http://www.yle.fi/tekstitv/html/P106_01.html
Että pieni palkka on kannustinloukku, numero uuno, mutta keksi orjatyön, jossa ei saa palkkaa ollenkaan. ????? Mitähän filatelistin päässä oikein liikkuu ???
Että pieni palkka on kannustinloukku, numero uuno, mutta keksi orjatyön, jossa ei saa palkkaa ollenkaan. ????? Mitähän filatelistin päässä oikein liikkuu ???
Vastaukset 9
Vanhimmat
vailla älyllistä potentiaalia.
Niin kun sinäkin..... ÄÄLIÖ BUAHAAAAAAAA
Arvoisat Naiset ja Herrat. Nyt on aika tuoda esille muutama erittäin mielenkiintoinen dokumentti SDP:n Filatovin kannoista työllisyyspolitiikasta. Ensimmäinen on hänen työministeriytensä alusta. Toinen lopusta.
Villakoiran ydin on: mitä tapahtui kuuden vuoden aikana?
Neuvon asiasta kiinnostuneita taltentamaan nämä omille koneilleen, ennenkuin sensuuri jälleen iskee:
-
ENSIKSI
katsaus lehtien pääkirjoituksiin, päiväys 29.2.2000 (KU):
Tuore työministeri Tarja Filatov (sd.) tyrmäsi Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa (27.2.) kaikki suunnitelmat pitkäaikaistyöttömien pakkotyöllistämisestä. Paremmin ei uusi ministeri olisi voinut aloittaa; pakko on aivan väärä keino, jos tavoitteena on työttömien kuntouttaminen takaisin työelämään.
Filatov nosti tervejärkisesti esiin ongelmia, joita pakkotyöllistäminen tuottaisi. Hän huomautti, että esimerkiksi kuntien käyttäminen pakkotyöllistäjinä olisi ehdottomasti virhe. Se voisi merkitä kuntien varsinaisten työntekijöiden ylikuormittamista, kun he joutuisivat huolehtimaan työllistetyistä. Kuntien työntekijöillä ei ole sosiaalista ja psyykkistä ammattitaitoa auttaa pitkäaikaistyöttömiä. Ministeri huomautti, että siinä järjestelmässä moni kuntien työntekijä palaisi loppuun.
Erittäin tarpeellinen ja oikeaan osunut oli myös Filatovin muistutus, että Suomi on riittävän vauras maa kohtelemaan inhimillisesti myös heitä, jotka eivät sijoitu avoimille työmarkkinoille. Ministeri ihmetteli perustellusti myös sitä, miksi pitäisi pakottaa työhön juuri sellaiset ihmiset, jotka eivät työtä halua, ja pitää työttömänä ne, jotka haluavat työhön.
Filatovin kommentit asettavat täsmälleen oikeille paikoilleen esitykset, joita kaksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmää tuotti viime ja toissa viikolla. Ylijohtaja Kari Välimäen johtama aktiivisen sosiaalipolitiikan työryhmä esitti toissa viikolla mm., että kuntien sosiaalitoimi ja työvoimatoimisto laatisivat työllistettävän kanssa aktivointisuunnitelman. Ellei kuntoutettava noudattaisi suunnitelmaa, hän menettäisi työmarkkinatukensa määräajaksi ja/tai hänen toimeentulotukensa alenisi.
Viime viikolla ministeriön työ- ja sosiaalipalveluiden yhteistyötä pohtinut työryhmä, jota johti apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, esitti vapaaehtoisuuteen perustuvaa kuntouttavaa työllistämistä. Työryhmä painotti, ettei kuntoutus voi perustua pakkoihin. Vielä silloin työministerinä toiminut Sinikka Mönkäre (sd.) ei ottanut selkeästi kantaa kummankaan työryhmä puolesta, vaan katsoi, että niiden esitykset tulee sovittaa yhteen.
Filatov sen sijaan tukee selkeästi Väärälän työryhmän linjauksia. Ehkä kelvollisia yksittäisistä toimenpide-esityksiä löytyisi myös Välimäen työryhmän mietinnöstä.
Väärälän työryhmän esitykset kunnioittavat enemmän työttömien ihmisarvoa, mutta ne ovat myös realistisempia kuin Välimäen työryhmän esitykset. Väärälän työryhmä rajaisi kuntoutuksen tarpeessa olevat 20 000-30 000 pitkäaikaistyöttömään, kun Välimäen työryhmä puhui 70 000:sta. Toimenpiteet ovat varmasti tehokkaampia, kun ne voidaan kohdistaa pienempään ryhmään. Ilmeisesti kustannuksetkin jäävät pienemmiksi.
