Miksi Pitkämäen

tekniikka virhe on Pitkämäen heitossa on korjattavissa jopa yhdellä harjoituskerralla ,vaan on niin pieni vika että on jäänyt valkulta huomaamatta. Virhe tapahtuu viimeisellä vauhtiaskeleen alussa ja se tapahtuu ranteen virheellisessä jännityksessä eli vedon alussa. Myös norskilla oli GP kisassa sama ongelma tulossa joka on saattanut aiheutua jostain hetkellisestä kivusta ja ilmeisesti huomasi kun jätti leikin kesken.Virheen näkee hidastekuvasta helpommin ja keihään käyttäytymisestä joka kertoo myös ohi menevästä voimasta ,Teron veto on muuten tosi hyvä.

että pieni kirjoitti:

tekniikka virhe on Pitkämäen heitossa on korjattavissa jopa yhdellä harjoituskerralla ,vaan on niin pieni vika että on jäänyt valkulta huomaamatta. Virhe tapahtuu viimeisellä vauhtiaskeleen alussa ja se tapahtuu ranteen virheellisessä jännityksessä eli vedon alussa. Myös norskilla oli GP kisassa sama ongelma tulossa joka on saattanut aiheutua jostain hetkellisestä kivusta ja ilmeisesti huomasi kun jätti leikin kesken.Virheen näkee hidastekuvasta helpommin ja keihään käyttäytymisestä joka kertoo myös ohi menevästä voimasta ,Teron veto on muuten tosi hyvä.

En ole keihäänheiton asiantuntija, vaan juoksuvalmentaja.

Amatöörinä olen kuvitellut, että Pitkämäen tyyliin kuuluu erittäin pitkä keihään saatto. Se tekee heitosta teknisesti erittäin vaikean, koska koko heitto ei lähde "tukijalan päältä". Myös ajoitus on vaikea saada kohdalleen. Samalla keihään kärki karkaa ja heitosta tulee korkea ja laahaava.

että.................... kirjoitti:

En ole keihäänheiton asiantuntija, vaan juoksuvalmentaja.

Amatöörinä olen kuvitellut, että Pitkämäen tyyliin kuuluu erittäin pitkä keihään saatto. Se tekee heitosta teknisesti erittäin vaikean, koska koko heitto ei lähde "tukijalan päältä". Myös ajoitus on vaikea saada kohdalleen. Samalla keihään kärki karkaa ja heitosta tulee korkea ja laahaava.

Ensin menee vähän sivuun liittyen alkuperäiseen viestiin... Eli Suomi-Ruotsi -maaottelussa istuskelin katsomossa aivan keihäänheittopaikan takana. Pitkämäen vauhtijuoksu kulkee todella vinoon; hän lähtee juoksemaan keskellä vauhtirataa, mutta lopulta juoksu kaartuu aivan heittopaikan vasempaan reunaan. Juoksu on myös todella väkinäistä, jos vertaa sitä vaikkapa norskin rentoon juoksuun. Tero väkisin repii itsestään tehoja irti, koittaa ottaa koivistaan sen minkä irti saa, mutta lopputulos on se, että koko kroppa jäykistyy. Heittovaiheessa tukijalka iskeytyy todella karkeasti sivuun, se ei tule suoraan eteen. Tästä ilmeisesti johtuu se, että Pitkämäki usein kaatuu nenilleen heiton jälkeen. Ennen ei muuten tätä kaatumis-ilmiötä näkynyt, se on jostain syystä tullut peliin mukaan.

Sitten itse kysymykseen: juuri tuosta väkinäisyydestä ja tukijalan väärästä maahantulosta johtuen Teron koko kroppa leviää, keihään kärki katoaa kontrollista kieppuen korkealla päälaen yläpuolella. Veto sinänsä suuntautuu kohti keihään kärkeä, mutta kaikkein suurimmat tehot siitä katoavat ja heitto on aivan liian korkea. Jos Tero saisi vauhtinsa kulkemaan rennommin, tukijalan suoraan eteen, keihään kärjen pidettyä matalammalla ja vedon suoraan eteenpäin, niin sellainen 95 m olisi mahdollinen. Nyt ilmeisesti vammat tai kipujen pelko estää heittämästä oikein. Sillä täytyyhän taustajoukoissa olla osaavia tekniikkavalmentajia, jotka virheet saavat korjattua. Vai pitääkö kerätä porukka täältä keskustelufoorumilta ja laittaa keppimiesten asiat ojennukseen?

keihäsmies 72 kirjoitti:

Ensin menee vähän sivuun liittyen alkuperäiseen viestiin... Eli Suomi-Ruotsi -maaottelussa istuskelin katsomossa aivan keihäänheittopaikan takana. Pitkämäen vauhtijuoksu kulkee todella vinoon; hän lähtee juoksemaan keskellä vauhtirataa, mutta lopulta juoksu kaartuu aivan heittopaikan vasempaan reunaan. Juoksu on myös todella väkinäistä, jos vertaa sitä vaikkapa norskin rentoon juoksuun. Tero väkisin repii itsestään tehoja irti, koittaa ottaa koivistaan sen minkä irti saa, mutta lopputulos on se, että koko kroppa jäykistyy. Heittovaiheessa tukijalka iskeytyy todella karkeasti sivuun, se ei tule suoraan eteen. Tästä ilmeisesti johtuu se, että Pitkämäki usein kaatuu nenilleen heiton jälkeen. Ennen ei muuten tätä kaatumis-ilmiötä näkynyt, se on jostain syystä tullut peliin mukaan.

