patologinen valehtelia

hei!
on minulle valehdeltu.osa on kertonut valehdelleensa ja se on aluksi se on tuntunut pahalta ja sitten se on tuntunut paremmalta kun se ihminen on kertonut rehellisesti valehdelleensa.muutta suurin osa ei ole jäänyt kiinni tai paremminkin uskon melkein kaiken mitä mulle syötetään ja olen liian sinisilmäinen niin kuin poikaystäväni sanoo..nyt olen ruvennut tosi paljon kyseen alaistamaan siitä mitä mulle ihmiset puhuu en usko ihan kaikkea.en tiedä olenko tuntenut myötä tuntoa tai mitään tunnetta kun minulle on valhedeltu.kirjoitan tuohon sinulle vielä ja muille vielä mitenkä minä olen kokenut sairauteni.nämä asiat minä tunnistan ja tiedotan itsessäni.

itse mitä olen huomannut sairaudestani että valehtelia elää omassa maailmassa keksii pään sisällä tarinoita ja kun ei saa tarpeeksi huomiota jostakin niin siiten kertoo sen tarinan niin kuin se olisi oikeesti tapahtunut ja rupee itsekkin uskoon siihen.ja tietysti kaunistelee asioita ja jättää kertomatta olennaisia asioita.ja syyttää muita virheistänsä.ja ei pysty kaikkissa tapauksissa tuntemaan jotain tunteita ollenkaan.esim.katumusta..nämä tiedot on mitä minä olen itsessäni huomannut ja tunnustanut.ja jotenkin uskon siihen että kun tunnistan ja tiedostan ja saan ammatti apua niin tulevaisuus näyttää paljon paremmalta.

tällä hetkellä surullinen,paha ollo,harmittaa,itkettää,en tiedä kaduttaako mua sen takia että kun olen jäänyt valheista kiinni vai se että olen tuottanut pahaa oloa muille.
syy tarinan värittämiseen voi olla ihan mikä tahansa huomion hakua,pelkoa,arvostuksen,rakkauden,kiintymyksen menettämistä..tänään huomasin sen että olen myös sen takia valehdellut että haen sen ihmisen hyväksyntää.on hirmu vaikeaa selittää mitenkä valehtelee ja niitä tunteita mutta yritän ja tunnistan niin uskon että se auttaa mua paranemisessa ja myös uhrejani.
Ja tänään on ollut eka päivä pitkään aikaan että en ole valehdellut kenellekkään.en itselleni tai muille.enkä ole "elänyt haavemaailmassa".tästä tämä varmaan lähtee kun vain päättää olematta valehtelematta.aika näyttää..

cris--se kirjoitti:

tällä hetkellä surullinen,paha ollo,harmittaa,itkettää,en tiedä kaduttaako mua sen takia että kun olen jäänyt valheista kiinni vai se että olen tuottanut pahaa oloa muille.
syy tarinan värittämiseen voi olla ihan mikä tahansa huomion hakua,pelkoa,arvostuksen,rakkauden,kiintymyksen menettämistä..tänään huomasin sen että olen myös sen takia valehdellut että haen sen ihmisen hyväksyntää.on hirmu vaikeaa selittää mitenkä valehtelee ja niitä tunteita mutta yritän ja tunnistan niin uskon että se auttaa mua paranemisessa ja myös uhrejani.
Ja tänään on ollut eka päivä pitkään aikaan että en ole valehdellut kenellekkään.en itselleni tai muille.enkä ole "elänyt haavemaailmassa".tästä tämä varmaan lähtee kun vain päättää olematta valehtelematta.aika näyttää..

Lue lisää

rupeaa löytymään, kunhan pääset terapiassa eteenpäin. Hävettääkö sinua muuten jäätyäsi valehtelusta kiinni? Häpeätkö enemmän sitä, että olet paljastunut valehtelijaksi vai sitä, että olet paljastunut joksikin muuksi (mielestäsi ehkä huonommaksi) kuin olet antanut ymmärtää? Katsoisitko kärsiväsi huonommuudentunteesta ehkä lapsuudesta lähtien? Uskotko, että kuka tahansa tai ainakin moni muu on jollain ratkaisevalla tavalla sinua parempi? Huomaatko muissa heikkouksia ollenkaan?

vastauksia kirjoitti:

rupeaa löytymään, kunhan pääset terapiassa eteenpäin. Hävettääkö sinua muuten jäätyäsi valehtelusta kiinni? Häpeätkö enemmän sitä, että olet paljastunut valehtelijaksi vai sitä, että olet paljastunut joksikin muuksi (mielestäsi ehkä huonommaksi) kuin olet antanut ymmärtää? Katsoisitko kärsiväsi huonommuudentunteesta ehkä lapsuudesta lähtien? Uskotko, että kuka tahansa tai ainakin moni muu on jollain ratkaisevalla tavalla sinua parempi? Huomaatko muissa heikkouksia ollenkaan?

Lue lisää

hei!
kyllä se vituttaa ja kaduttaa kun jää valheesta kiinni.sitä en tiedä kadunko sitä että jäin kiinni vai sitä että valehtelin.minua hävettää se etten oikeen tiedä kuka minä olen tänä päivänä ja tietysti jollakinlailla se että on valehtelia, mutta ei niin isossa määrin kun katson sen hyväksi loppu pelissä..lapsuudessani on tapahtunut paljon isoja asioita, mitä ei ole perheen kanssa ikinä keskusteltu.emme ole ikinä perheen kanssa keskustellut oikeen minkäänlaisista asioista.lieneekö osa syy siinä sitä en tiedä..mutta aika näyttää senkin.uskon että siihen että kaikki ihmiset on perempia kuin minä ja en meinaa huomata muissa ihmisissä heikkouksia en minkäänlaista.mutta nyt olen myös niitä oppinut näkemään ja oppinut itsestäni uusia asioista ja arvostaan sitä hyvää mitä minussa on..

hei!
hän oli minun kanssani sielä psykiatrin vastaanotolla ja samassa huoneessa missä olin lääkärin kanssa.hän on kuulut kaiken keskustelun ja kysymyksen ja vastaukseni.ja on itse saanut jutella psykiatrin kanssa.