Väärälän työryhmä esittää vähintään kaksivuotisen kokeilun aloittamista. Työ- ja sosiaaliviranomaiset perustaisivat yhteispalvelupisteet 5-10 paikkakunnalle. Palvelupisteiden asiakkaiksi osoitettaisiin sellaiset työttömät, jotka ovat jo ennestään molempien toimistojen asiakkaita. Aloitus olisi turhankin varovainen, mutta näin ainakin vältyttäisiin virheiltä.
---
SEURAAVAKSI
tarkastelkaamme Filatovin ja Tennilän käymää sananvaihtoa eduskunnan täysistunnossa (alussa linkki keskusteluun: jotta sen etsintä olisi tehty mahdollisimman hankalaksi, parlamentin tietopalvelukäytäntöä on muutettu, mutta kyllä tuo kaivamalla löytyy):
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ptkhref.scr?{KEY}=PTK+48/2006+vp&{VEPSTUN}=SKT+68/2006+vp&{KAS}=TIK&{KNRO}=1
(Viimeinen kysymys aivan sivun alalaidassa)
PTK 48/2006 vp
48. TORSTAINA 4. TOUKOKUUTA 2006 kello 16.30
”Esko-Juhani Tennilä /vas: Rouva puhemies! Erikoista tässä halpapalkkojen teettämisessä on minusta se, että työministeriö itse on näyttämässä huonoa esimerkkiä. Minulle soitti päivällä rouva tuolta Keminmaasta, eläkeläinen, joka sanoi, että hän ja hänen miehensä joutuvat eläkerahoistaan avittamaan näissä työministeriön harjoitteluraha töissä olevaa poikaa. 8 euroa päivässä, sitä te vaan maksatte näille harjoittelijoille, niin kuin sanotaan. Hänkin tekee ihan tavallista työtä, mutta 8 euroa päivässä, nälkäpalkka. Miksi työministeriö tekee tämmöistä?
Työministeri Tarja Filatov : Arvoisa puhemies! Ilmeisesti on kyse ihmisestä, joka on kuntouttavassa työtoiminnassa, jos kerran oli nuoresta ihmisestä kyse, koska nuoret työharjoittelussa eivät saa tuota ylläpitokorvausta, mutta sen sijaan yli 25-vuotiailla, jotka ovat työelämävalmennuksessa, on tällainen ylimääräinen korvaus sen työttömyysturvan päälle. Silloin, jos tässä on kyse normaalista työsuhteesta, jossa tehdään normaalia palkkatyötä, niin silloin tuota järjestelmää käytetään väärin, koska sen tarkoitus on olla työharjoittelua, sen tarkoitus on olla osa sitä, millä sitten valmentaudutaan työelämään, mutta tässä tunnustan täysin sen, että se ei aina toimi, niin kuin sen tarkoitus olisi, mutta sen jälkeen ihmiset työllistyvät. Tuo korvaus on veroton, joten se siinä mielessä on rahana näille ihmisille usein hiukan enemmän kuin esimerkiksi pieni palkkaosuus, koska se leikkaa heti toimeentuloa ja asumistukea, mutta nämä ylläpitokorvaukset ovat suoraan käteenjäävää rahaa.”
”nuoret työharjoittelussa eivät saa tuota ylläpitokorvausta”
-Miksi eivät saa? Mitähän perustuslaissa sanotaan tasa-arvosta?
” on tällainen ylimääräinen korvaus sen työttömyysturvan päälle ”
-Ei ole ylimääräinen koska työmatkakuluja ja muita työssäkäyntikustannuksia ei saa vähentää verotuksessa. Tuo ylläpitokorvaus ei kaikissa tapauksissa edes riitä työmatkakuluihin!
” mutta sen jälkeen ihmiset työllistyvät ”
-Onkohan tuosta työllistymisestä tilastoja? Usein taitaa käydä niin, että ”orja” vain vaihtuu...
” Tuo korvaus on veroton, joten se siinä mielessä on rahana näille ihmisille usein hiukan enemmän kuin esimerkiksi pieni palkkaosuus ”
-Usein kuitenkin vähemmän. Lisäksi noista orjatöistä ei kerry lomaa, eläkettä eikä työssäoloehtoa.
