Ammattikorkeakoulut

Minä olen ollut työhönottajana teollisuudessa 30 vuotta eräässä suuressa yrityksessä. Silloin AMK alkoi tuottamaan nuoria insinöörejä koulustaan, niin tuolloin oli jo havaittavissa se seikka, että työhönpyrkijät eivät enää olleet taidoiltaan sellaisia kuin entiset teknilliset koulut ja teknilliset opistot tuottivat teknikkoja ja insinöörejä.

Nuorten vastavalmistuneiden insinöörien taidoissa oli niin vakavia puutteita, että päädyimmekin rekrytoimaan yritykseen kokeneita asentajia teknikoiden AMK-insinöörien sijaan.

Se on harmi, että AMK-kouluun pääsee sellaisia henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä pärjätä tulevassa ammatissaan. Tämä sen takia, että nuoret eivät nykyisin ole nähneet työelämää ollenkaan kouluputkessaan. Ennen teknkikot olivat työelämää nähneet n. viiden vuoden verran ja insinöörit olivat kiitettävän arvosanoin suorittaneet fysiikan ja matemaatiikan lukion oppimäärän.

Mutta tässä sitä sitten ammennetaan mitä koulut tuottavat teollisuuden tarpeisiin.

ammattikorkealaisista kirjoitti:

Minä olen ollut työhönottajana teollisuudessa 30 vuotta eräässä suuressa yrityksessä. Silloin AMK alkoi tuottamaan nuoria insinöörejä koulustaan, niin tuolloin oli jo havaittavissa se seikka, että työhönpyrkijät eivät enää olleet taidoiltaan sellaisia kuin entiset teknilliset koulut ja teknilliset opistot tuottivat teknikkoja ja insinöörejä.

Nuorten vastavalmistuneiden insinöörien taidoissa oli niin vakavia puutteita, että päädyimmekin rekrytoimaan yritykseen kokeneita asentajia teknikoiden AMK-insinöörien sijaan.

Se on harmi, että AMK-kouluun pääsee sellaisia henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä pärjätä tulevassa ammatissaan. Tämä sen takia, että nuoret eivät nykyisin ole nähneet työelämää ollenkaan kouluputkessaan. Ennen teknkikot olivat työelämää nähneet n. viiden vuoden verran ja insinöörit olivat kiitettävän arvosanoin suorittaneet fysiikan ja matemaatiikan lukion oppimäärän.

Mutta tässä sitä sitten ammennetaan mitä koulut tuottavat teollisuuden tarpeisiin.

Olen heikosti työllistynyt media-alan ihminen. Kymmenien vuosien kokemus, koulutuskin hyvä, itse pidän itseäni hyvnä. jne Eipä ole palkkatöitä juurikaan viimeaikoina tehdä.

Pakko pyörittää toiminimeä, palkkatöitä ei ole.

Paljolti syytän nimenomaan koulutuspolitiikkaa.

Ammattikorkeat kun ilmestyivät kuvioihin, kaikki repesi. Vuodessa otetaan sisään nykyäänkin erilaisiin kouluihin noin 2000 mediapelleä. Suurinosa valmistuu suoraan kortistoon.

Niin, kuvittelivat netin, multimedian jne. työllistävän valtavan määrän ihmisiä. Tietsikoitten vallatessa alaa, kävi itseasiassa päinvastoin. Ennen oli keskikokoisessa kirjapainossa puolenkymmentä tyyppiö reprossa, nyt yksi riittää.

Revinpä tästä sitten palkkatöitä.

Tuosta koulutustasosta olen vähän samaa mieltä.

Aikanaan palkkasin ammattikoulun käyneen painajan firmaan. Paha virherekrytointi. Sai se yksivärikoneen läpi paperin viikossa, tosin väriä ei paperissa ollut. Pakko antaa potkut, pikkupajassa ei jouda lapsenvahdiksi...

Nykyään tunkee ovista, ikkunoitten raoista ja postiluukuita Ammattikorkea- harjoitteliaa. Haloo, mulla toiminimi ja kotikonttori. Teen yksin ja koitan joskus saada naputettua jonkin laskunkin. Mutta nuo mediapellet mustissa vaatteissaan syö mun leipää. Ne tekee ilmaiseksi, mä en saa hyvin myytyä duunejani, pitäis laskuttaa vähintän viiskymppiä tunnilta, niin, joku Osram tekee ilmaiseksi.

Yrittäminen on kivaa. Vaimo aikoi jättää huomenna avioero-paperitkin. Pikkuinen painoduuni ois myytynä, pitäs pankista hakee rahaa sen painamiseen. Asikas kun maksaa valmiista tuotteesta, ei miettimisestä, suunnittelusta, leiskasta....

Niin juu, siis Amkit on syvältä.

ammattikorkealaisista kirjoitti:

Minä olen ollut työhönottajana teollisuudessa 30 vuotta eräässä suuressa yrityksessä. Silloin AMK alkoi tuottamaan nuoria insinöörejä koulustaan, niin tuolloin oli jo havaittavissa se seikka, että työhönpyrkijät eivät enää olleet taidoiltaan sellaisia kuin entiset teknilliset koulut ja teknilliset opistot tuottivat teknikkoja ja insinöörejä.