Sitten itse kysymykseen: juuri tuosta väkinäisyydestä ja tukijalan väärästä maahantulosta johtuen Teron koko kroppa leviää, keihään kärki katoaa kontrollista kieppuen korkealla päälaen yläpuolella. Veto sinänsä suuntautuu kohti keihään kärkeä, mutta kaikkein suurimmat tehot siitä katoavat ja heitto on aivan liian korkea. Jos Tero saisi vauhtinsa kulkemaan rennommin, tukijalan suoraan eteen, keihään kärjen pidettyä matalammalla ja vedon suoraan eteenpäin, niin sellainen 95 m olisi mahdollinen. Nyt ilmeisesti vammat tai kipujen pelko estää heittämästä oikein. Sillä täytyyhän taustajoukoissa olla osaavia tekniikkavalmentajia, jotka virheet saavat korjattua. Vai pitääkö kerätä porukka täältä keskustelufoorumilta ja laittaa keppimiesten asiat ojennukseen?

Jotenkin miusta näyttää ettei Långbakkenin heitoissa ole sellaista räjähtävyyttä kuin aikaisemmin, se oli melkonen ruoska 2005 ja ehkä 2006. Sen jälkeen varmaan lisääntynyt voima on hidastanut ruoskan nopeutta, mutta samalla se ekstravoima on kompensoinut hidastumista ja tulokset ovat pysyneet samoina kuin 2005.
Kolmas kesä ilman ennätystä, vaikka aina keväällä Hannu Kangas sanoo että voimaa on tullu lisää ja loikkatestit parantunu ja kaikki seitsemän kuulanheittotestiä.
Tänä vuonna kyllä se kylkihommeli vaikutti selvästi tekemiseen, mutta on kyllä kumma ettei ne saa sitä keihästä lähtemään oikeeseen kulmaan edes kerran kesässä. Jos sitten tänään stuttgartissa????

keihäsmies 72 kirjoitti:

Ensin menee vähän sivuun liittyen alkuperäiseen viestiin... Eli Suomi-Ruotsi -maaottelussa istuskelin katsomossa aivan keihäänheittopaikan takana. Pitkämäen vauhtijuoksu kulkee todella vinoon; hän lähtee juoksemaan keskellä vauhtirataa, mutta lopulta juoksu kaartuu aivan heittopaikan vasempaan reunaan. Juoksu on myös todella väkinäistä, jos vertaa sitä vaikkapa norskin rentoon juoksuun. Tero väkisin repii itsestään tehoja irti, koittaa ottaa koivistaan sen minkä irti saa, mutta lopputulos on se, että koko kroppa jäykistyy. Heittovaiheessa tukijalka iskeytyy todella karkeasti sivuun, se ei tule suoraan eteen. Tästä ilmeisesti johtuu se, että Pitkämäki usein kaatuu nenilleen heiton jälkeen. Ennen ei muuten tätä kaatumis-ilmiötä näkynyt, se on jostain syystä tullut peliin mukaan.

Sitten itse kysymykseen: juuri tuosta väkinäisyydestä ja tukijalan väärästä maahantulosta johtuen Teron koko kroppa leviää, keihään kärki katoaa kontrollista kieppuen korkealla päälaen yläpuolella. Veto sinänsä suuntautuu kohti keihään kärkeä, mutta kaikkein suurimmat tehot siitä katoavat ja heitto on aivan liian korkea. Jos Tero saisi vauhtinsa kulkemaan rennommin, tukijalan suoraan eteen, keihään kärjen pidettyä matalammalla ja vedon suoraan eteenpäin, niin sellainen 95 m olisi mahdollinen. Nyt ilmeisesti vammat tai kipujen pelko estää heittämästä oikein. Sillä täytyyhän taustajoukoissa olla osaavia tekniikkavalmentajia, jotka virheet saavat korjattua. Vai pitääkö kerätä porukka täältä keskustelufoorumilta ja laittaa keppimiesten asiat ojennukseen?

Olen myös ihmetellyt Pitkämäen selvästi virheellistä tekniikkaa. Kysymys kuuluu, minkä tason valmentaja Kangas oikein on, kun antaa Teron heittää ilmiselvästi väärin ?

Onko Kangas vain samanlainen linssilude kuin aikanaan uimareiden valmentaja Ormo, joka seurasi Sievistä jatkuvasti haastatteluihin 10 metriä Janin takana ?

Ehdottaisin Terolle valmentajan vaihtoa.