” koska se leikkaa heti toimeentuloa ja asumistukea ”
-Ei leikkaa heti. Toimeentulotuessa on 20%:n suojaosuus, enintään kuitenkin 150 euroa/kk nettoansiotulosta. Asumistukeen vaikuttaa vasta yli 300 euroa bruttotuloista.
” nämä ylläpitokorvaukset ovat suoraan käteenjäävää rahaa ”
-Edellä mainituilla perusteilla EI OLE. Käytännössä tuosta jää vain rupia perseeseen ja känsiä käteen!!
Aivan varmasti Filatov omassa mielessään jakaa ihmiset työttömiin ja työssäkäyviin. Ja ihan varmasti Filatov sai työttömistä tarpeekseen hoitaessaan 2 kautta työministerin postia. Eli on ryhtynyt puhumaan työllisten puolesta joilla on pieni palkka.
Ei työttömiä lueta työllisten joukkoon. Tämä tulisi muista tälläkin sivustolla, että ei menisi Filtovin puheita nykyisin tulkitsemaan työttömien puolesta. Vähävaraisia tässä maassa riittää. Sossuthan perinteisesti kehoittavat vähäosaisia tyytymään kurjuuteensa ja ottamaan vastaan mitä sossu-puolue saa tulonsiirtoina järjestymään rikkaiden lompakosta köyhille.
Oletteko koskaan kuullut sossun sanovan, että "Young man, go west!"
Ei takuulla sossu-puolue ole koskaan kehoittanut huono-osaista ottamaan itseään niskasta kiinni ja käyttämään omia aivojaan oman tilanteensa kohentamiseen. Ei, sossu-puolue haluaa vaan kylvää ympärilleen sitä ihanuutta, että kun täytät virastoissa lappuja, niin pääset osalliseksi toisten rahoista.
>Ei takuulla sossu-puolue ole koskaan kehoittanut huono-osaista ottamaan itseään niskasta kiinni ja käyttämään omia aivojaan oman tilanteensa kohentamiseen.
Ai tilanteessa, jossa palkkatyön määrä suhteessa työvoimaan on huvennut yli 27 000 henkilötyövuotta valtavan noususuhdanteenkin aikana 2000 > 2007?
>Ei, sossu-puolue haluaa vaan kylvää ympärilleen sitä ihanuutta, että kun täytät virastoissa lappuja, niin pääset osalliseksi toisten rahoista.
Ja tähänkö sinun mielestäsi viittaa SDP:n masinoima palkattoman pakkotyön järjestelmä?
Minkä hitsin pakkotyön kerro minulle, kuka sinua pakolla töihin raahaa? En tosiaan ole nähnyt että esim. toimettomia ns. "rantojen miehiä" joihinkin pakkotöihin nykyisin raahattaisiin putkaan kyllä.
Se johtuu todennäköisesti siittä, että sulla ei ole päässä kunnossa, Joten menepä hoitoon. Niin ne kertoo mikä sunpäässä onvialla. Voin antaanyt jo diagnoosin. Sullaei olekorvien välissä mitään DORKA.
>Minkä hitsin pakkotyön kerro minulle, kuka sinua pakolla töihin raahaa?
Tässä Sinulle varsin tyhjentävä vastaus, ole hyvä:
SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET
Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa yleisesti tietoon ja arvioitaviksi.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä
-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu
seuraa rangaistus.
LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, EU:n perusoikeuskirjaa, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakia.
TOIMINNAN ESITTELY
Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.
Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.
Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.
Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.
Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.
Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.
Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia. Toimeentulotukilaissa kuitenkin sanotaan: "alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."
Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.
Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.
Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.
Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.
Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.
Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.
Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.
Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.
On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.
Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.
SANANVAPAUS
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.
SEURAUKSIA
Nämä pakotuskäytännöt ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia. Ne ovat epäilemättä omalta osaltaan vaikuttaneet maamme köyhyysongelman ja yleisen väkivallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Aivan suoria seurauksia ovat:
-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet paljon työvoima- ja sosiaalitoimistoissa, ja niissä on jouduttu turvautumaan paikoittain jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset uutisoidaan.
-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.
-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.
TÄSTÄ ESITYKSESTÄ
Tätä esitystä on muokattu yli kuukauden ajan avoimissa ja laajaltiseuratuissa nettipalveluissa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
EU:n perusoikeuskirja sanoo: ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.
Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.
Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.
Äänestät ja hännystät Filatovia. Oletko jotenkin kytköksissä puoluetoimistoon? Saatko peräti palkkaa tänne kirjoittelusta?