tuo tv -asia on yksi tärkeimmistä mistä pitäisi parisuhdeoppaissa varoittaa ;). Itse kyllästyin totaalisesti exäni kanavasurffailuun (ja tekstitvn rämpsäämiseen) ja siihen, että harvoin sain katsella haluamiani ohjelmia isommasta tv:stä olohuoneen sohvalla. Ex päivysti siinä kaiket illat. Siitä kun otin tavoitteekseni katsoa edes yhden ohjelman viikossa olkkarissa, alkoi suhteemme varsinainen alamäki!
Nykyinen mieheni on aivan ihmeellinen: Hän kysyy mitä kanavaa haluan katsoa ja sitten katsotaan yhdessä! Hän myös pitää samoista ohjelmista kuin minä :O!
Pari erkanee aivan varmasti toisistaan, ellei heillä ole yhtäkään (mieluiten viikottaista!) samaa ohjelmaa mitä haluaisivat katsoa, eikä yhteisiä harrastuksia/mielenkiinnonkohteita. Ja jos kumppanin kanssa ei pysty koskaan elokuvaankaan keskittymään, kun hän surffailee kymmeniä kertoja yhden leffan aikana eessuntaas kanavilta toisille, niin suhdehan siinä kärsii! Arjen pienistä asioista tulee suuria, jos niissä on jotain häikkää.
Muutamana ensimmäisenä vuonna emme juuri katsoneet televisiota ja makuuhuoneessa meni hyvin.
Nyt nykyinen kumppanini on alkanut kiinnostumaan televisiosta ja minä en niinkään.
Katson kumminkin seuraksi ainakin toisella silmällä, toisella lueskentelen.
Siinä se ilta sitten meneekin ja makuuhuoneessa ei tapahdu mitään koska vähintään toista väsyttää ankarasti.
Joskus laitamme kuvan paussille, mutta valitettavan harvoin.
Yksin ollessani katson vain uutisia.
Kun naisystäväni on yksin, hän ei katso liioin muuta kuin uutisia ja satunnaisesti brittisarjoja.
Kirottu vehje koko sontaluukku!
Saahan sen kiinni mutta miksi sitä ei saa sanottua?
Suhde on äkkiseltään erinomaisessa kunnossa, vai luulenko vain?
Toi eri sängyissä nukkuminen oli meillä vaimon kanssa jo ihan arkipäivää siitä 15 v kestäneestä avioliitosta ainakin 10 vuoden ajan ja siihen kun viellä lisätään se että tehtiin eriaikaa työvuorommekin niin eipähän tarvinnut edes siellä keittiössäkään ärähdellä. Ihmetellä muuten tässävaiheessa täytyy että meillä on jopa useita lapsiakin tällä taipaleella siunaantunut.Kyll mailma on ihmeellinen ja ihmiset joskus jopa näissä asioissa hiukan ylioptimistisia, kun ei pelannut niin ei pelannut.
Suomalaisen miehen kova naamio lähti vasta nyt, kun tosi on kyseessä, että hain itselleni uuden asunnon. Puhumaan ei ennen päässyt sitten millään.
Kodin konehuoneessa keittiössä lienee monella ongelmia. On tietysti hyvä, kun on mies, joka osaa laittaa ruokaa, mutta tunnen itseni huonoksi äidiksi. Ruoanlaittotaitoni ei ole koskaan päässyt kehittymään "hyvän miehen" takia niin kuin äiti häntä kutsuu.
Tottakai mieskin voi ja saa murtua näillä hetkillä, mutta kyllä täytyy sanoa että jos teidän yksi ongelman kulminaatiopiste on keittiö ja ruuanlaitto niin on se pikkuisen hakemalla haettua. Tuossa alussa kirjoitit kylläkin niistä tunnepuolen ongelmistannekin kuten tuo erillään nukkuminenkin jo siihen viittasi ne on niitä tosi ongelmia minunkin mielestäni.Lopuksi kysymys että minkälainen on sinun mielestäsi sitten se oikeasti hyvä mies.
höpäjät! Telkkaria voi jokainen katsoa yksikseen kuten huvittaa, mutta kumppanin kanssa pitää otta etiketti haltuun!
Kyllä varmaan suhde voi olla ihan hyvissä kantimissa, vaikka töllö alkaakin väsyttää ;). Ei ole edes sanottu, että juuri SE väsyttää; voihan esim. rankka työpäivä käydä voimille.
Katson uuden kumppanini kanssa lähinnä täsmäohjelmia; eli dvd:ltä elokuvia ja sarjoja. Jos kyllästyttää, niin sitten tehdään jotain muuta...
En olisi päässyt exästä ilman tv-tä... Hänestä ei saanut halkaistua sanaakaan muutoin paitsi katsoessani lemppariohjelmiani telkkarista! Siunattu laite :D.
kun olet sekavissa tunteissasi uuden asunnon hankkinu.Minulle kävi niin.Nyt olen loukussa.Vihaan tätä asutoa!
Jospa totut siihen asuntoon. Kun muistan erään heinäkuisen tapahtuman meillä, menisin vaikka telttaan asumaan, että rauhoittuisin ja saisin etäisyyttä.
Nykyisessä asunnossani tunnen itseni kuin teinitytöksi, joka on ahdettu yhteen pieneen huoneeseen asumaan. Tuskin muualla uskallan liikkua ja koskea tavaroita.