Nuorten vastavalmistuneiden insinöörien taidoissa oli niin vakavia puutteita, että päädyimmekin rekrytoimaan yritykseen kokeneita asentajia teknikoiden AMK-insinöörien sijaan.

Se on harmi, että AMK-kouluun pääsee sellaisia henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä pärjätä tulevassa ammatissaan. Tämä sen takia, että nuoret eivät nykyisin ole nähneet työelämää ollenkaan kouluputkessaan. Ennen teknkikot olivat työelämää nähneet n. viiden vuoden verran ja insinöörit olivat kiitettävän arvosanoin suorittaneet fysiikan ja matemaatiikan lukion oppimäärän.

Mutta tässä sitä sitten ammennetaan mitä koulut tuottavat teollisuuden tarpeisiin.

Miksi sitten et ole ottanut yhteyttä sinne ammattikorkeakouluun, kun niin kovasti koet tason olevan liian matala.

Käsittänet kai myös, että ei missään oppilaitoksessa opeteta juuri sinun firmasi työtehtäviä.

Työtehtäviin perehdyttäminen on työnantajan velvollisuus.

Kummia jauhat kirjoitti:

Miksi sitten et ole ottanut yhteyttä sinne ammattikorkeakouluun, kun niin kovasti koet tason olevan liian matala.

Käsittänet kai myös, että ei missään oppilaitoksessa opeteta juuri sinun firmasi työtehtäviä.

Työtehtäviin perehdyttäminen on työnantajan velvollisuus.

En tosin ole tuo jolle kirjoitit.

Mutta sellaista:

Kouluun on turha ottaa yhteyttä, ne tekevät pisnestä. Oikea paikka on työministeriö, se vastaa koulutuksesen valvonnasta.

Kyllä vuosia kouluja käyneen pitä osata ammattinsa. Työnteosta se palkkakin maksetaan.

Totta, työnantajan pitää perehdyttää tyäläinen tehtäviinsä. Nykyään monet työt ovat spesiaalihommaa. Niihin tarvitaan erikoisosaajia. Firmat palkkaavat sitten tarvitsemikseen katsomiaan ammattilaisia. Firmassa kun ei välttämättä ole sellaista osaajaa omasta takaa.

Työtahti on mitä on, harvoin kenelläkään on aikaa lapsenvahdiksi koulut käyneelle "ammattilaiselle".

Amk on tympeä sekoitus ammattikoulua ja korkeakoulua. Niistä valmistuneet kuvittelevat olevansa maistereita. Työpaikoille tarvittaisiin tekeviä ammattilaisia, usein riittäisi ammattikoulu.

Menty vähän Saksan malliin, joka toisen pitäisi olla tohtori, vaikka duunina ois tuhkakuppien tyhjentäminen. Mistähän niitä erikoisosaajia valmistunee nykyisin?

Maisteri, datanomi, puuseppä, jne. ovat vain tutkintonimikkeitä. Osaaminen vaatii kokemusta ja usein erikoistumistakin.

Kouluista ei valmist kuin nimikkeitä, ei osaajia kuin poikkeuksessa. Sitä kai se jolle ärhysit, selitti. Olen samaa mieltä hänen kanssaan koulutuksen tasosta.

Materiaalia maassa on rajallisesti. Huippulahjakkuudet vähissä. Silti pitää kouluttaa paljon ihmisi, kun on tuo huutava työvoimapulakin...

ammattikorkealaisista kirjoitti:

Minä olen ollut työhönottajana teollisuudessa 30 vuotta eräässä suuressa yrityksessä. Silloin AMK alkoi tuottamaan nuoria insinöörejä koulustaan, niin tuolloin oli jo havaittavissa se seikka, että työhönpyrkijät eivät enää olleet taidoiltaan sellaisia kuin entiset teknilliset koulut ja teknilliset opistot tuottivat teknikkoja ja insinöörejä.

Nuorten vastavalmistuneiden insinöörien taidoissa oli niin vakavia puutteita, että päädyimmekin rekrytoimaan yritykseen kokeneita asentajia teknikoiden AMK-insinöörien sijaan.

Se on harmi, että AMK-kouluun pääsee sellaisia henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä pärjätä tulevassa ammatissaan. Tämä sen takia, että nuoret eivät nykyisin ole nähneet työelämää ollenkaan kouluputkessaan. Ennen teknkikot olivat työelämää nähneet n. viiden vuoden verran ja insinöörit olivat kiitettävän arvosanoin suorittaneet fysiikan ja matemaatiikan lukion oppimäärän.

Mutta tässä sitä sitten ammennetaan mitä koulut tuottavat teollisuuden tarpeisiin.

Ammattikorkeat olivat aluksi aika työelämäläheisiä, koska opettajat usein tulivat suoraan työelämästä opettamaan. Sitten ammattikorkeakoululakia muutettiin 90-luvun loppupuolella siten, että lehtoriksi piti olla maisteri ja koulutuspäälliköksi mielellään tohtori. Tämä on johtanut koulutuksen teoretisoitumiseen huonolla tavalla, eikä monilla tohtoreilla tai maistereilla kovin paljoa työelämäkokemusta ole, paitsi yliopistoista. Puhumattakaan siitä, että ammattikorkeiden hallinto on kasvanut järjettömiin mittasuhteisiin - sitä kehityspäälliköiden ja projektihallinnoitsijoiden määrää! Ja kaikki näyttää paperilla hyvältä...